Tulevaisuuden lukujärjestys

Kirjoittaja: Henna Lehtonen

9 tammikuun, 2022

Lähdeteos: Tulevaisuuden lukujärjestys

Lähdeteoksen kirjoittaja: Perttu Pölönen

Teoriapisteet: 2

Kirjahyllystäni löytyi Perttu Pölösen Tulevaisuuden lukujärjestys kirja ja pohdin miksi ihmeessä en ollut vielä saanut aikaiseksi luettua sitä. Kirja oli loistava koonti teknologian ja muuttuvan maailman vaikutuksista työmarkkinoihin ja meihin ihmisiin, kirjassa käsiteltiin haasteita ja mahdollisuuksia, sekä uusi näkökulmia tulevaisuuden ajatteluun ja siihen valmistautumiseen.

Kirjaa lukiessa tajusin, että tällä hetkellä olen juuri oikeassa paikassa oppimassa näitä tulevaisuuden merkittäviä taitoja. Tiimiakatemialla meidän mallimme oppia on luovaa, itseohjautuvaa ja kokeilevaa. Tarvitsemme sopeutumiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja, sekä pääsemme etsimään intohimojamme ja kehittämään itsetuntemustamme. Taitomme yrittäjänä ja tiimityöskentelijänä kehittyvät, tarvitsemme rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä onnistuaksemme, unohtamatta kriittistä ajattelua ja teknologiaosaamista. Kaikkia näitä taitoja Pölönen korosti kirjassaan ja kaikkia näitä me treenaamme miltei päivittäin. Tiimiakatemia valmistaa meitä täydellisesti kohti tulevaisuuden työmarkkinoita ja uskon että siellä meillä kaikilla on huima etumatka täältä valmistuttua.

”Nälkä kasvaa syödessä ja uteliaisuus tehdessä.”

Uteliaisuus voi johtaa huikeaan läpimurtoon tai se voi olla opetus toistamatta jotain enää uudelleen. Uteliaisuuttamme johtaa luontainen tarve oppia ja ymmärtää. Maailmassa, jossa kehittyvän ympäristön perässä ei meinaa pysyä, ei todella ole aikaa jäädä yhteen lokeroon, vaan on uteliaasti lähdettävä tutkimaan uutta, ihmettelemään ja esittämään vaikka tyhmiäkin kysymyksiä, jotta pysyy kehityksen perässä.

Uteliaisuutta käsiteltävää kappaletta lukiessa muistin ajatuksen Helena Kastikaisen Pikkupomosta johtajaksi kirjasta. Kastikainen puhui siinä, kuinka tärkeää olisi jos osaisimme nähdä epämukavuusalueen sijasta, uteliaisuusalueen. Mukavuusalueelta poistuminen ei olisikaan askel kohti epämukavuutta vaan uteliaisuutta. Uudet asiat, haasteet ja ongelmat kohdattaisiinkin uteliaalla ja avoimella mielellä, mahdollisuutena oppia uutta ja kasvaa. Tämä ajatus resonoi minussa ja pyrinkin näkemään epämukavuusalueen jatkossa enemmän uteliaana tutkimusmatkana johonkin uuteen ja kehittävään.

Pölönen puhui kirjassaan siitä, jos tulee tunne, että ei osaa niin uteliaisuus auttaa, uteliaisuus nimittäin innostaa kokeilemaan ja kokeilemalla oppii. Niin monet mahdollisuudet saattavat jäädä välistä, jos pelkää epäonnistumista tai jotain muuta päässä kehiteltyä kauhuskenaarioita. Sen sijaan kun on utelias ja lähtee kokeilemaan, voi aueta vaikka minkämoisia ovia ja mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Kehityksemme loppuu silloin, kun meitä ei enää kiinnosta oppia uutta, siksi haluan itse olla elinikäinen oppija ja keksiä vielä eläkepäivinäkin jotain innostavaa ja kehittävää ajanvietettä.

”Tulevaisuus on uteliaiden.” (Pölönen 2020)

Luovuus

Maailma muuttuu hurjaa vauhtia ja tulevaisuudessa ajaudumme usein tilanteisiin, joista meillä ei ole minkäänlaista aikaisempaa kokemusta. Uusi ongelmia on edessä ja niiden ratkaisemiseksi tarvitsemme luovuutta, paljon uusia ideoita, rohkeutta ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä.

En koe, että olen aina ollut mielettömän luova ihminen, mutta akatemian aikana koen että oma luovuuteni on päässyt kehittymään ja siitä saan kiittää ympäristöä ja ihmisiä. Eri tavoin ajattelevien rohkeiden ja avoimien ihmisten kanssa pallotellessa uusia ideoita luovuus todellakin pääsee irti. Minusta on hienoa se, kuinka akatemialla hulluimpiakin ideoita kannustetaan ja tuetaan, eikä pelätä niin paljon epäonnistumista koska ne ovat olennainen osa prosessia ja olemme turvallisessa ympäristössä, jossa ne ovat enemmän kuin sallittuja.

Itselläni on kuitenkin kehittämistä juuri ennakkoluulottomuudessa, ei pitäisi miettiä sitä mikä voisi mennä pieleen ja mikä voisi kaataa huikean uuden suunnitelman.  Ennakkoluulottomasti vain haasteita päin ja keskittyä mahdollisuuksiin, kaikkiin ongelmiin löytyy lopulta ratkaisu. Ei ole oikeita tai vääriä tapoja toteuttaa jotain. Pitäisi saada takaisin sitä lapsenomaista mielikuvitusta, jolla ei ollut rajoja. Ei ollut pelkoa epäonnistumisesta, ei järkeilty liikaa lopputulosta, ei lokeroiduttu mihinkään tapaan toimia tai mietitty sitä miten joku asia on opetettu tai tarkoitettu.

”Mielikuvituksemme rajat ei ole maailman rajat.” (Pölönen 2020) Onhan joku saanut joskus ajatuksen lentokoneesta tai kuuraketistakin ja silloin ne ovat saattaneet tuntua aivan absurdeilta ja mahdottomilta ideoilta, mutta niin ne on vain toteutettu. Kaikki on mahdollista, kun vain unelmoi, uskoo ja tekee.

Keskitytään vahvuuksiimme

Tulevaisuus kauhistuttaa monia ja päässä pyörii paljon kysymyksiä siitä, viekö robotit työmme ja miten me voisimme pärjätä koneille. Pelon sijaan meidän on keskityttävä vahvuuksiimme ja asioihin, joissa olemme parempia kuin yksikään rakennettu robotti. Koneilla ei ole mielikuvitusta ja niiden luovuuskin määräytyy ihmisen asettamiin kaavoihin, myöskään ne eivät ainakaan toistaiseksi omista niinkään tunnetaitoja kuten empatiaa ja läsnäoloa. Nämä ovat taitoja, jossa luultavasti tulemme aina olemaan parempia kuin robotit joten keskitytään niihin. Annetaan luovuutemme ja mielikuvituksemme kukkia, olkaamme ihmisiä ihmisille ja ottakaamme tulevaisuudelta vastaan sen mitä se meille tarjoaa.

Teknologian tarkoitus ei ole tehdä meistä työttömiä, vaan tutkia jotain mitä ei ole vielä tehty. Teknologian ansiosta voi syntyä uusia ammatteja ja enemmän tilaa ja aikaa meille työskennellä sellaisten asioiden parissa mihin vaikkapa tekoäly ei pysty.

Meidän tulee arvostaa yksilöllisiä ominaisuuksia, mitkä tekevät meistä ainutlaatuisen. Meidän ei pitäisi rajoittaa sitä mitä me olemme tai sitä mitä palava intohimomme käskee meitä tekemään. Luonteesi ja henkilöbrändisi on suurin vahvuutesi. Kukaan ei ole sinä ja se on meidän kaikkien suurin valttikortti tässä maailmassa.

Henna Lehtonen | Osuuskunta Hohke

You May Also Like…

Henkilöstöanalytiikka

Henkilöstöanalytiikka

Jaana Saramies, Maria Törnroos Tässä kirjassa on mielestäni paljon hyviä juttuja, joita Tiimiakatemian rekrypälen...

Business for Punks

Itsevarmasti otin käteeni tämän James Wattin, Brewdog -olutpanimon perustajan kirjoittaman kirjan, jota olen kuullut...

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

En ole koskaan harrastanut digimarkkinointia. Paljon olen siitä kuullut puhuttavan ja nyt minunkin pitäisi alkaa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti