Palautuminen on nykypäivänä muodostunut jopa jonkinlaiseksi trendiksi. Unen tärkeys, jooga, erilaiset mindfulness -harjoitukset ja ylipäätään yksilön oma hyvinvointi arjen kiireiden keskellä on noussut pinnalle viime aikoina. Varmasti yksi syy tähän on maailman tilanne, pandemian aiheuttamat muutokset ja stressitilanteet työpaikoille ja muutenkin ihmisiltä vaaditaan koko ajan jatkuvaa skarppina olemista, jos haluaa pysyä mukana maailman menoissa ja muutoksissa. Vai onko nämä asiat nousseet pinnalle vastavaikutuksena siitä, että on myös trendikästä olla kiireinen ja menossa koko ajan jonnekin? Useasti, kun yritysmaailmassa kysytään: ”Mitäs kuuluu?”, ja vastaus on: ”Kiirettä pitänyt.”, niin ajatellaan, että sehän on hyvä asia, kun on kiirettä. On trendikästä ja siitä on muodostunut ehkä joissakin piireissä ihannekuva, että ollaan kiireisiä ja hommaa riittää. Se, että kalenteri on aamusta iltaan täynnä ja rakennettu tuntitarkasti on hienoa ja ylöspäin katsottua. Aikaisemmin itsekin paneutuneena aiheeseen itsensä johtaminen on suuressa osassa nykypäivää. Monesti ei muisteta kysyä ollenkaan, että onko muistettu myös levätä.

Psykologinen palautuminen eroaa, mutta sillä on myös paljon yhteistä fysiologisen palautumisen kanssa.

Hauska miettiä, kun olemme kavereiden kanssa käyneet esimerkiksi pelaamassa pari tuntia sulkapalloa, ja sen jälkeen pitää aina lähteä kotiin palauttelemaan illaksi. Harvoin tulee pidemmän työpäivän jälkeen lähdettyä kotiin palauttelemaan pitkästä työpäivästä, ihan palautuminen vain mielessä. Pitkän ja mielelle raskaan työpäivän jälkeen saatetaan lähteä tyttöystävän kanssa kauppaan ja sitten koiran kanssa lenkille ja vielä illaksi kavereiden kanssa tekemään jotain, ja hommat vaan jatkuvat. Onhan se tosin totta, että joillekin esimerkiksi koiran kanssa lenkkeily saattaa olla juuri sitä mielen palautumista, mutta kropalle se on kova suoritus. Tässä se salaisuus omalla tapaa piileekin. Näitä kahta ei voida oikein millään tavalla täysin erotella toisistaan, koska mieli ja keho ovat kuitenkin jatkuvasti yhteydessä toisiinsa jollain tapaa. Eli mielikään ei pääse täysin palautumaan koskaan, jos keho käy ylikierroksilla jatkuvasti.


DRAMMA-malli

Dramma-malli pohjautuu kirjassa esiteltyyn kuuteen keskeiseen palautumisen askeleeseen. Ne kuuluvat seuraavasti:

1. Työstä irrottautuminen eli detachment

2. Rentoutuminen eli relaxation

3. Omaehtoisuus tai autonomia eli autonomy

4. Taidonhallinta eli mastery

5. Merkityksellisyys eli meaning

6. Yhteenkuuluvuus eli affiliation

• Työstä irrottautuminen

Kun työnteosta irrottaudutaan ja työpäivä lopetetaan, pääsee ihminen tällöin askartelemaan aivan muiden asioitten parissa. Työkavereitten kanssa kannattaa sopia, ettei katso työsähköpostia työpäivän jälkeen, tai vastaa puhelimeen enää ja viesteihinkin vain hätätilanteissa. Erillinen työpuhelin kannattaa sulkea päivän päätteeksi, tai ainakin laittaa äänettömälle. Työn ja vapaa-ajan välille kannattaa asettaa selvät rajat, jotta työasioista palautuminen voisi alkaa ja olla helpompaa. Yksi asia kuitenkin on tutkitusti osoitettu positiiviseksi puoleksi, joka kannattaa ottaa mukaan vapaa-ajalle töistä. Jos esimerkiksi saat suuren onnistumisen työpaikallasi, niin on tutkittu, että näitten onnistumisien ja muitten positiivisten kokemusten muistelu vapaa-ajalla parantaa ja nopeuttaa palautumista töistä.

• Rentoutuminen

Rentoutuminen on varmaankin palautumisen kokemuksista ilmeisin, sillä palautumisesta tulee väistämättä useimmille mieleen lepo. Rentoutuminen on yksi keskeisimpiä DRAMMA-mallin kokemuksia. Rentoutuessa vireystila rauhoittuu ja sekä henkisen että fyysisen rasituksen taso pysyy matalalla. Rentoutuminen ei välttämättä tarkoita pelkästään sitä, että maataan sohvalla ja ollaan tekemättä mitään, vaan rentoutuminen on kaikkea tekemistä, joka ei vaadi meiltä ylimääräisiä fyysisiä tai psyykkisiä ponnisteluja. Rentoutuminen alkaa kehosta, ja yksi loistavista tavoista aloittaa rentoutuminen onkin hengitysharjoitukset.

• Omaehtoisuus

Omaehtoisuus on ehkä jonkin verran vieraampi käsitys tähän mennessä, ainakin minulle oli, ennen kuin sain selville, mitä se tarkoittaa. Omaehtoisuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että elää oman näköistä elämää ja toimii aktiivisesti omista arvoistaan ja kiinnostuksen kohteistaan käsin sen sijaan, että pelkästään reagoisi ulkopuolelta tuleviin odotuksiin. Joskus ihminen vaatii täysin oman aikansa. Sellaisen ajan, jossa ihminen ei toimi kenenkään muun hyväksi tai mieliksi, vaan toimii itseohjautuvasti ja saa tällä tavalla mielenrauhaa, turvallisuutta ja mukavuutta itselleen.

• Taidonhallinta

Taidonhallinta viittaa aktiiviseen vapaa-aikaan. Taidonhallinnassa on käytännössä kyse siitä, millä tavalla käyttää omia taitojaan ja tietoa vapaa-ajalla, ja millä tavalla altistuu uudelle. Jos on jokin haaste päällä töissä, eikä yksinkertaisesti vapaa-ajalla voimavarat riitä enää uuden opiskeluun, niin tämä ei ole silloin paras vaihtoehto. Ihminen kuitenkin tarvitsee myös vapaa-ajallaan uusien haasteiden selättämistä ja onnistumisen tunteita erinäisistä asioista, jotka sitten ennen pitkään parantavat elämänlaatua ja onnellisuutta kokonaisuutena.

• Merkityksellisyys

Kun puhutaan merkityksellisyydestä palautumisen yhteydessä, puhutaan niistä merkityksistä, joita itse annamme elämällemme ja toiminnallemme. Merkityksellisyyden tunne on ihmisen hyvinvoinnille tärkeää, ja sitä on tutkittu jo pitkään. Merkityksellisyyden tunteen on tutkittu esimerkiksi lisäävän innostusta ja motivaatiota uuden asioiden aloittamiseen. Merkityksellisyydessä on myös tärkeää se, että elää omien arvojen mukaisesti, jotta pystyy olemaan mahdollisen hyvin sujut itsensä kanssa.

• Yhteenkuuluvuus

Yksi tärkeimmistä psykologisista perustarpeista on läheisyyden ja yhteyden tunne toisiin ihmisiin. Stressistä palautuminen on suoraan yhteydessä siihen, minkälaisia ja miten tyydyttäviä kokemuksia saamme toisen ihmisten läheisyydestä. Läheisyydellä ja yhteyden tunteella siis ei tarkoiteta pelkästään parisuhteita tai muita suhteita, vaan myös ystävyyssuhteita ja perhesuhteita. Nämä kaikki ovat jollain tavalla tärkeitä psykologisen palautumisen kannalta, vaikka ne saattavat useasti päästä unholan maailmaan. Ne on aina silloin tällöin hyvä nostaa esille ja osata nauttia niiden tuomasta ilosta.

DRAMMA-mallin mukaan siis hyvinvoinnin kannalta ihanteellisin vapaa-aika on sopivassa suhteessa sekä passiivista lepoa että aktiivista toimintaa. Laadukas vapaa-aika auttaa meitä säilyttämään tasapainon työn ja muun elämän välillä. Vaikka mielekäs ja antoisa työ voi olla yksi keskeisimmistä tekijöistä, jotka tuovat elämäämme sisältöä ja merkityksellisyyttä, harva on tyytyväinen pelkän työn täyttämään elämään.

Pohdintaa

Oli antoisaa ja jopa hauskaa syventyä psykologisen palautumisen maailmaan. Yksi asia, jota tajusin itse tekeväni paljon psykologisen palautumisen nojalla on se, että pidän paljon kirjassakin mainittuja mikrotaukoja. Saatan usein kesken kaiken tehdä ihan pienen hetkisen, vaikka 5-15 sekuntia jotakin ihan muuta, ja palata keskittymään johonkin aiheeseen. Tämä auttaa itseäni ainakin suuresti keskittymään johonkin ja se myös tekee työskentelystä helpompaa.

Psykologinen palautuminen on hyvin tärkeää jokaisen työtä tekevän kohdalla, eikä siitä pääse mihinkään. Työn teosta voi  nauttia ja se voi joillekin olla se elämän suurin anti, mutta jokainen tarvitsee silti myös vapaa-aikaa ja muuta tekemistä töiden ohelle. Vaikka työ olisi oma rakas harrastus tai intohimo, niin minkään tekemistä ei voi jatkaa koko elämäänsä.

Luulen, että tämmöisten kirjojen lukeminen ennen vuoden 2022 työhommien tosissaan aloittamista on erittäin anteliasta, tavallaan kuin hidas nousu takaisin arkeen ja omalla kohdallani uudenlaisen arjen aloittaminen.