Ida Hakola, Ilona Hiila ja Maaretta Tukiainen käsittelevät kirjassaan ”Tiimiäly: opas muuttuvaan työelämään” tulevaisuuden työelämän taitoja korostaen tiimityöskentelyn tärkeyttä ja siitä saatavia hyötyjä yksilön osaamisen lisänä. Kirja antaa käytännön neuvoja tiimiälytaitojen harjoittamiseen. Kirjoittajien mukaan tulevaisuuden työelämässä tiimin äly, jossa taidot yhdistyvät, on esimiestaitoja ja yksilöitä ratkaisevammassa asemassa. Tiimiäly on siis hyvin keskeisessä roolissa muuttuvassa työelämässä. Mitä tiimiäly sitten tarkalleen ottaen tarkoittaa? Kirjoittajien mukaan tiimiäly on sitä, että jokaisen tiimiläisen potentiaali edistää yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Tiimiäly koostuu viidestä tiimiälytaidosta, jotka ovat itsetuntemus, yhteinen suunta, salliva ilmapiiri, lupa ja vastuu toimia ja rikastava vuorovaikutus. Ne tiimit ja organisaatiot, jotka hyödyntävät tiimiälyä, jakavat sekä keräävät tietoa, oppivat kokemastaan ja muuttavat toimintaansa tarpeen vaatiessa. Tiimiäly on siis tiimiläisten älykästä toimintaa yhdessä, joka syntyy eri tiimien ja yksittäisen tiimin jäsenten välisessä yhteistoiminnassa. Näin ollen tiimiälystä on myös huomattavia hyötyjä organisaatiolle. Onnistuneen tiimityön hyödyt kiteytyvät näihin seuraaviin näkökulmiin: 1. Tiimi on enemmän kuin yksilön vahvuudet 2. Tiimissä yksilö oppii enemmän 3. Tiimi ratkaisee monimutkaisempia ongelmia kuin yksilö 4. Tiimi tunnistaa ongelmat nopeammin kuin yksilö 5. Tiimi työskentelee tehokkaammin kuin yksilö 6. Tiimityö lisää tyytyväisyyttä. Seuraavaksi aion perehtyä enemmän näihin edellä mainittuihin tiimiälytaitoihin.

Itsetuntemuksesta kertovassa kappaleesta mieleeni jäi erityisesti kappale nimeltä ”Itsetuntemus tiimin näkökulmasta”. Ajattelin lukiessani erityisesti DT-projektitiimiäni ja sitä, miten voisin hyödyntää kirjan oppeja kyseisessä tiimissä. Kirjassa on esiteltynä viisi puolta, jotka liittyvät tiimi-itsetuntemukseen. Ensimmäinen on tiimin vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Kirjoittajat toteavat, että tiimin vahvuudet koostuvat sen jäsenten yhteenlasketuista vahvuuksista ja niiden dynaamisesta, tuloksellisesta hyödyntämisestä. Jotta pystymme projektitiimissä hyödyntämään kunkin ihmisen vahvuuksia, olisi oleellista käydä yhdessä tiimiläisten vahvuuksia läpi. Tämän voisi tehdä jo ensimmäisessä palaverissa, jotta tiimimme tietää alusta alkaen missä olemme vahvoilla. Oleellista on myös tietää tiimin heikkouksista. Kirjoittajat mainitsevat, että vain todettuun osaamisvajeeseen voidaan löytää ratkaisu, ensin on siis tunnistettava, mitä puuttuu. Olen sitä mieltä, että on tärkeää tiedostaa tiimin heikkoudet ajoissa, jotta puuttuvaa osaamista tapahtumantuotantoon ehditään hakemaan ajoissa. Tiimiläisten on myös helpompi tukea toinen toisiaan, kun on selvillä omien tiimiläisten vahvuuksista ja heikkouksista.

Tiimin sisäisen dynamiikan ymmärtäminen kuuluu myös tiimi-itsetuntemukseen. Kirjassa korostetaan, että jokainen tiimi on erilainen, eikä ole olemassa tiettyä kaavaa sille, millainen tiimin toimintadynamiikka on tuloksellisin. Yhdelle tiimille sopii paremmin perinteinen hierarkia, toiselle matalampi. Tiimissä voi olla hyvin itseohjautuvia, mutta toisaalta enemmän tukea tarvitsevia ihmisiä. Mielestäni on oleellista keskustella tiimiläisten kanssa siitä, että minkälaisiin toimintamalleihin kukin on tiimityöskentelyssä tottunut ja miten lähdemme itse rakentamaan tiimimme dynamiikkaa. Ajattelen, että tekeminen tiimissä on selkeämpää ja tehokkaampaa, kun kaikki tietää miten tiimimme on organisoitunut ja mitä toimintamalleja käytämme saavuttaaksemme yhteiset tavoitteemme.

Myös tiimin käsitys omasta me-pystyvyydestä ja yhteisen motivaation ymmärtäminen kuuluvat tiimi-itsetuntemukseen. Kirjoittajat määrittelevät me-pystyvyyden siten, että se on tiimiläisten käsitys siitä, mihin kaikkeen tiimi pystyy. Se muodostuu tiimin ominaisuuksien, vahvuuksien ja ennen kaikkea aiempien saavutusten perusteella. Jotta tiimi omaisi mahdollisimman hyvän me-hengen, olisi tiimiläisten ominaisuuksien ja vahvuuksien hyvä olla kaikille selvät. Hyvät ja tehokkaat palaverit, viikoittaiset DT-tapahtumien järjestäminen (kyseessä on tapahtuma, joka järjestetään aina tiistaisin viiden viikon ajan) ja hyvien yrityssuhteiden saaminen voisivat olla esimerkkeinä saavutuksista, jotka tiimissämme lisäisi me-pystyvyyttä. Tiimin yhteisen motivaation ymmärtäminen on tärkeää tiimi-itsetuntemuksen kannalta. Kirjoittajien mukaan jokainen motivoituu omalla tavallaan. Näin ollen projektipäällikkönä olisi mielestäni hyvä oppia tietämään, miten eri tiimin jäseniä saa motivoitua, sillä oikeanlaisella motivoinnilla ja kannustamisella on positiivisia vaikutuksia niin tiimiläisiin itseensä kuin koko tiimiin. Samaan aikaan he korostavat jaetun motivaation merkitystä, joten tärkeää on myös selvittää mikä motivoi tiimiä yhteisesti. Kirjoittajat toteavat, että jaettu motivaatio liittyy tiimin jaettuun merkitykseen läheisesti. Olen oppinut, että merkityksellisyys on tärkeä asia, sillä se esimerkiksi sitouttaa tiimiläisiä ja vaikuttaa näin motivaatioon. DT-projektitiimissä jaettu motivaatio näkyy esimerkiksi siinä, että valitut hakijat haluavat olla mukana aidosti luomassa vuoden parasta yrittäjyysaiheista tapahtumaa Jyväskylässä.

Kappaleesta ”Lupa ja vastuu toimia” itselleni jäi mieleen filosofi Frank Martelan kiteytys vapauden ja vastuun tematiikan kolmesta keskeisestä näkökulmasta, joita ovat vapaus, virtaus ja vastuu. Kirjoittajien mukaan mallia voi soveltaa hyvin myös tiimien toimintaan. Vapaus on omaehtoisuutta. Vapaus näyttäytyy tiimissä omaehtoisuutena ja aloitteiden tekemisenä. Tämä edellyttää, että tiimiläisillä on lupa tehdä työssään valintoja sen mukaan, miten he itse kokevat tarpeellisiksi. Projektipäällikkönä toivon ja myös odotan tiimin jäsenten toimivan oma-aloitteisesti. Esimerkiksi tiimipalaverien yhteydessä on hyvä aika ajoin muistuttaa, että tiimiläisillä on lupa toimia oma-aloitteisesti. Oma-aloitteisuutta lisää mielestäni myös esimerkiksi se, että ei tuomitse, jos joku on toiminut oma-aloitteisesti vaan päinvastoin kannustaa siihen entisestään. Virtaus puolestaan kuvaa ihmisten kykyjä eli kyse on siitä, että yksilö kokee osaavansa, halua kehittyä ja pystyvänsä hoitamaan omat hommansa. Tehtävän suorittaminen onnistuneesti vaatii sen, että ihminen kokee itsensä kyvykkääksi. Parhaimmillaan ihminen voi päästä flow-tilaan, jossa toiminta on äärimmäisen keskittynyttä. Tällöin ihmisen kyvyt vastaavat haasteen tasoa. Haluan, että DT-projektitiimimme toiminta on virtaavaa. Tähän päästäksemme tiimiläisten tulisi saada riittävästi haasteita, jotta mielekkyys tekemisessä säilyy. Toisaalta jos haasteet ovat liikaa yksilön kykyihin nähden, tulisi siihen puuttua esimerkiksi niin, että etsimme/tarjoamme apua tai mietimme, miten saisimme haastetta kevennettyä lähemmäksi kohti yksilön osaamista kuitenkin niin, että tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Vastuu liittyy ihmisen tarpeeseen olla yhteydessä muihin. Kun tunnemme yhteyttä muihin tiimin jäseniin, syventää se tunnetta yhteisestä tavoitteesta ja vahvistaa vastuuta. Tällöin pystymme antamaan tavoitteen eteen parhaamme. Tiimiytyminen on tämän kannalta oleellista, koska muuten tiimin tavoitteisiin voi olla vaikea sitoutua. Idea kun on luoda tapahtuma tiiminä eikä erillisinä yksilöinä.

Samaisessa kappaleessa puhuttiin myös kiinnostavista metodeista, joita voi käyttää tiimityössä. Itse ajattelin, että ottaisin kolmesta esitetystä metodista jonkun itselleni käyttöön DT-projektitiimin. Luettuani metodit, päädyin valitsemaan kanban-taulun, joka auttaa visualisoimaan post- it lapuilla tehtävälistalla sekä työstössä olevat asiat että jo tehdyt asiat. Näin ollen metodi pilkkoo tehtävän pienemmiksi osiksi. Kanban-taulu sopii hyvin oman työn hallintaan sekä tiimityöhön. Valitsin kyseisen metodin, koska mielestäni se oli kaikista selkein ja yksinkertaisin toteuttaa. Metodia voi käyttää myös sähköisesti esimerkiksi erilaisilla netistä löytyvillä valmiilla alustoilla. Uskon myös, että projektitiimiläiset saisivat metodista apua oman vastuualueen tehtävien aikatauluttamiseen.

Kirja oli kompakti opas tiimiälytaitojen kehittämisestä. Aihe oli varsin laaja ja kaikissa kappaleissa oli jotain uutta ja mielenkiintoista ja siksi aiheiden rajaaminen tähän reflektioon oli haastavaa. Perehdyin tiimin itsetuntemukseen, koska koen itsetuntemuksen olevan työelämän kannalta yksi tärkeimmistä asioista. Tietoisuus itsestä, omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen sekä motivaatio auttavat hahmottamaan omia ajatuksia työelämän kannalta. Hyvä itsetuntemus auttaa vastaamaan esimerkiksi siihen, että mitä haluan tai mikä minua motivoi. Kun yksilöillä on hyvä itsetuntemus, heijastuu se myös tiimin itsetuntemukseen positiivisella tavalla. Vapaus, virtaus ja vastuu on hyvä pitää mielessä tiimin johtamisessa, koska edellä mainittuihin seikkoihin kiinnittämällä huomiota on työ tuloksellista ja samalla se tuntuu hyvältä.