Istuuduin alas Paulan ja Oonan kanssa Yritystehtaan aulan sohville. Olin ennen tapaamiseen ilmestymistäni päättänyt käyttää apunani kysymyksiä kirjasta, joita Maxwell itse käytti ihmisiä tavatessa. Kaikkia kysymyksiä en aikonut käyttää, koska koin niiden olevan epäolennaisia tilanteeseen nähden. Koin mielekkääksi kysyä, mitä kumpainenkin Yritystehtaan markkinointiduosta opettelee parhaillaan, mitä he ovat lukeneet ja tietenkin lopuksi, miten voisin olla heille hyödyksi. Kysyin myös paljon omia kysymyksiä, joilla pyrin löytämään vastauksia, luomaan kuvaa jostain, mitä en vielä tiennyt. 

Koin, että tuo tapaaminen sujui oikein mielekkäästi. 

Kysymyksien voima 

Mitä kaikkea kysymyksillä voi saada aikaan? Ensinnäkin kysymykset ovat tehty vastauksia varten. Ihminen kysyy jotain halutessaan oppia jotain uutta tai saadakseen selvyyden jollekin asialle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kysymyksiä näissä tilanteissa aina kysyttäisiin. Huomaan itsekin välillä jättäväni mietityttävän asian kysymättä vain sen takia, etten halua asettaa itseäni asemaan, missä näyttäisin olevani typerä. Oikeasti olen kuitenkin typerä, koska estän itseltäni mahdollisuuden oppia. 

Toiseksi kysymyksiä on mahdollista käyttää johdatteluun, toisten kehittämiseen. Treenit ovat hyvä esimerkki johdattelevien kysymysten käytännöllisyydestä. Varsinkin treenien vetäjänä on hyvä valmistautua hyvillä kysymyksillä, jotka johdattelevat dialogia haluamaasi suuntaan – oikean keskustelun saavuttamiseksi. Uskon, että hyvät treenit vaativat niiden suunnittelijalta vain hyvän listan kysymyksiä, jotka johtavat oikeiden asioiden äärellä. Tällaiset johdattelevat kysymykset myös ovat erinomainen työkalu toisten kehityksen avustamiseen. Kysymykset herättävät ajattelua ja laittavat pohtimaan asioita uudelleen, jolloin mahdollistetaan uusien näkökulmien ja vastausten löytäminen. 

Kysymyksillä voi myös syventää ihmissuhteita. Kysy, niin saat vastauksen. Kun saat vastauksen, tiedät enemmän. Kun tiedät enemmän, suhteesi kyseiseen asiaan on syvempi. Kysymyksillä löydetyt vastaukset eivät kuitenkaan pelkästään luo syvempää suhdetta toiseen. Yksinään jo kysymykset vahvistavat ja luovat ihmissuhteita. Kysyminen on tapa tuoda esille huomaavaisuutta ja kiinnostusta toista ihmistä kohtaan. Uskon monien, ilahtuvan ihan vain pelkästään “Miten menee?” kysymyksestä. On hyvä kuitenkin pitää mielessä hyvän maun rajat tässäkin asiassa. Liika kyseleminen saattaa, jostain tuntua epämiellyttävältä ja utelemiselta. Taito lukea toista ihmistä ja havaita tunnereaktiot mahdollistavat tilanteen analysoinnin, ja sen mitä kysymyksiä on soveliasta kysyä. 

Siirrytään seuraavaan kysymykseen: 

Miten voin palvella sinua? 

Johtaminen on lukemieni kirjojen perusteella palveluammatti. Johtajan tehtävä olisi siten mahdollistaa ja helpottaa johdettaviensa työtehtäviä siten, että heillä olisi parhaimmat lähtökohdat onnistua omassa tehtävässään. Johtajan työtehtäviin näin ollen kuuluisi sen selvittäminen, missä ja miten hän voisi johdettaviaan palvella. Tämä ei suoranaisesti tarkoita tuon kysymyksen kysymistä, vaan erilaisten kysymysten toistamista, jotka tarjoavat vastauksia haasteista, epämieluisista tehtävistä sekä tilanteista, ongelmista ympäristössä ja niin edelleen. 

Typerä johtaja 

Koen, että johtajan tulisi asettua tyhmemmäksi kuin johdettavansa. Jos johtaja osaa huomioida johdettaviensa vahvuudet ja heikkoudet, hänen on mahdollista asettua heikomman asemaan johdettavan vahvuuksien kohdalla. Tämä oletettavasti kohottaisi johdettavan itsevarmuutta ja tunnetta ammattitaitoisuudesta – varsinkin jos johdettaviaan lähestyy “Tarvitisisin sinun apuasi” -näkökulmasta. Jos ihmiseltä kysytään apua, hän kokee itsensä hyödylliseksi. 

Omasta näkökulmastani johdettavilla usein saattaa olla useitakin ratkaisuehdotuksia ongelmiin – he eivät vain ole saaneet mahdollisuutta tuoda niitä esille. Jos siis johtajana huomaa ongelmia, jotka koskettavat jollain tavoin johdettavia, näkisin itse parhaaksi kysyä ratkaisua heiltä itseltään. 

Mikä on tehokkain päivittäinen tapa, jonka johtaja voi ottaa käyttöön? 

Ajattelin tämän olevan hyvä kysymys tähän reflektioon. Ja koen kirjan luettuani tehokkaimmaksi päivittäiseksi tavaksi kysymisen. Jos joka päivä kysyy johdettaviltaan – tai ainakin yhdeltä – kysymyksiä, vaikka sitten vain kuulumisia, uskoisin, että johdettavien tilanteesta pysyisi aika hyvin perillä. Samalla syventyisivät suhteet johdettaviin, mikä helpottaisi johtamista. 

Delegoinnin muistilista 

Koen, että itselläni on vielä kehitettävää delegoinnissa, joten poimin kirjasta hyvän muistilistan sen toteuttamiseen. Alla oleva lista ei kuitenkaan suoraan ratkaise omia delegoinnin haasteita, mutta koen sen olevan tarpeeksi konkreettinen ja suora, mikä poistaa ajattelua toisen mielipiteiden analysoinnista. On turha miettiä, onko tehtävä tylsä tai epämieluisa, joskus sellaisetkin tehtävät on vain saatava hoidettua. 

1. MITÄ on saatava aikaan? Luo tarkka käsitys siitä, mitä tulisi saada aikaan. 
2. MIKSI kyseinen tehtävä on hoidettava? Mikään ei ole turhauttavampaa, kuin tehtävän tekeminen ilman syytä, ilman tarkoitusta. Tarjoa siis perustelut tehtävän olemassa ololle. 
3. MILLOIN kyseisen tehtävän tulisi olla tehtynä? Mitään ei tapahdu, jossei tarvitse tapahtua. Jos tehtävällä ei ole aikarajaa, se usein siirtyy tärkeysjärjestyksessä listan alapäähän, jolloin sen suorittaminen kestää. 
4. KUKA on paras henkilö tehtävään? En usko, että paras ratkaisu on aina etsiä tehokkain ja taitavin henkilö tehtävään. Joskus on varmasti hyödyllistä pohtia, kenelle tehtävän suorittaminen olisi kaikkein opettavaisinta. 
5. KUINKA tehtävä tulisi suorittaa? Onko tehtävä kiireinen? Vaatiiko se tarkkuutta? Vai onko se vain saatava alta pois?