Pahoittelen ajatusviivan käyttöä ja sen runsautta tekstissä – opettelen vasta sen hyödyntämistä. Toivottavasti tämä ei vaikuta lukukokemukseenne. Pyrkimyksenäni on edesauttaa kirjoittamani luettavuutta.

Sisällysluettelon avattuani mielenkiintoni kohdistui kappaleen ”Oletko chick magnet?” kohdalle siinä toivossa, että löytäisin noilta sivuilta työkaluja naispuolisten henkilöiden – oletettujen sellaisten – mielen valloittamiseen. Epäonnekseni näin ei kuitenkaan ollut. ”Chick magneettia” käytettiin kuvaamaan samaa sukupuolta olevien – tässä tapauksessa naisten – hakeutumisesta toistensa (samankailtaisten) seuraan uudessa jännittävässä tilanteessa.

Kirja antoi helposti ymmärrettäviä, konkreettisia käytännön neuvoja verkostoitumiseen ja yleisesti ihmisten kanssa toimimiseen. Seuraavaksi niistä muutama:

Kiitä, sano mistä kiität, kehu

Esimerkiksi: ”Kiitos kun huomasit, mahtava saada kehuja noin tyylitajuiselta kaverilta!”

Antamisen lisäksi kehuja on hyvä osata ottaa vastaan. Kehun oikeanlainen vastaanotto – ilman takaisinkehuakin – miellyttää sen vastaanottajaa. Kun kehuminen on monelle vaikeaa, kehun huono vastaanotto ei edesauta sellaisen antamista jatkossa. Kehu pitäisi ottaa reippaasti vastaan – vähintään sanomalla kiitos. On turha laskea itseään yhtään alemmaksi ja kierrellä kehua, jos toinen on halunnut ääneen mainita jostakin hyvästä ominaisuudestasi.

Jos kiittämisen haluaa viedä ns. ”nextille levelille”, voi kiitosta korostaa kehumalla takaisin. Takaisin kehumisessa on kuitenkin oltava tarkka – se täytyy ovelasti sijoittaa kiitokseen. Pelkkä erillinen, aiheestakin ehkä poikkeava kehu saattaa tuntua toisesta pakotetulta ja siten heikentää sen merkitystä. Esimerkiksi: ”Kiitos, sullakin on kiva paita.” Tällainen kehulla vastaaminen saa epäilemään olisiko henkilö sanonut kehua, jos häntä ei olisi kehuttu.

Positiivisten tunteiden voimasta ja hyvistä vaikutuksista on tehty tutkimuksia. Jyrkästi tutkimuksia tiivistäen, ihminen toimii monin tavoin paremmin positiivisten tunteiden vaikutuksen alaisena. Ja yksi näistä positiivisten tunteiden luojista ovat kehut. On siis syytä opetella kehumaan – ihan vain toisten hyvinvoinninkin edistämiseksi.

Työkalu kehumisen opetteluun

Mikä opettaisikaan paremmin kuin käytännössä tekeminen. Kehityt kehumisessa siis parhaiten vain kehumalla. Kuitenkaan näitä kehuja ei heti tarvitse sanoa ääneen – jos rohkeus ei sitä salli. Kulkiessa sitten missä tahansa – vaikka Tiimiakatemian käytävillä – voi ottaa tavaksi keksiä mielessään vastaantulevista ihmisistä erilaisia kehuja. Tämä lisää kehujen niin sanottua sanavarastoa, mikä helpottaa kehujen antamista tulevaisuudessa.

Vaikka edeltävä työkalu opastaa kehujen keksimiseen, mielestäni kehuja ei pitäisi ikinä keksiä. Kehujen ollessa epäaitoja, on tarkoitusperä niiden antamisessa väärä. Kehumisen ainut tarkoitus – oman mielipiteeni mukaan – on aidosti toisen henkilön hyvän ominaisuuden korostaminen positiivisten tunteiden herättämiseksi. Muulloin kehuu vain itsekkäistä syistä, saadakseen tai saavuttaakseen jotain itselleen.

Uskalla valita elämässä se, mistä seuraa paras tarina

Kolmantena työkaluna on ennemminkin elämänohje, mikä toimii universaalisti kaikkeen – niin myös verkostoitumiseen.

Voidaan sanoa, että elämä koostuu tarinoista. Nämä tarinat ovat merkitykseltään enemmän tai vähemmän toisiaan merkittävämpiä. Voisi olettaa, että merkittävimmät tarinat sisältävät jotain enemmän kuin toiset. Oli nämä tarinat sitten tunteita herättäviä tai opetuksen sisältäviä, ne ovat vaatineet heittäytymistä sekä uskallusta syntyäkseen. Esimerkiksi lavalle astuminen ja puheen pitäminen on jännittävä tilanne, mutta huolimatta siitä onnistuuko esitys vai onko se maailman surkein, sitä seuraa varmasti hyvä tarina ja useita oppeja. Mikä vain tilanne voi epäonnistua täysin, mutta siihen sisällytetty rohkeus määrittää kyseisen tarinan merkityksellisyyden. Uskalla siis valita elämässä se, mistä seuraa paras tarina.

Näiden neuvojen lisäksi kirja laajensi ymmärrystä itsestäni – taas kerran:

Sivuilta esille nousi termi: piilointrovertti. Piilointrovertti – joksi itseni koen – kuvattiin tekstissä seuraavasti: Piilointrovertti voi hyvin olla hauskan illan vetonaula pikkujouluissa, esiintyjä lavalla tai verkostoitua tapahtumassa. Tästä huolimatta illan päätteeksi hänen olonsa on tyhjä kuin keväinen perunasäkki. Turhaa odottaa, että hän heti sosiaalisen tilanteen jälkeenkin olisi iloisin mielin taas vapaaehtoisesti hakemassa uutta seuraa. Energian menettäminen vuorovaikutustilanteessa ei tietenkään tarkoita sitä, että introvertti olisi heikko viestijä – päinvastoin. Jos energiaa häviää – toisin sanoen se muuttaa muotoaan – on sitä silloin runsaammin käytetty johonkin toimintoon. Voisi olla, että vuorovaikutuksessa energian runsas häviäminen osoittaa sen kulumisen tarkkaavaiseen kuunteluun ja toisen huomioimiseen. Nämä piilointrovertit ovatkin kirjan mukaan ymmärtäväisempiä ja ymmärtävät paremmin erilaisten persoonien eroavaisuudet vuorovaikutuksessa. Asian ollessa näin introvertit osaavat toimia erilaisten henkilöiden kanssa, mikä on suurena apuna esimerkiksi verkostoitumisessa.