Saimme ennakkotehtäväksi eräisiin treeneihin lukea jonkin tiimiin liittyvän kirjan. Päädyin Karl Johan Spiikin kirjaan Yhdessä ohjautuva tiimi, josta ajattelin nyt jälkeenpäin kirjoittaa reflektion. Kirja perustuu yhdessä ohjautuvan tiimin malliin, joka on jaettu kolmeen osaan. Malli on pyramidin muotoinen ja sen alin taso on ”perusasiat kuntoon”. Tähän kohtaan kuuluu ajan antaminen keskustelulle, avoin keskustelu ja muiden mielipiteiden ottaminen huomioon. Toinen kohta on ”jaettu johtajuus”, joka jakaantuu sparraamiseen eli positiiviseen haastamiseen sekä arvostukseen. Kohta ”yhdessä ohjautuva tiimi” on pyramidin huipulla. Tässä vaiheessa tiimin jäsenillä on luottamusta toisiinsa, heillä on yhteinen jaettu näkökulma ja heillä on ns. parviälyä. Yhdessä ohjautuva tiimimalli toimii samaan tapaan kuin Maslowin hierarkia, sillä seuraavalle tasolle siirrytään vasta sitten, kun edellisen kohdat ominaisuudet täyttyvät. Perehdyn tarkemmin tässä reflektiossa mallin alimpaan kohtaan eli perusasioihin, sillä ne luovat vankan pohjan tiimityölle.

Perusasiat kuntoon-kohta toimii kaiken lähtökohtana. Läsnäolon merkitys korostuu ja sooloilu tulee unohtaa. Perusasioihin kuuluu se, että annetaan aikaa keskustelulle. Käytännössä tämä tarkoittaa tiimin yhteisille asioille ajan ottamista. Kirjassa painotettiin, että yhteisiin asioihin osallistuminen vaatii sen, että omaa aikaa osaa johtaa. Akatemialla kaikilla tiimeillä on pakolliset treenit ja oletettavasti kaikki pitävät myös viikkopalavereja, joten nämä ovat automaattisesti kaikkien kalenterissa. Näihin tulee osallistua, joten tiimillä lähtökohtaisesti on pari kertaa viikossa mahdollisuus nähdä. Ajattelen, että Akatemialla oman ajan johtaminen tuleekin kysymykseen silloin, kun tiimillä on vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa. Juuri sen kannalta, onko valmis priorisoimaan ja käyttämään omaa aikaansa tiimin kanssa. Koen, että jos oma aika on hyvin johdettavissa, on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet osallistua tiimin muuhun toimintaan, jos niin haluaa. Mielestäni voisi olla hyvä keskustella tiimin kanssa siitä, mitä läsnäolo tarkoittaa kullekin. Toiselle se voi tarkoittaa sitä, että jokainen tiimin asia on priorisoitava, kun taas joku voi ajatella, että riittää, kun osallistuu kerran kuukaudessa virkistystoimintaan. Tähän liittyen voisi olla hyvä kehitellä niin sanottu kultainen keskitie. Tähän kaikkeen vaikuttaa oleellisesti myös se, kuinka hyvin tiimiläiset ovat sitoutuneita tiimiin. Jos sitoutuvuus on huono, ei lähtökohtaisesti ole kiinnostusta osallistua tiimin toimintaan.

Avoin keskustelu on tärkeää, jotta jokaisen ääni tulee kuuluviin. Avoimessa keskustelussa oleellista on, että jokaisella on mahdollista ilmaista mielipiteensä ja, että niitä kunnioitetaan. Kirjassa oli hyvä vinkki siihen, miten vaikeisiin palavereihin kannattaa valmistua. Lämmittelytehtävässä tiimi jaetaan pienempiin ryhmiin, jossa keskustellaan päivän käsiteltävästä asiasta. Näin jokainen on valmistautunut aiheeseen, kun palaveri alkaa. Tästä mieleeni tuli myös se, että olisi hyvä, että palaverin asialista tulisi aina ennakkoon julki, jotta sen voisi käydä lukemassa ennen palaveria, näin on mahdollista miettiä valmiiksi omia mielipiteitä palaverin asioista. Koen, että keskusteluihin on yleisesti ottaen helpompi muutenkin lähteä mukaan silloin, kun on valmiiksi perehtynyt käsiteltäviin teemoihin, olipa sitten kyse viikkopalaverista tai vaikka treeneistä. Avoimeen keskusteluun liittyy oleellisesti se, ettei muiden mielipiteitä arvostella. Kirjan mukaan tähän liittyy se vaara, että helposti ärsyynnytään muiden mielipiteistä eikä kunnolla keskustella itse aiheesta vaan päädytään riitelemään. Jos eriävien mielipiteiden esittämisestä joutuu hankaluuksiin, on se omiaan lisäämään sitä, että keskustelun avoimuus kärsii. Jos omia mielipiteitä tai muitakaan asioita ei uskalleta tuoda mukaan keskusteluun, ei avointa keskustelua synny.

Muiden mielipiteiden ottaminen huomioon on hyvän tiimityön edellytys. Kun osataan kuunnella muita, mahdollistaa se aidon yhteistyön syntymisen. Kirjan mukaan parasta tiimityötä onkin se, kun muiden palaute vaikuttaa omaan työskentelyyn. Jokaisen olisi hyvä kehittää itseään annetun palautteen perusteella. Hyvä on muistaa, että kaikki muutokset eivät välttämättä tapahdu hetkessä, siksi niille on hyvä antaa aikaa. Mielipiteiden kohdalla tärkeää on myös se, että omat kantansa pystyy perustelemaan. Tämä auttaa paremmin ymmärtämään sitä, miksi henkilö on juuri sitä mieltä kuin on. Koen, että tämäkin osaltaan lisää keskustelun avoimuutta. Olemmekin puhuneet Elementiassa viime aikoina paljon siitä, että olisi hyvä, että jokainen sanoisi oman mielipiteensä, vaikka sama mielipide olisi tullut jo jonkun toisen suusta. Helposti keskustelu ajautuu siihen, että äänekkäimmät ovat äänessä ja muut pysyvät hiljaa. Kun jokainen tuo oman mielipiteensä esille se edesauttaa sitä, että keskustelu ei pyöri ainoastaan muutaman tiimiläisen välillä. On tärkeää, että kaikkien mielipide kuullaan. Kirjassa painotettiin sitä, että asiat ovat asioita ja ihmiset ovat ihmisiä. Vaikka olemme ihmisinä kaikki saman arvoisia niin ideamme ei ole. Koen itse, että huonoja ideoita ei olekaan. Ajattelen, että toiset ideat ovat parempia kuin toiset ja niissä tulee arvioida sitä, mikä tiimin tai käsiteltävän asian kannalta olisi paras vaihtoehto. Tärkeää on, että kaikki ideat kuunnellaan ja vasta sitten mietitään, mikä on paras vaihtoehto.

Tiimin henki elää, joten on mahdollista, että pyramidin huipulta välillä tiputaan alemmas. Se on kuitenkin normaalia. Tärkeää on vahvistaa niitä tekijöitä tiimissä, joissa on eniten puutteita. Yhdessä ohjautuvan tiimin perustan luo perusasiat, siksi halusin käsitellä reflektiossa tähän liittyviä asioita. Toisten kuunteleminen, muiden mielipiteiden arvostaminen, osallistuminen keskusteluun ja palautteen antaminen ja vastaanottaminen korostui tässä mallin alimmalla tasolla. Koen itse olevani hyvä kuuntelija ja annan muille keskustelussa tilaa. Se, mitä voin itse tehdä lisätäkseni tiimissä avointa keskustelua on se, että tuon enemmän omia ajatuksiani ja mielipiteitäni esiin, huolimatta siitä onko joku muu tuonut samat asiat esille.