Markkinointi 3.0 on Philip Kotlerin, Hermawan Kartajayan ja Iwan Setiawanin kirja markkinoinnista, jossa keskiössä ovat erityisesti asiakkaat ja ihmiskeskeisyys. Valitsin tämän kirjan luettavaksi, jotta pääsisin ymmärtämään enemmän markkinoinnista. On selvää, että nykyaina tarvitaan uusia markkinoinnin keinoja, sillä vanhat tavat eivät tänä päivänä ole kovin tehokkaita. Kirjottajien mukaan ensisijaista onkin, että yritysten tuotteiden ja palveluiden olisi kyettävä puhuttelemaan kuluttajien arvomaailmaa, sillä nykyään yhä useampi asiakas miettii tuotteiden ja palveluiden valitsemista siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat asiakkaan luovuuden, yhteisöllisyyden ja idealismin tarpeeseen. Ensiarvoisen tärkeää olisikin yritysten miettiä sitä, miten saa kosketettua asiakkaan sisintä. Markkinointi 3.0:ssa on kyse erilaisista markkinointitoimenpiteistä, jotka nostavat kulttuuriset asiat yrityksen liiketoimintamallin keskipisteeksi. Ei tule myöskään unohtaa, että elämme aikakautta, jossa kuluttajien käyttäytyminen ja asenteiden muutokset vaikuttavat vahvasti markkinointitoimenpiteisiin. Yhteisöllinen-, kulttuurinen- ja henkinen markkinointi ovatkin rakennuspalikoita, josta markkinointi 3.0 koostuu. Yhteisöllinen ja henkinen markkinointi perustuu siihen, millaiseksi yritys haluaa kehittyä ja millaiseksi sen pitäisi kehittyä. Näistä syntyvät oivallukset tulisi siirtää yrityksen missioon, visioon ja arvoihin. Kulttuurisessa markkinoinnissa kyse on siitä, että yritys tavoittaa ihmisten toiveet ja huolet maailmanlaajuisesti.

Kirjoittavat kertovat, että markkinointi 3.0:ssa katse on vahvasti tulevaisuudessa. Markkinoinnin osa-alueiksi he mainitsevat tuotehallinnan, asiakashallinnan ja brändin hallinnan. Tuotehallinta on tulevaisuudessa yhdessä luomista. Yhdessä luomiseen kuuluu kolme vaihetta, joista ensimmäinen on perustuotteen tai palvelun kehittäminen, jota on helppo kehittää myöhemmin. Toinen vaihe sisältää tuotteen tai palvelun kehittämisen kuluttajien toimesta siten, että se sopisi paremmin heidän tarpeisiinsa. Kolmas vaihe on, että kokonaisuutta kehitetään kuluttajilta saadun palautteen perusteella. Mielestäni tuotehallinnassa on pitkälti kyse kuluttajien osallistamisesta tuotekehitykseen. Oivallus minkä tämä kappale antoi, on se, että tärkeää ei ole heti alussa pyrkiä suunnittelemaan tuotteesta tai palvelusta mahdollisimman täydellistä. Tärkeää on, että jatkojalostaminen on mahdollista kuluttajien palautteen perusteella. DT-projektissa yhdessä luominen näkyisi esimerkiksi siinä, että laatisimme tapahtumasta palautelomakkeen, jonka jakaisimme osallistujille. Palautteesta on helppo nähdä mikä oli hyvää, mutta toisaalta se missä on kehitettävää. Vastaukset kävisin yhdessä uuden projektipäällikön kanssa, jotta uusi projektitiimi tietää, mihin suuntaan konseptia kannattaa lähteä kehittämään.

Tulevaisuudessa asiakashallinta näkyisi segmentoinnin, kohdentamisen ja asemoinnin sijaan yhteisöllistämisenä. Seth God on kirjassaan ”Tribes” kertonut, että kuluttajat haluavat samaistua yrityksen sijaan ennemmin toisiin kuluttajiin. Tämän vuoksi yritysten olisi hyvä pystyä auttamaan kuluttajia muodostamaan yhteyksiä eri yhteisöihin. Kirjassa mainitaan, että samanlaiset arvot jakavat ihmiset toimivat samoissa palveluissa, vaikka he eivät ole keskenään vuorovaikutuksessa. Jos mietin sosiaalisen median kanavia yleisesti, en ole täysin samaa mieltä. Esimerkiksi Instagramia käyttävät miljoonat ihmiset, joilla jokaisella on omat arvot. Instagramia käyttävillä ihmisillä on keskenään erilaisia, mutta myös samanlaisia arvoja. Arvot tulevat esille ihmisten omissa profiileissa, esimerkiksi siinä minkälaisia julkaisuja he jakavat tai minkälaisia käyttäjiä he itse seuraavat. Näin ollen Instagramin käyttö ei itsessään kerro välttämättä paljoakaan ihmisten arvoista. Samaisessa kappaleessa mainitaan myös siitä, että yhteisöt eivät ole yrityksiä varten vaan niiden jäseniä varten. Näin ollen yritysten tulisi tarjota yhteisöjen jäsenille merkityksellistä sisältöä. Mielestäni näitä edellä mainittuja asioita voi hyödyntää esimerkiksi myös järjestötoiminnassa. On todennäköistä, että DT-tapahtumaan tulee hakemaan sellaiset ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet yrittäjyydestä ja haluavat mahdollisesti oppia siitä lisää. DT-projektitiimimme on siis hyvä miettiä, miten saisi tuotettua tällaiselle yhteisölle merkityksellistä sisältöä tapahtumassa. Tätä kysymystä olemme itse miettineet tapahtuman tavoitteiden kautta.

Tulevaisuudessa brändiä hallitaan yksilöllisyyden rakentamisen näkökulmasta eikä niinkään itse brändin rakentamisen. Kirjoittajat mainitsevat, että brändin tulisi kehittää itselleen erottuva ja yksilöllinen dna, joka toimii sosiaalisessa mediassa ja lisäksi kestäisi aikaa, vaikkakin se on erittäin haasteellista. Kirjassa mainitaan, että tämän päivän kuluttajat arvioivat brändejä aitouden perusteella. Yritysten tulisi olla siis mahdollisimman aitoja, esimerkiksi mainonnassa tulisi välttää ylilyöntejä. Jos luottamus rikotaan, voi se pahimmassa tapauksessa tarkoittaa koko asiakaskunnan menettämistä. Mielestäni on oleellista, että yritykset pystyvät seisomaan sanojensa takana. Luottamuksen voi rikkoa moni eri asia, tärkeää onkin miettiä esimerkiksi sitä, mitä yrityksen on oikeasti mahdollista tarjota asiakkaalle ja mitä ei. DT:tä ajatellen on tärkeää, että luomme tapahtumasta sellaisen, jonka olemme luvanneet.

Markkinointi 3.0 pohjautuu vahvasti siihen, että asiakkaat nähdään ihmisinä, määritelmässä mennäänkin kohti syvempää ihmiskeskeisyyttä. Kirjoittajien mukaan yritysten toimenpiteet tulisi keskittää kuluttajiin kokonaisvaltaisesti: sieluun, mieleen, sydämeen ja henkisyyteen. Markkinointi 3.0:n ytimessä on 3i-malli. Se koostuu brändi-identiteetistä, brändin rehellisyydestä ja mielikuvasta. Näihin edellä mainittuihin liittyy oleellisesti yrityksen asemointi, erottuminen ja itse brändi. Asemoinnilla tarkoitetaan yrityksen toiminnan ydintä. Kirjoittajat toteavat, että oleellista on, että markkinoijat tavoittelisivat samanaikaisesti kuluttajien mieltä ja sielua, jotta sanoma koskettaisi kuluttajia syvemmin. Ostopäätöksen saa aikaan asemointi, jota brändin yksilöllinen, henkisyyden huomioiva erottuminen vahvistaa. Sydän saa lopulta kuluttajan tekemään ostopäätöksen. Uskon, että 3i-mallia voisi jollain tasolla hyödyntää myös projektien markkinoinnissa. Jos ajattelen DT:tä 3i-mallissa sanoisin seuraavaa: asemointi: yrittäjyysaiheinen tapahtuma, erottuminen: ihmiset pääsevät oppimaan yrittäjyydestä samalla kun he itse suunnittelevat omaa liikeideaansa, brändi: Discovery Tuesday.

Tarkoitukseni oli perehtyä markkinointi 3.0:n teorioihin ja markkinoinnin tulevaisuuteen. Markkinointi 3.0 on laaja käsite, jonka keskiössä ovat kuluttajat. Kuluttajat eivät ole yrityksiä varten vaan päinvastoin, minkä vuoksi yrityksessä on tärkeää miettiä, miksi se on ylipäänsä olemassa. Opin, mitä ovat markkinoinnin kolme eri osa-aluetta ja kuinka niitä voi soveltaa käytännössä. Opin myös, että markkinointi voidaan jakaa yhteisölliseen-, kulttuuriseen- ja henkiseen markkinointiin ja mikä kussakin on keskeisin ajatus.