Luin Derral Evesin kirjoittaman The Youtube Formula, How Anyone Can Unlock THE Algorithm, To Drive Views, Build An Audience, And Grow Revenue. Olen ollut jo 14-vuotta Youtuben superkuluttuja ja innokas sen sisällöntuottajiin. 

Kirja oli erittäin antoisa ja antoi paljon sellaisia näkökulmia, mitä en ole ennen edes tajunnut. Asioiden taustoilla on meillekin tuttua oppimisen teoriaa. Kirjassa pohditaan paljon dataan perustuvia ratkaisuja, kuitenkin ihmisellisyys huomioon ottaen. Kehittyminen toiminnassa vaatii mielenvoimaa tehdä dataan perustuvia ratkaisuja, kuitenkin ylläpitää laajemman prosessin mielessä. Tämä kirja oli inspiroiva ja ajatuksia herättävä, joten toivon sitä myös tästä reflektiosta.

Nautinnollisia lukuhetkiä!

Bisneksen avautuminen alkuperäisen viereen

Tämä ajatus on pinttynyt kovasti päähäni, kun Janne kertoi tarinan Hohkeen pojista ja kertoi kuinka sanoi heille, että lopullinen bisnesmalli muodostuu usein alkuperäisen idean viereen. Näin kävi myös Youtubessa, mikä aluksi rakennettiin deittailusovellukseksi. Alkuperäisenä tarkoituksena oli postata Youtubeen itsestä video. Ongelmaksi kuitenkin muodostui, että naisia alustalle ei saatu edes 20 $ palkkiolla. Videoalustasta kuitenkin syntyi idea toteuttaa, hauskalle ja viihdyttävälle sisällölle oma paikkansa. 

Tällä hetkellä Youtube toimii aivan järjettömän suurena viihdealustana, missä kenellä tahansa on vapaus luoda sinne sisältöä ja tienata sen avulla. Youtubella on 2,7 miljardia aktiivista käyttäjää ympärimaailmaa ja sijoittuu alustoissa toiseksi Facebookin jälkeen.

Tämä on saanut itseni pohtimaan, että mietinkö asioita liian puhki?  Voinko edes hioa valmiin yrityskokonaisuuden ensimmäisellä kerralla purkkiin? Tämä onkin haastava asia pohtia, sillä luonteestani haluan nähdä selkeän vision mitä työstän. Tämä kuitenkin voi hidastaa usein prosessia, sillä visio saattaa syntyä vasta toiminnan alkaessa.

Tämä ajatusmalli on saanutkin minut kiinnostumaan hankkeista. Olen aina ajatellut, että yrittäminen tarkoittaa minulle jonkun uuden keksimistä ja sen tuontia markkinoille asiakkaille. Mitä jos asiakas olisikin valmiina ja maksaa siitä, että toteutan moisen projektin? Jatkuvasti uutisissa tulee vastaan, kuinka on kaupungit on sijoittanut rahaa useita satoja tuhansia, nuotiopaikkoihin, saunoihin ja jopa jumppa keppeihin. Olen huomannut kykyni synnytyksissä ja saan asioita helposti konkretiaan. Minulla löytyy laaja verkosto, sekä olen sanatarkka. Voisinko alkaa hanke yrittäjäksi, joka ottaa hoitaakseen milloin minkäkin laisen hankkeen ja hoitaa siihen tekijät ja itse valvoisin vaan prosessia. Tällöin ei tarvitsisi miettiä päätä halki, mikä voisi olla mukava, mutta rahakas homma.

Yhtenäiset opit Derral Evesillä ja Tiimiakatemialla

Tiimiakatemia perustuu tekemällä oppimiseen, kokeiluun ja tutkimiseen. Suurena innovaattorina on toiminut Nonakan ja Takeuchin tiedonluomisen- ja oppimisen mallit. Eves pohjautti myös sisällöntuotannossa kehittymisen neljään kohtaan, mitkä kiertävät jatkuvaa ympyrää, ja täysin samoin toimii Nonakan ja Takeuchin mallit. Malleissa on paljon samaa, sillä molemmissa on ideana kehittää käytännön kautta toimintaa. Uskonkin että molemmissa haetaan samaa tavoitteitta mutta lähestymiskulma on hieman eri. Evesin malli kannustaa enemmän rohkeaan tekemiseen ja epäonnistumiseen, kun taas Nonakan ja Takeuchi enemmän suunnitelmalliseen tekemiseen ja kokeiluun. Mallissa eroa voi toki luoda sen käyttötarkoitus. Evesin malli pohjautuu Youtubeen, missä data perusteisia ratkaisuja tulee tehdä, jotta haluttuja tuloksia saadaan aikaan. Muistan treeneissämme myös Elias Koivulammen kannustavan vain tekemään videon, sillä ensimmäinen video ei ole ikinä hyvä vaan siitä lähdetään analysoimaan ja korjaamaan. Siinä korostui sama kuin Evesillä, yksilön on oltava valmis epäonnistumaan ja oppimaan.

Kun mietin mallien eroa ja hyödyntämistä Tiimiakatemiaan olisi mielestäni näiden kahden yhdistys loistava. Mielestäni Evesin mallissa epäonnistuminen on loistava vaihde, mitä yleisesti Tiimiakatemialla pelätään. Kun se on lyöty osaksi mallia, on se enemmän hyväksyttävää ja luonnollisempi osa kokonaisuutta.

Nonaka ja Takeuchi tiedonluomisen malli

Derral Evesin kertoma malli kirjasta

Rohkea tiimiyrittäjä- malli

Tämän mallin olen soveltanut itse, yllä olevista malleista ottaen parhaimmat puolet niistä esille. Mielestäni tärkeäksi muodostuu kova yrittäminen ja epäonnistumisen sietäminen, sillä siitä rakentaminen vasta lähtee. Tässäkin mallissa toiminta pyörii kellon suuntaisesti. Tiimiyrittäjän on tärkeä katsoa panostaa jokaiseen kohtaan, mutta kehää ja prosessia on osattava havaita myös kokonaisuudessaan. Yhteen kohtaan ei saa jäädä jumiin vaan liike täytyy tapahtua jatkuvana ja johdonmukaisena.

Luo / yritä: Luo uutta ja yritä kovasti, se vaatii aikaa ja hikeä. Vie itsesi rajoillesi ja ylitä ne, näytä mihin pystyt. Älä tyydy olemassa olevaan, vaan janoa kehitystä. Haasta itseäsi ja haasta ympärillä oleviasi antamaan kaikkensa aina sille mitä teette.

Toteuta / Kokeile : Älä jumitu loputtomaan suunniteluun ja viilaukseen, riittää että asia on tarpeeksi valmis, sillä kehityskohdat tulevat vasta kokeilujen jälkeen. Tämä käytäntöön vieminen ei aina ole helppoa ja kivaa, mutta se on tekijä mikä on tehtävä onnistuaksesi, menestyäksesi ja  oppiaksesi.

Epäonnistu: Ensimmäinen kerta tuskin ikinä on hitti ja valmis, se täytyy ymmärtää. Myynti alkaa ensimmäisestä ”Ei:stä”, kehitys alkaa ensimmäisestä epäonnistumisesta. Tutki toimintaasi / projektiasi, etsi epäonnistuminen tai kehittämisen vara ja tartu siihen! Tämä vaatii tekijältä rohkeutta epäonnistua, mutta hän on yrittänyt. Tämä vaatii tekijältä rohkeutta myöntää epäonnistuminen, sillä hän haluaa oppia ja kehittyä. Ennen kaikkea tämä vaatii mielenvoimaa, mutta kuka tahansa meistä siihen pystyy!

Analysoi ja korjaa: Kun kerran teet virheen on se oppimisprosessi, mutta jos teet saman virheen kahdesti on se tyhmyyttä. Reflektoi toimintaanne, opi virheistä, korjaa ongelma, kehitä toimintaa  ja yritä uudelleen. Tämä on avain ikuiseen oppimiseen!

Kasvata: Ole nälkäinen, älä tyydy vain paikkaamaan ongelmakohtia, vaan kehitä patentteja ja kokonaisuutta. Luo aina edellispäivää parempi versio. Älä tyydy toimintaan vaan kehitä sitä jatkuvasti. Älä keskity ongelmiin vaan pidä katse ratkaisuissa!

Kun pohdin Tiimiakatemian oppimisprosessia ja yksilön henkilökohtaista oppimista, voi niitä olla hankala hahmottaa. Usein Tiimiakatemialla kuulee hiljaista supinaa meidän oppimisesta, kun valmentajat eivät tee mitään, saman voisi oppia ilman täällä oloa ja paljon muuta. Ymmärrän itsekin nämä poinit, jos Tiimiakatemian pedagogiikkaa ei tiedä tai sitä ei ole vielä sisäistetty. Alkuperäisesti oppimisen tavoite Tiimiakatemialla on luoda mahdollisimman itseohjautuvia ja itseajattelevia tulevaisuuden ammattilaisia. 

Haastekohdaksi kuitenkin muodostuu, se että ihmisillä ei ole selkeää päämäärää. Mietin kuitenkin että onko se ongelma vai osa prosessia, onko tämä savuverho oikeasti monimutkainen kultainen oppimisprosessi? Jos ymmärtäisin prosessin kulun täysin, vaikuttaisiko se minun oppimiskokemukseen? Itse kamppailen näiden ajatusten kanssa ja tiedän etten ole ainut. Ymmärrän oppimisen mysteerisyyden toiminnassamme, mutta pitäisikö sitä silti saada selkeytettyä. Jotain suuria malleja mutta selkein prosessein. En tiedä riittäkö vain ” Tekemällä oppiminen”, luomaan ymmärrystä oppimisprosessista. Tämä on hyvä johtava ajatus, mutta onko se liian laaja ohjaamaan yksilön tai tiimin oppimisprosessia.

Itse olen perehtynyt paljon Tiimiakatemiaan sen prosesseihin, johtaviin ajatutuksiin ja ideologiaan. Olen oppinut luottamaan prosessiin omassa oppimisessani ja sisäistänyt ajatuksen siitä mitä enemmän annat tälle, sitä enemmän saat. Osaan kuitenkin kriittisesti myös kasvua omassa oppimisessani kuin tiimin oppimisessa. Koen usean tiimiläisen ja Tiimiakatemialaisen kohdalla, että jos oppimisen mallia hahmota, on haastava sitä systemaattisesti edistää. Mielestäni meillä Tiimiakatemialla tulisi olla enemmän mallit näkyvissä seinillä ja niistä pitäisi puhua ja visailla. Tiimin oppimiseen pitäisi saada selkeys ja kunnioiutus, sillä vaikka tekeminen voi painottua enemmän yksilöiden ja pienien ryhmien sisälle, niin oppimista tapahtuu paljon koko tiimillä, mikä vaatii jokaisen tiimiläisen täyden panostuksen tilanteeseen.

Data hyödyksi oppimisessa

Kirjassa Eves puhuu paljon eri työkaluista toteuttaa Youtubeen laadukasta sisältöä. Youtube studio on työkalu, mikä antaa kaikki tiedot liikenteestä kanavalla ja videoissa. Google Cloudvision tunnistaa sisällön laadun ja ainutlaatuisuuden, työkaluja tekemiselle on lukuisia. Evesin mukaan onnistuminen rakentuu näiden ympärille, ja olen samaa mieltä. On hauskaa ajatella kuinka menestyminen rakentuu työkalujen sisälle Youtubessa, mutta niinhän se on monella muullakin alalla mutta emme aina noudata niitä.

Nykyisin data pohjaisia ratkaisuja on helppo tehä, sillä lähes jokaiseen alueeseen on tehtävissä mittari ja numeraalinen seuranta. Kuinka paljon kuitenkaan hyödynämme niitä, vaikka tiedämme niiden hyödyllisyyden? 

Omassa toiminnassani olen huomannut kuluvana vuonna suuren muutoksen, olen aikaisemmin ollut todella fiilispohjainen tekijä ja olen luottanut omaan motivaatioon ja siihen että teen sen pohjalta oikeita ratkaisuja. Monessa asiassa tämä voi olla toimiva, mutta monessa asiassa se ei riitä. Diiliä katsoessa olen huomannut kuinka Niklas Nukari pärjää pitkälle analyyttisyydellä, ja silloin kun hän laskee on toiminnan laatu taattua. Tästä olen omaksunut synnytyksiin laskelmallisuuden ja faktoihin perustuvat ratkaisut. Olen huomannut kuinka omien ajatusten ympärille tulee saada lihaa, sillä muuten ne ovat vain ajatuksia tai mielipiteitä. Tämä onkin johtanut konkreettisiin asioihin synnytyksen arvosanassa, sekä tiimin asioista keskustelemisessa.

Pitäisikö datapohjaisia ratkaisuja enemmän hyödyntää tiimioppimisessa ja projekteissa? Mielestäni aivan ehdottomasti! Tällä hetkellä usealla tiimillä, mukaan lukien meillä on ongelma luoda tiimille tavoitteita, sillä jokainen hakee Tiimiakatemialta eri asioita. Kuitenkin yhtenä päämääränä voitaisiin pitää oppimista. Jos oppimisen tavoitteet tiimissä olisi enemmän kuin oletus kirjapisteistä, asiakaskäynneistä ja tunneista. Meidän treeneissä olen huomauttanut ensimmäisestä vuodesta asti, että treeneistä käytäntöön tiimin tasolla menee todella vähän mitään.

Jos hyödynnettäisiin oppimisessa aktiivisesti Nonakan ja Takeuchin mallia, tai rohkean tiimiyrittäjän mallia ja tutkittaisiin prosessin kiertonopeutta ja sektoreiden liikkumis kestoa. Näiden pohjalta voitaisiin havainnoida miten oppiminen edistyy, missä on mahdolliset ongelmakohdat ja hidasteet saataisiin kehitettyä niitä. Tämän myötä treeneistä ja oppimisesta tulisi monelle merkityksellisempää, sekä saataisiin enemmän konkreettisia asioita käytäntöön. 

Yleisiä ajatuksia kirjasta

Kirjassa oli todella paljon kaikkea nippeli tietoa liittyen Youtubeen ja sen algoritmeihin, enkä näitä tarkoituksella lähtenyt purkamaan. Kirjasta tuli kuitenkin paljon yleisesti hyödyllisiä näkökulmia, toimintatapoja ja työkaluja. Derral painotti paljon tekijän intohimoa ja sen merkitystä sisältöön. Seuraamani sisällöntuottajat myös vahvistavat tämän, sillä hekään ei ole tehnyt tai aloittanut rahankiilto silmässä, vaan tehnyt omaa intohimoa. Tämä toki voi olla vain kauniita sanoja, mutta uskon sen vaikuttavan sisältöön ja menestymiseen, sillä ensimmäiset videot ei lähes koskaan menesty, vaan onnistumiset tulee satojen jopa tuhansien toistojen jälkeen.

Samalla ajatuksella olemme lähteneet Konstan ja Eliaksen kanssa tekemään Youtubea. Teemme sitä omaksi hauskuudeksi, sillä olemme nähneet kuinka moni on siitä tehnyt ammatin. Emme kuitenkaan tuota sisältöä, jotta saisimme paljon näyttäkertoja. Tarkoituksemme on pitää hauskaa ja videoiden avulla haastaa arkista tekemistä hieman enemmän seikkailummaksi. Sisältöä tuotattessa kuitenkaan kehittyy monet taidot kuvauksesta, käsikirjoitukseen ja editointiin. Nämä taidot ovat tulevaisuudessa äärimmäisen hyödyllisiä ja me pääsemme oppimaan niitä hauskanpidon kautta!

Kirja auttoi myös hahmottamaan Youtuben merkitystä tulevaisuudessa. Youtube on syrjäyttänyt monessa maassa muut viihdepalvelut, kuten telvision tai suoratoistopalvelut. Tämä tarkoittaa suurta ihmismassaa samalla alustalla, missä monien seuraamat henkilöt vaikuttavat. Derral antoikin kirjassa herättävän esimerkin. Jos TV:ssä tai suoratoistopalvelussa tulee mainoskatko, lähtökohtaisesti ihminen nappaa puhelimen käteen ja katsoo sitä. Youtubea katsotaan pääsääntöisesti puhelimella, joten tämä herpaantuminen estyy. Toinen merkittävä asia on videon sisällä olevat mainokset, mitä sisällöntuottaja on tehnyt itse. Sisällöntuottaja on ansainnut katsojan luottamuksen hyvällä, sisälöllä ja kun hän videossa cliff hanger kohdassa kertoo 10 sekunnin mainoksen A) ei katsoja lähde videosta B) se tulee tutulta vaikuttajalta ja C) se kerää järjettömän määrän katsojia.  Näen että Youtube tulee olemaan tulevaisuudessa entistä suurempi kanava markkinoida ja syrjäyttää TV:n jonain päivänä lopullisesti, vaikuttajien vetovoimaisuuden vuoksi.

Kiitos valtavasti reflektion lukemisesta ja toivottovasti siitä tarttui jotain konkreettista tai edes ajatustasolla arkeen lähtevää asiaa!