Suuri osa ihmisistä ei tiedä mitä tietokoneen tai puhelimen sisältä löytyy ja vielä pienempi osa ymmärtää kuinka ne toimivat. Tietokoneiden toimintalogiikka on kuitenkin hämmästyttävän samanlaista, kun otamme vertailukohdaksi ihmiskehon, ajattelun ja aistit. Onhan tietokone toki ihmisten kehittämä kapistus, joten on kenties luonnollistakin, että sen toiminta heijastelee ihmismieltä.

ATK101

Tässä lyhyenä kertauksena niille, joilta se on unohtunut ja nopeana tietoiskuna niille, jotka eivät koskaan ole viitsineet ottaa selvää, millaisia elementtejä tietokoneen sisuksista löytyy:

• Prosessori. Kotitietokoneista käytettiin joskus suomeksi nimitystä mikroprosessori. Prosessori hoitaa laskemisen (eli ihmisaivojen ajattelun). Joissain tietokoneissa prosessoreja voi olla useampiakin, mutta palaan tähän ajatukseen myöhemmin.
• Keskusmuisti. Kun puhutaan keskusmuistista tai muistista, useimmat ajattelevat puhelimensa tallennustilaa. Se on kuitenkin eri asia. Keskusmuisti on kuin ihmisaivojen työmuisti. Se tarvitsee virtaa toimiakseen ja sen kapasiteetti on yleensä paljon pienempi kuin tallennustilan. Nykypäivänä puhelimista ja tietokoneista löytyy yleisesti 8-16 gigatavua muistia, kun tallennustilaa taas löytyy satoja tai tuhansia gigoja. Keskusmuistin arvo piilee kuitenkin sen nopeudessa. Mikäli jokin asia löytyy keskusmuistista, tieto on nopeasti saatavilla.
• Emolevy. Emolevyä voisi verrata ihmisen hermostoon. Se kuljettaa tietoa osalta toiselle ja sitoo osat yhteen. Emolevyssä ei itsessään ole mitään kovin älykästä, mutta hermoston tavoin se on kriittinen osa koneen toimintaa.
• Tallennustila. Varastomuisti tai pitkäkestoinen muisti on tärkeää, jos halutaan tallentaa tietoa. Taskulaskimen tyyppisessä tietokoneessa ei tuota tallennustarvetta välttämättä ole, mutta jo puhelinnumeron tallentaminen sen vaatii. Sieltä asioiden käsittelyyn hakeminen on hitaampaa kuin työmuistista, mutta suurempi kapasiteetti kääntää vaakakupin kannattavaksi. Toinen suuri plussa tallennustilan teknologioissa on, että tiedot eivät katoa levyltä, vaikka se ei saisikaan virtaa. Koneen siis voi välillä sammuttaa, ilman että tiedot katoavat.
• Virtalähde. Virtalähde on tietokoneen sydän. Ilman virtaa osat eivät toimi.
• Muut härpäkkeet. Näytönohjain voisi olla tietokoneen lihaksisto, web-kamera silmät, näyttö, äänikortti ja kuulokkeet suu ja kasvot, hiiri, näppäimistö ja mikrofoni korvat jne. Ilman näitä tietokone toimii, mutta käyttökokemus jää vajavaiseksi.

Supertietokone

Aivot työssä käsittelee, yllätys, aivojen toimintaa erityisesti nykyisessä työelämässä. Neurotieteilijöiden kirjoittama kirja on yllättävän selkokielinen. Monet asiat olivat itselleni jo ennestään tuttua tavaraa muista kirjoista ja yhteyksistä. Nuku ja syö hyvin, liiku ja rentoudu. Kirjan avatessa aivojen toimintalogiikkaa, yllätyin, kuinka monesti löysin yhtäläisyyksiä itselleni tutumpaan ja paljon yksinkertaisempaan yhteyteen, tietokoneisiin. Ihmisaivot ovatkin melkoinen supertietokone. Tämä tietokoneyhteys auttaa itseäni tekemään analogioita omasta ja ympäröivien ihmisten toiminnasta. Analogiat saattavat olla ontuvia tai faktuaalisesti pielessä, mutta sillä ei ole merkitystä, vaan sillä, että ne auttavat itseäni ymmärtämään itseäni ja muita ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Pieni esimerkki ihmisaivojen super-luokan suorituskyvystä: Yksi teratavu tallennustilaa (löytyy keskivertoläppäristä tai vähän kalliimman hintaluokan puhelimesta) vastaa 26 kilometrin korkuista tornia täyteen kirjoitettuja A4-kokoisia paperiarkkeja. Ihmisaivoihin mahtuu tietoa arviolta 2,5 petatavua eli 2500 teratavua. Jos ihmisaivojen tallennustila iskettäisiin paperiarkeille pinoon, pino yltäisi kaatuessaan 1,5 kertaa maapallon ympäri.

Aivot ovat vanhaa teknologiaa

Vaikka ihmisaivot lyövätkin vielä moderneimmatkin tietokoneet laudalta, ne ovat nykypäivänä vanhentunutta teknologiaa. Toisin kuin tietokoneissa, ihmisaivoista ei voi vain vaihtaa viallista tai vanhentunutta osaa. Aivot onkin edelleen viritetty metsästäjäkeräilijän tarpeiden mukaan ja tällöin nykypäivän työelämässä niillä saattaa aika-ajoin olla ongelmia pysyä tahdissa mukana. Kirja antaa monta hyvää ja käytännönläheistä vinkkiä aivojen hyvinvoinnin tueksi. Esimerkiksi työn tauotus on tärkeää. Fyysisesti aktivoiva tauko kolmen vartin välein pitää nivelten ja lihaksiston lisäksi myös aivot paremmassa kunnossa. Uni vastaa tietokoneen tallennusnappia. Kun nukumme, aivot siirtävät tietoja ja kokemuksia työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Uni on siis tärkeää, jotta työmuistimme ei täyty ylimääräisestä sakasta. Jos joskus olet ihmetellyt, miksi tietokone neuvotaan käynnistämään uudelleen, kun sen toiminnot bugittavat, kyse on samankaltaisesta prosessista. Työmuisti tyhjennetään ja uudelleen käynnistyessään se pääsee jatkamaan puhtaalta pöydältä, samoin kuin hyvien yöunten jälkeen heräävä ihminen.

Reboot-nappi

Tietokone on helppo käynnistää uudelleen. Paina vain nappia. Ihmisaivoille ei kuitenkaan reboot-nappia ole. Joku saattaa luulla löytäneensä napin alkoholista tai unilääkkeistä, mutta niiden vaikutus on lähempänä näytön sammuttamista kuin oikeaa uudelleenkäynnistystä. Juuri näitä uudelleenkäynnistämisongelmia välttääkseen on aivoista pidettävä huolta pitkällä aikavälillä. Itse syyllistyn pelottavan usein ajattelemaan, että saan hyvät unet ja lepoa sitten viikonloppuna tai lomalla. Aivot saattavat sinnitellä pitkällekin tällä mentaliteetilla, mutta ennemmin tai myöhemmin ne alkavat vaatia kunnollista uudelleenkäynnistystä. Kun perusteellista resetointia on lykännyt viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia, myös uudelleenkäynnistykseen tarvittava aika pitenee. Joissain tapauksissa se saattaa viedä jopa vuosia, eikä aivoja voi käyttää täydellä teholla vielä pitkiin aikoihin. Itse olen nähnyt lähipiirissäni hälyttäviä esimerkkejä pahasta työuupumuksesta ja olen todennut, että sitä en itse halua kokea. Kuitenkin arjen vilskeessä hyvinvointi tuppaa unohtumaan liian usein.

Synkronointiongelmat

Tietokoneille kellonaika on tärkeä tieto. Ne kommunikoivat keskenään samassa ajassa ja jos jostain syystä ajat heittävät, voi kommunikaatio kaatua kokonaan. Nykyään koneet päivittävät kellonsa internetin välityksellä oikeaan aikaan ja yhteydet pilvipalveluihin ja servereihin pysyvät melko hyvinä. Kirjasta jäi itselleni mieleen mielenkiintoinen ajatus aivojen synkronoinnista. Ihmisaivojen synkronointi liittyy empatiakykyyn. Tästä syystä keskittyminen voi helpottua, jos ympärillä olevat ihmiset keskittyvät. Myös rauhattomuus tarttuu. Mitä pidempään aivoille antaa aikaa synkronoitua, sitä tarkemmin ne myös synkronoituvat. Tutkimuksissa on huomattu, että esimerkiksi juuri keskittymiskyvyn vaihtelut alkavat aaltoilemaan samalla taajuudella ryhmän sisällä. Mitä paremmin ryhmä on synkronoitunut yhteen, sitä tehokkaammin se myös työskentelee. Tämän ilmiön huomaa helposti viikoittaisissa treeneissämme. Nyt kun aikaa on vietetty jo kolmatta vuotta yhdessä, treeneissä ei enää niin helposti huomaa yksittäisten henkilöiden turhautumisia tai läsnäolottomuutta. Nykyään rauhattomuus tai tiukka keskittyminen näkyy helpommin koko tiimissä.

Huoltotoimenpiteeni

Otan aivojeni kunnossapitoon samankaltaisia käytänteitä, joilla pidän tietokoneeni toiminnassa. Sammutan aivot illalla niin aikaisin, että työmuisti kerkeää varmasti tyhjenemään. Tähän keinoksi näyttöjen sinisen valon vähentäminen jo hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Tietokoneesta huolta pitää jäähdytys, joten otan viikoittaiseksi tavoitteekseni jäähdyttää aivoja ulkoilemalla ja hikiliikunnalla ilman äänikirjojen, musiikin tai podcastien ärsykkeitä. Tasaisesta virrasta täytyy huolehtia itselleni sopivalla terveellisellä ruokavaliolla ja laitankin puhelimen hälyttämään ruokailuajat. Pölyjen pyyhintä onnistuu jatkossakin keskustelemalla muista kuin työasioista erilaisten ihmisten kanssa. Tiedostojen siivous noin kolme kertaa vuodessa jonkinlaisen lomareissun tai vastaavan irtioton muodossa antaa tilaa ajatella sieltä laatikon ulkopuoleltakin. Taukotallustelu ja biljardin pelaaminen antavat vastapainon istumiselle ja miniloman aivoille arjen kiireiden keskellä.