Lauri Järvilehdon kirja ”Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan” kertoo käytännöllisiä vinkkejä ja työkaluja unelmien luomiseen. Kirjassa käsitellään useita tärkeitä aiheita, kuten intohimon ja tarkoituksen löytämistä, itsensä brändäämistä, verkostoitumista, itsensä johtamista sekä oman osaamisen kehittämistä. Tässä reflektiossa pohdin asioita kolmannen eli viimeisen vuoden akatemialaisena. Kirja oli oiva valinta tähän hetkeen akatemiaa ja elämää. Viimeinen tiimiyrittäjä vuosi on käynnissä ja kohta jo ohi, kesän jälkeen enää muutama hassu kuukausi kun akatemialta valmistuu. Nyt niitä unelmia pohditaan, varsinkin unelmien työpaikkaa, ja tehdään töitä niiden eteen. 

Kirjan ytimessä on ajatus siitä, että jokaisella meistä on oikeus tehdä työtä, josta nauttii ja joka tuntuu merkitykselliseltä. Hohkeen kanssa olemme pohtineet viimeiset pari vuotta paljon työn merkityksellisyyttä ja, että koemmeko sitä meidän osuuskunnassa. Olen sitä mieltä, että merkityksellisyyden tunne mitä tiimiyrittäjät kokevat meidän osuuskunnassa on kasvanut valtavasti tämän alku vuoden aikana. Viime vuonna tekeminen oli vielä aika haahauilua ja jokainen etsi omaa itseään ja sitä mieleistä juttua mitä haluaa tehdä myös valmistumisen jälkeen. Viime vuoden loppu puolella ja tämän vuoden alku puolella asioita alkoi loksahtamaan kohdalleen ja ”unelma projekteja” alkoi löytymään. Alettiin unelmoida rohkeasti ja sanomaan niitä ääneen. Tiimiläiset kannustivat ja vinkkasivat heti jos eteen tuli joku mikä olisi tiimikaverille loistava projekti. Monella nämä projektit jatkuvat varmasti ensi vuoden puolella toisella tai tavalla ja jotkut ihan yrittäjinä asian parissa. Merkityksellisyyden tunne on kasvanut tänä vuonna siis sen takia valtavasti kun jokaisella on mieluinen työ mitä tehdä ja nauttii siitä sekä pääsee kehittämään omia tärkeitä taitoja. 

Järvilehto korostaa kirjassaan sitä kuinka sosiaalinen media mahdollistaa ja tarjoaa paljon. Ihan etätyöskentelystä lähtien mutta myös työpaikan suhteen. Sosiaaliseen mediaan avulla voi luoda itselleen henkilöbrändin ja erottua työmarkkinoilla sekä löytää mielenkiintoisia työmahdollisuuksia. Perinteisin sosiaalisen median kanava tähän on LinkedIn, omaa työhistoriaa, nykyistä työtä ja osaamista on helppo tuoda esille. Kuitenkin enemmän ja enemmän myös Instagramia on alettu myös käyttämään CV tyyppisesti. Ihmiset postailevat omaa osaamista, on se sitten upeiden valokuvien ja videoiden ottamista tai jotain kädentaitoa esimerkiksi savesta astioiden tekemistä. Itsekin olen miettinyt oman henkilöbrändin kasvattamista sosiaalisessa mediassa mutta tällä hetkellä se ei tunnu niin omalta jutulta, että siihen panostaisin. Sosiaalisessa mediassa on kuitenkin mukava verkostoitua saman alan ihmisten kanssa ja välillä jopa vaihtaa kuulumisia. Järvilehto mainitsee kirjassaan verkostoitumisen tärkeyden ja eritysesti verkoston ylläpitämisen. Ei pelkästään kontaktien keräämistä vaan kontaktien ylläpitämistä ja hyödyntämistä. Tämän on huomannut varmasti kaikki tiimiakatemialla ainakin viimeisenä vuotena, että ensimmäisen vuoden asiakastapaamisesta ei saata poikia oppien jakamisesta kummallisempaa mutta kun ylläpitää parin vuoden ajan sitä kontaktia niin viimeisellä vuodella tai jo aikaisemmin siitä saattaakin syntyä projektia tai vaikka opinnäytetyöhön toimeksiantoa. Olen itse ainakin tämän huomannut ja kokenut. On siis tärkeää ylläpitää kontakteja, ei ikinä tiedä mitä hyötyä ja apua niistä voi myöhemmin olla.

Toinen tärkeä teema kirjassa on itsensä johtaminen. Hyvä itsensä johtaminen edellyttää hyvää itsetuntemusta. Vaikka luulen, että minulla on hyvä itsetuntemus olen rehellisesti sanottuna huono itsensä johtamisessa. Ajanhallinta ja stressinhallinta on todella huonoa ja siitä varmasti johtuukin huono itsensä johtaminen. Olen yrittänyt parantua tässä jo koko akatemian ajan eli reilu kolme vuotta ja en sanoisi, että olen yhtään parempi itsensä johtamisessa nyt kuin kolme vuotta sitten. Teoriassa tiedän asioita kyllä enemmän mutta käytännössä toteuttaminen on edelleen yhtä vaikeaa. Ehkä kun työtaakka vähenee niin itsensä johtaminenkin olisi helpompaa tai ainakin toivon näin. 

Kirjassa käsitellään myös oman osaamisen kehittämistä. Järvilehto korostaa, että osaamisen kehittäminen on tärkeää jatkuvassa muutoksessa olevassa työelämässä. Kirjassa esille tullut mentorointi oman osaamisen kehittämiselle oli mielenkiintoinen. Olen aikaisemmin joskus lukion jälkeen miettinyt mentorin etsimistä itselleni sen jälkeen kun äitini sitä minulle ehdotti. Olen ymmärtänyt, että mentorointi on muualla maailmassa todella käytetty muoto osaamisen kehittämiselle mutta käsittääkseni suomessa aika vähän käytetty. Tosin asiakaskäynnillä missä viime vuonna kävin tapaamassa markkinoinnin ammattilaista niin hän kertoi, että hänellä on mentori jonka kanssa he pallottelevat töihin liittyviä asioita ja miettivät yhdessä seuraavia askeleita oman osaamisen kehittymiselle ja tiedon kartuttamiselle. Pitää ottaa tästä mentorointi asiasta vielä enemmän selvää ja sillä asia alkoi kiinnostamaan. 

Yksi kirjan tärkeimmistä viesteistä on se, että unelmien työpaikan luominen vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä. Mutta mikä on tarpeeksi rohkeaa? Tiimiakatemiallakin rohkeita kokeiluita pitäisi tehdä säännöllisesti mutta eipä niitä viime aikoina ole hirveästi näkynyt. Korona vaikutti omalta osaltaan asiaan ja haluttiin pelata varman päälle. Jonkinlainen varovaisuus on jäänyt päälle ja riskejä ei uskalleta ottaa. En tosin tiedä miten asiaa voisi muuttaa, jotta ihmiset uskaltaisi tehdä isommin ja rohkeammin. Toisaalta samalla tulee ajatus, että tarvitseeko aina tehdä niin rohkeasti ja isosti? Mitä jos on tyytyväinen siihen tämän hetkiseen? 

Kirja laittoi paljon ajattelemaan ja reflektiota kirjoittaessa ajatus lähti lentoon pitkästä aikaa vähän enemmän. Ajatustyötä unelmien työpaikasta varmasti teen koko loppu vuoden ja senkin jälkeen. Mitä haluan työltä ja mihin olen tyytyväinen?. Näitä kahta kysymystä ainakin tulen pohtimaan paljon. Käytäntöön vien myös kirjan työkaluja. Mentorointi unelmien työpaikan löytämiseen kuulosti myös mielenkiintoiselta ja siihen voisin perehtyä enemmän.