Erin Meyerin ”Culture Map” tarjoaa syvällisen katsauksen kulttuuristen erojen merkitykseen kansainvälisissä liiketoimintaympäristöissä. Kirja esittelee kulttuurikartan, joka auttaa ymmärtämään, miten eri kulttuurit suhtautuvat muun muassa johtamiseen, kommunikaatioon, päätöksentekoon ja konfliktien käsittelyyn. Saimme mahtavan mahdollisuuden kansainväliseen tiimitoimintaan, kun järjestimme tiimivaihdon MTA:n tiimin kanssa. En ollut itse juurikaan työskennellyt kansainvälisissä tiimeissä aiemmin, joten olin luonnollisesti innoissani uudesta oppimisen paikasta. Sain hienon mahdollisuuden tarkastella kulttuurisia eroja Meyerin esittelemien eri ulottuuksien kautta.

Kommunikaatio

Kommunikaatio- ulottuvuus arvioi sitä, kuinka suoraan tai epäsuorasti eri kulttuureissa ilmaistaan itseään. High-context- kulttuureissa viestintä on hienovaraista ja asiat pyritään ilmaisemaan epäsuorasti. Tällöin olennaista on osata lukea viestit rivien välistä. Korealaisten tiimiyrittäjien kanssa työskennellessä tämä oli erittäin hyvin nähtävillä, sillä he eivät koskaan kritisoineet mitään vaan hyväksyivät asioiden laidan. Koinkin sen haastavaksi, että en voinut olla varma mitä mieltä he todella ovat asioista. En siis voinut luottaa siihen, että he sanoisivat asiat suoraan niin kuin olen Suomessa tottunut. Low-context- kulttuureissa viestintä on suoraa ja selkeää ja esimerkiksi juuri pohjoismaisissa kulttuureissa sellaiseen ollaan totuttu.

Palautteenanto

Eroja on myös palautteenannossa, sillä siihen suhtaudutaan eri tavoin eri maissa. Suoraa palautetta voi antaa toisissa kulttuureissa enemmän. Itse arvostan suoraa palautetta, sillä näen sen luottamuksen osoituksena, eikä silloin myöskään tarvitse arvuutella mitä toinen todella tarkoitti. Tässä on luonnollisesti eroja myös kulttuurin sisällä, esimerkiksi Akatemialtakin löytyy varmasti eroja siinä, kuinka palautetta annetaan ja halutaan saada. Tästä olemme käyneetkin keskusteluita tiimin sisällä ja näkemyksiä palautteenannosta löytyy laidasta laitaan. On hyvä ymmärtää ja ottaa huomioon tiimiläisten erilaiset toimintatavat tässäkin asiassa.

Epäsuoraa palautetta arvostetaan esimerkiksi Aasian maissa, ja kasvojen menettämisen pelko voi olla paljon suurempi kuin muissa kulttuureissa. Tällöin palaute muotoillaan kivaksi ja ystävälliseksi ja annetaan vastaanottajan tehdä tulkinta rivien välistä. Korealaisten kanssa ollessani huomasin, että he kiinnittävät paljon huomiota toisen reagointiin ja pettyvät, jos eivät onnistu ilahduttamaan toista ja toisaalta he ovat hyvin iloisia, jos onnistuvat siinä. Tämä taas johti minulla siihen tunteeseen siitä, että en halua tuottaa heidän kokevan pettymystä, joten oli helpompi esittää iloista.

Johtaminen

Johtamistavoissa on myös eroja. Aasiassa johtamisen rakenteet ovat hierarkkisia ja näin ollen johtajalla on myös erittäin paljon vaikutusvaltaa. Ero alaisten ja johtajien välillä pyritään tekemään myös selväksi. Kuulin esimerkin Koreasta, että esimerkiksi alaiset eivät oikeastaan voi lähteä pois toimistolta, ennen kuin johtaja on lähtenyt kotiin. Eihän kukaan tietenkään halua vaikuttaa siltä, etteikö olisi ahkera ja sitoutunut! Berliinin ideasynnytystä tehdessä yksi korealaisista kärsi voimakkaasta pääkivusta ja sanoimme, että hän voi kyllä lähteä kotiin. Ei hän siihen kuitenkaan kyennyt, koska koki olevansa velvollinen työskentelemään uutterasti tiimin kanssa.

Pohjoismaissa johtajat ja alaiset ovat hyvin tasa-arvoisia keskenään, eikä valtarakenteet vaikuta juurikaan vuorovaikutukseen. Itse odotankin aina kollektiivista päätöksentekoa ja johtajuutta, enkä näe yksittäistä vahvaa johtajaa niin mielekkäänä asiana. Tämä liittyy myös päätöksentekoon, sillä Suomessa olemme tottuneet ottamaan kaikkien äänen huomioon. Joissain toisissa kulttuureissa on tyypillisempää, että päätökset tehdään ylempänä, ja alaiset toteuttavat sen mitä käsketään.

Aikataulutus

Aikataulutukseen liittyvät kulttuuriset erot aiheuttavat kyllä paljon hämminkiä. Me pohjoismaalaiset olemme varsin täsmällisiä, mutta etelä-Euroopan ihmiset kulkevat hieman erilainen kello kaulassa. Heille sovittu ajankohta on suuntaa antava aloitushetki tapaamiselle. Akateeminen vartti on pientä siihen verrattuna, mitä joustava aika voi pahimmillaan tarkoittaa. Jos kylmässä Suomessa on lineaarinen aikakäsitys, niin auringon alla sijaitsevissa maissa se on lämmön joustattama. Meilläpäin asiat etenevät säntillisesti toiseen minuuttiaikataulussa, mutta joustavan aikakäsityksen maissa sovitus asiat voivat tapahtua tänään tai huomenna, jos silloinkaan. Tämä ei ole ongelma, jos siitä ei tee sellaista. On vain ymmärrettävä toista kulttuuria, ilmaistava omat odotukset ja löydettävä jonkinlainen kompromissi, johon kaikki osapuolet voivat sitoutua. Loppujen lopuksi tiimivaihto meni hyvin aikataulujenkin suhteen, vaikka kaikki eivät aina olleet sovitusti paikalla.