Kuuntelin kirjan Voittamisen anatomia, sillä niin suuri osa tiilimäisistäni oli lukenut sen ja kehunut sitä. Koin myös, että minulla olisi kehitettävää itseni johtamisen saralla ja haluaisin kuunnella jonkun tähän aiheeseen liittyvän kirjan. Koen myös, että voimaannun tämän kaltaisista motivoivista kirjoista ja pidän muutenkin aiheena itseni johtamisesta ja haluaisin oppia siitä vieläkin lisää ja kehittyä siinä. Haluaisin kääntää heikkouteni vahvuudekseni, mutta se vaatii vielä ainakin toisen tai kolmannenkin kirjan, sekä kirjan oppeja käytäntöön tuomista.

Tästä kirjasta minulle tuli mieleen aikaisemmin lukemani Erik Bertrand Larssenin kirja Paras. Kirjassa puhuttiin hyvin pitkälti samankaltaisista asioista. Kirjan aiheet pyöri sen ympärillä minkälainen ajatus- ja elämäntyyli tukevat yleisesti menestymistä. Esimerkkitapauksina toimivat huippu-urheilijat ja formula kuskit. Mieleeni painui erityisesti etiopialainen huippujuoksia Haile Gebrselassie, jonka elämää Hintsa oli päässyt seuraamaan lähempää työskennellessään Afrikassa. Kirjassa verrattiinkin monia muiden maiden huippu-urheilijoita Gebrselassieen. Etiopialaisella juoksijalla oli elämä hyvin rytmitetty ja tasapainossa työn, urheilun ja vapaa-ajan osilta, joka vaikuttaakin olevan yksi tärkeimmistä asioista menestymiseen ja hyvinvointiin.

Pidän elämäkerta kirjoista ja tämä kirja olikin puoliksi ainakin sellainen. Kirjassa kerrottiin Hintsan elämänvaiheita ja siitä, kuinka hänen hyvinvointimallinsa oli muodostunut. Hän on nähnyt paljon maailmaa ja työskennellyt laajalti erilaisten kulttuurien ja ihmisten kanssa. Tässä samalla hän on tehnyt filosofista pohdintaa siitä, mitä eroa ja mitä yhteistä kaikilla menestyjillä on. Olosuhteet ja raha ei välttämättä määrittele sitä kuka menestyy, vaan se on jokaisen pään sisällä.

Hintsalla oli tällainen core-malli menestymiseen. Siihen kuului kysymykset:

Tiedätkö kuka olet?

Tiedätkö mitä haluat?

Hallitsetko omaa elämääsi?

Nämä kolme kysymystä muodostavat Hintsan hyvinvointimallin ytimen, eli coren. Kun itse mietin näitä kysymyksiä omalla kohdallani, saankin pohtia hieman pidempään, sillä kysymykset tuntuvat melko hankalilta. Erityisesti kysymys ”Tiedätkö kuka olet?” aiheuttaa minussa melkein ahdistusta kun mietin asiaa. En tosiaan tiedä kuka olen. Kirjassa puhuttiinkin siitä, että monesti jos ihmisiltä kysytään tämä kysymys niin he alkavat luetella harrastuksiaan tai missä työskentelevät, mutta kysymystä tulisikin pohtia hieman syvemmin. Tätä kysymystä tulisi pohtia riippumatta mistään ulkoisista tekijöistä. Hintsan mukaan omaa todellista identiteettiään kuuluisi pohtia omien arvojensa kannalta ja sen, mitä sydämesi todellisuudessa kaipaa. Tottakai kysymykset tukevat toisiaan ja ovat riippuvaisia toisistaan ja jos vastaisin niihin nyt tietyllä tavalla, niin en välttämättä vastaisi niihin samalla tavalla ensi vuonna. 

Hintsan mukaan tavoitteiden asettaminen on tärkeää hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen kannalta. Toinen kysymys ”Tiedätkö mitä haluat?” tukeekin tavoitteiden asettamista ja päämäärän selkeyttämistä. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta, sillä niiden avulla voi suunnitella ja muokata tulevaisuutta siihen suuntaan mihin itse tahtoo. On myös tärkeää, että on jotain mitä odottaa tulevaisuudelta. Esimerkiksi kun akatemialla kirjoitetaan oppimissopimukset, niin siihen olisi hyvä panostaa ja antaa itselle edes se hetki aikaa pohtia sitä missä on nyt ja mihin on menossa. Luulen, että tällaiset harjoitukset voivat tuntua arjessakin helpottavilta, jos on kovin hektistä ja kiireistä. Olenkin itse ottanut noin pari vuotta sitten tavaksi tehdä joka ilta kehomeditaatioita, joissa tarkoituksena on keskittyä juuri tähän hetkeen ja tämän hetken tuntemuksiin. Tiedän, että kirjassa ei puhuta ihan tämänkaltaisista harjoituksista vaan ehkä enemmän pitkän aikavälin tarkasteluista, mutta minulla ainakin on toiminut tämä pikku iltarutiini mielen tasaamiseen ja rauhoittumiseen juuri siinä hetkessä kun tunnen pehmeän patjan allani ja keskityn siihen, enkä huomisen päivän tehtäviin. 

Tavoitteet ja itsetuntemus auttavat elämän hallinnassa. En saa mahakipua loppumaan, jos en tiedä mistä se johtuu. Kirjassa kerrottiin Hintsan olevan lääkäri, ja kun hänen klinikalleen tuli potilas jatkuvan polvikivun takia, olisi kuka muu tahansa lääkäri määrännyt kipulääkkeen ja jatkanut elämäänsä, niin Hintsa alkoi selvittää potilaan elämäntilannetta ja taustalta löytyikin ihan joku toinen syy kivuille kun olisi osannut aavistaa. Hintsa uskoo pysyvään muutokseen, kipulääke olisi ollut vain väliaikainen helpotus. Elämänhallinta on Hintsan mallin mukaan omien arvojen ja tavoitteiden noudattamista. Ihminen pystyy muuttaa rutiineitaan noudattamalla niitä niin kauan kunnes niihin tottuu. Ihminen kuitenkin tottuu kaikkeen hyvinkin nopeasti, joten tätä viimeistä kysymystä ”Hallitsetko omaa elämääsi?” kannattaisikin pyöritellä mielessä aika ajoin. 

Jos olet ollut yläasteen terveystiedon tunnilla, niin uutena tietona sinulle ei tule kirjassa painotetut asiat yleiseen terveyteen liittyen. Eli voit hyvin jos syöt, liikut ja nukut tarpeeksi. Itselläni ajatuksia nimenomaan heräsi kirjaa lukiessa juuri tämän itsetuntemuksen ja -kurin osalta. Sehän minulla olikin tavoitteena kirjaa valitessa. Kirjassa oli paljon ajatusmalleja ja työkaluja, joiden avulla arkea voisi alkaa rakentaa mielekkäämmäksi ja motivoivammaksi. Kirjassa ilmeni työkaluja henkisen hyvinvoinnin kartoittamiseen, fyysiseen jaksamiseen sekä ihan viikkotasolla aikatauluttamista energiatasojen säätelemiseen. Ensimmäisenä askeleena tietenkin on tuo ytimen hahmottaminen ja aionkin itse ainakin yrittää käyttää kirjan malleja hyödyksi.