Tekoälyä on kaikkialla

Olen keskustellut viime aikoina tuttavien ja ystävien kanssa tekoälystä ja ChatGPT:stä. Olen huomannut, että ne jotka eivät ole kokeilleet esimerkiksi ChatGPT:tä tai muita helppokäyttöisiä tekoälyratkaisuita, ovat olleet hieman varuillaan. Tekoäly on osalle ehkä jopa pelottavakin ajatus. Tähän vaikuttaa varmasti elokuvat ja tieteiskirjallisuus, jotka ovat maalailleet pitkään kauhukuvia roboteista ja tekoälystä, joka ottaa vallan ja tuhoaa ihmiset. Nyt ollaan vielä kuitenkin melko kaukana tällaisista jutuista, sillä suurin osa tekoälystä, joita käytetään, tekee kuitenkin vain rajattuja ja tarkasti määriteltyjä tehtäviä erilaisissa sovelluksissa ja ympäristöissä. Kaikki eivät ole vielä kokeilleet ChatGPT-tekoälychattiä tai erilaisia tekoälyllä toimivia kuvanluontityökaluja kuten DALLE:a, mutta kaikki meistä ovat kuitenkin päivittäin tekemisissä erilaisten sovellusten ja palveluiden kanssa missä on käytetty tekoälyä. Listaan alle erilaisia esimerkkejä, joissa voimme törmätä tekoälyyn arjessamme:

• Sosiaalisen median algoritmit: Algoritmit tunnistavat millaista sisältöä selaat, kuinka kauan, mistä tykkäät, mitä jaat, mitä haet yms. ja näiden perusteella se määrittelee mistä saattaisit pitää ja nostaa tällaista sisältöä näkyville. Tavoitteena on pitää käyttäjä mahdollisimman pitkää palvelussa ja saada se myös palaamaan takaisin.
• Mobiili- ja tietokonepelit: Suuressa osassa peleistä on mahdollista pelata tietokonetta vastaan. Nämä tietokonevastustajat on opetettu koneoppimisen avulla usein käyttäen vahvistusoppimista.
• Kääntäjät: Google Translate ja muut vastaavat käännöspalvelut hyödyntävät tekoälyä käännösten tekemisessä
• Älykodit: Älykotijärjestelmät kuten Google Assistant, Applen Siri ja Amazonin Alexa hyödyntävät tekoälyä monella tavalla mm. puheentunnistuksessa.
• Verkkokaupat: Verkkokaupat käyttävät tekoälyä mm. räätälöityyn tuotteiden suosittelemiseen, asiakaskäyttäytymisen analysoimiseen ja varastonhallintaan
• Hakukoneet: Google, Bing ja muut hakukoneet käyttävät tekoälyä tarjotakseen tarkempia ja relevantimpia hakutuloksia.
• Sähköpostipalvelut: Gmail, Outlook ja muut sähköpostipalvelut käyttävät tekoälyä tunnistamaan roskapostin, ehdottamaan vastauksia viesteihin ja auttamaan sähköpostien lajittelussa.
• Parkkihallien rekisterikilven tunnistavat järjestelmät: Järjestelmät ovat opetettu koneoppimisen avulla tunnistamaan kuvasta rekisterikilven kirjaimet ja numerot
• Älykellot/Älysormukset: Älykellot käyttävät tekoälyä erilaisen datan keräämiseen ja analysoimiseen ja sen avulla laitteet voivat tarjota suosituksia tai vinkkejä esim. hyvinvoinnin edistämiseksi.

Näiden arjen esimerkkien lisäksi tekoälyä käytetään myös hyvin paljon muissa tarkoituksissa kuten:  

• Lääketiede: kuvantamistulosten analysointi, lääkekehitys
• Liikenne: Autojen kaistavahdit, autopilotit, itseajavat autot, navigointisovellukset
• Teollisuus: teollisuusautomaatio tehtaissa, varastonhallinta, prosessien optimointi, laadunvalvonta
• Tietoturva: verkkohyökkäysten ja virusten havaitseminen

Tekoälyä on käytetty ja käytetään lähes kaikkialla. Vaikka emme tietoisesti käyttäisi jotain puhdasta tekoälyratkaisua kuten ChatGPT:tä, olemme silti tekemissä tekoälyn kanssa päivittäin. Tekoäly on integroitunut arkeemme nyt niin vahvasti, että sitä ei enää saada pois. Tekoälyn yleistyminen on mahdollistanut paljon hyviä asioita, mutta siinä on myös haittapuolia, jotka on hyvä tunnistaa ja joiden miettiminen on tärkeää.

Vauhti kiihtyy

Tekoälyn ja etenkin generatiivisen tekoälyn kehitys on nyt ennennäkemättömän nopeaa. Siitä kertoo sekin, että tämä kyseinen kirja Tekoäly 123 julkaistiin kuukausi sitten, mutta sisälsi jo julkaistaessa vanhaa tietoa esim. ChatGPT:n suhteen. Kirjallisuus ja etenkään suomenkielinen kirjallisuus ei pysy tämän kehitystahdin perässä. Jos haluaa olla täysin ajan tasalla uusista kehitysaskeleista, on etsittävä tietoa verkkolähteistä.

Huolestuttavampaa on se, etteivät valtiot, lait ja muut säädökset pysy tämän kehityksen perässä. Tekoälylle ei ole vielä juurikaan säätelyä valtioiden tai esim. EU:n tasolta. Tällaiset toimijat tulevat aina muutaman askeleen perässä, mutta nyt vielä enemmän. Itse en osaa sanoa millaista säätelyä pitäisi tehdä, mutta tuntuu, että kehitys on niin nopeaa, että tietävätkö ihmiset, jotka kehittävät eri järjestelmiä, mitä he ovat tekemässä.

Täytyy toivoa, että EU:n kaavailema tekoälysäätely estää haitallisten tekoälyjen käyttämistä ja tekemistä sekä antaa suuntaviivoja vastuullisten ja turvallisten tekoälyratkaisuiden kehittämiseen.

Eettisyys & vastuullisuus

Tekoälyä voidaan käyttää sekä hyviin, että huonoihin käyttötarkoituksiin. Vika ei minusta ole työkaluissa vaan niiden käyttäjissä.  Tekoälysovelluksia ja -ratkaisuja kehittäessä on tärkeää kuitenkin ottaa huomioon niiden eettisyys ja vastuullisuus ja tehdä tekoälystä vastuullinen.

Kirjassa nostetiin vastuulliseen tekoälyyn seuraavat tavoitteet:

1. Tekoälyn on kunnioitettava ihmisten tietosuojaa ja yksityisyyttä
2. Tekoälyn on oltava oikeudenmukaista ja tasa-arvoista
3. Tekoälyn on oltava läpinäkyvää ja sen päätösten on oltava selitettävissä

Tekoälyn kouluttaminen vaatii hyvin paljon dataa. Tässä pitää kuitenkin olla tarkka sillä, jos tavoitteena on rakentaa vastuullinen tekoäly, joka kunnioittaa ihmisten yksityisyyttä ja tietosuojaa, pitäisi yrityksen säilyttää vain tarpeellisia tietoja ja kaiken tiedon käsittelylle pitäisi olla hyvä peruste. Tärkeää on siis löytää sopiva tasapaino ja viestiä selkeästi asiakkaille mitä tietoa kerätään, miksi ja miten sitä säilytetään ja käsitellään.

Tekoäly itsessään ei ole syrjivä, mutta ei myöskään kykene tarkastelemaan päätöksiään ja tuloksiaan niin kuin ihminen pystyy. Jotkin tekoälyratkaisut ovat toimineet epäoikeudenmukaisesti tai epätasa-arvoisesti. Näissä tapauksissa syy on datassa millä tekoäly on koulutettu. Jos data sisältää syrjivää toimintaa, tekoäly oppii toimimaan samalla tavalla. Siksi on tärkeää tarkastella dataa millä tekoäly koulutetaan. Tekoälyä pitää myös valvoa, jotta se ei tee vääränlaisia, epäoikeudenmukaisia valintoja.

Vastuullista tekoälyä tehdessä olisi tärkeää ottaa huomioon myös läpinäkyvyys. Ongelma voi olla siinä, että kaikkia tekoälymalleja ja niiden tekemiä päätöksiä ei voida tarkasti perustella tai määritellä, sillä ei voida tarkalleen tietää mikä data vaikutti millä tavalla lopputulokseen. Tekoälyn kehittäjien tulee tässäkin asiassa tasapainotella selitettävyyden/läpinäkyvyyden ja teknisen toteuttamisen kanssa.

Lopuksi

Mielestäni tämä kirja on hyvä siihen tarkoitukseen mihin se on tehty eli toimimaan ehkä ensimmäisenä kirjana ja lähteenä, kun haluaa oppia tekoälystä. Kirja avaa hyvin paljon eri tekoälyn käyttökohteita ja sovelluksia, kertoo sen hyödyistä, mutta avaa myös haittapuolia ja ongelmia. Kirja lisäsi omaa kiinnostustani ja tiedonjanoani aiheeseen liittyen.