Luin Mika Kamenskyn kirjoittaman kirjan Strateginen johtaminen: Menestyksen timantti, koska halusin syventää strategiaosaamistani ja hyödyntää sitä yrityksissäni. Ymmärrän, että strategian luominen on todella tärkeä asia liiketoiminnan menestyksen kannalta, joten halusin saada lisää tietoa ja ymmärrystä strategian luomisesta, kehittämisestä sekä siihen liittyvistä työkaluista. Kirja vaikutti jo ensisilmäyksellä todella mielenkiintoiselta ja uskoin, että se tarjoaisi varmasti vastaukset edellä luettelemiini oppimistavoitteisiini. Olen itse luonut ja nähnyt sekä lukenut monia eri yrityksien strategioita ja ymmärtänyt, kuinka iso merkitys niiden tekemisellä on ollut kannattavan liiketoiminnan syntymiseen ja ylläpitämiseen. Strategia ohjaa tekemistä koko ajan, ja sen avulla myös muut yrityksessä tai projektissa mukana olevat henkilöt tietävät, mitä tekevät ja mihin tekemisellä tähdätään. Ajattelenkin, että pitkänajan päämäärän ja välitavoitteiden saavuttamiseksi strategia on välttämätön.

Kirjan alussa Kamensky määrittelee strategia käsitteen, joka kuitenkin osoittautuu yllättävän monimutkaiseksi, koska sitähän se on -monitahoinen ja laaja-alainen. Ymmärrän mielestäni käsitteen hyvin, mutta sen määrittely tässä kirjareflektiossa on oleellista, jotta ymmärrys käsitteestä on selkeä. Kamensky summaa strategian määritelmän niin, että se on organisaation keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen valitsemista, jonka avulla organisaatio hallitsee myös ympäristöään. Tässä oleellista on huomioida muuttuva toimintaympäristö ja kyky reagoida muuttoksiin. Lisäksi organisaation on huolehdittava siitä, että se hallitsee ja ymmärtää sekä oman toimintansa sisäiset tekijät että ulkoiset tekijät, ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet. Tämän tarkoituksena on mahdollistaa organisaation kannattavuuden, jatkuvuuden ja kehittämistavoitteiden saavuttaminen. Sisäisillä tekijöillä kirjassa tarkoitetaan esimerkiksi henkilöstöä, osaamista, resursseja ja yritysjohtamista. Ulkoisia tekijöitä ovat puolestaan markkinat, kilpailu, lainsäädäntö ja teknologiset kehitykset. Omissa yrityksissäni näiden vuorovaikutussuhde tarkoittaa esimerkiksi resurssien kasvavaa tarvetta kilpailun ja palveluiden kysynnän kasvaessa.

Koska strategia ratkaisee organisaation menestyksen pitkällä aikavälillä, on ymmärrettävä, mistä menestyksen timantti koostuu. Kamensky esittelee kirjassaan timantin, jonka osa-alueet yhdessä luovat liiketoiminnan pitkän aikavälin menestyksen, mutta niiden tulee olla vuorovaikutussuhteessa keskenään. Olen samaa mieltä timantin osa-alueista ja timantti havainnollistaa mielestäni hyvin sitä, mihin huomio pitää kiinnittää. Timantin avulla voidaan johtaa ja kehittää organisaation liiketoimintaa.

Kuva 1. Menestyksen timantti. Muokattu Kamensky 2014

Esimerkki oman yritykseni Luminurtsin menestyksen timantista:

1. Strategia: Tuotetaan kattavia kiinteistönhoidon palveluita Uudellamaalla ammattitaitoisella osaamisella ja kattavilla resursseilla, jotka ottavat huomioon asiakkaiden tarpeet ja toiveet hyvässä hintalaatu suhteessa. Tunnistetaan kilpailijat ja ymmärretään muista erottavat kilpailutekijät.
2. Johtaminen: Johtamisessa kiinnitetään huomiota strategiaan, jonka pohjalta asetetaan tavoitteet, jotka innostavat sekä motivoivat työtiimiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen. Johtamisella ohjataan ja autetaan työntekijöitä onnistumaan työssään, jonka avulla strategiset päämäärät on mahdollista saavuttaa.
3. Osaaminen: Henkilöstöllä on oltava osaamista sekä tietoja ja taitoja, jotta strategian tavoitteet voidaan saavuttaa. Osaamista tuetaan puolestaan johtamisella. Omassa yrityksessäni työntekijät ovat tärkein voimavara etenkin nyt, kun itselläni on paljon muitakin töitä ja vielä Tiimiakatemia käytävänä loppuun. Ilman työntekijöitä asiakkaiden tarpeisiin ei pystyttäisi vastaamaan eikä yrityksen jatkuvuutta voitaisi taata. Nyt työntekijöiden potentiaalin hyödyntäminen on ainut mahdollisuus kasvulle.
4. Vuorovaikutus: Sisäinen- sekä ulkoinen vuorovaikutus on erittäin tärkeä osa menestystä. Vuorovaikutus on kaikkien menestyksen timantin osa-alueiden sitova tekijä. Hyvä vuorovaikutus auttaa saavuttamaan tehokkaan yhteistyön, tiedonjakamisen ja suhteiden hallinnan, mikä edistää yrityksen menestystä ja kestävyyttä. Lisäksi näen, että toimiva vuorovaikutus on todella merkityksellinen tekijä esimerkiksi suhteiden rakentamiseksi, ongelmien ratkaisemiseksi ja innovaatioiden edistämiseksi.

Keskeistä on huomata, että kaikki menestyksen timantin osa-alueet ovat sidoksissa ja riippuvaisia toistaan. Toisaalta mikään osa-alue ei luo menestystä yksin.

Nyt kun ymmärrän, mistä liiketoiminnan menestys koostuu, kysymys kuuluu, miten löydän ja luon liiketoimintastrategiat yritykselleni. Kamenskyn mukaan emme voi löytää suoraviivaisesti liiketoiminnan menestystä koko organisaatiolle, vaan yritysten on haettava menestys eri liiketoiminta-alueiden kautta, joilla on erilaiset resurssit ja asiakkaat. Tämä on mielestäni hyvä huomio, koska omassakin yrityksessäni ”Luminurtsi Yhtiöt Oy” on paljon erilaisia liiketoimintaosa-alueita, joilla ei ole samat kohderyhmät, kilpailijat eikä tarpeet. Liiketoimintastrategioiden luominen edellyttää siis ymmärrystä siitä, miten erottaudumme kilpailijoista, jolloin liiketoimintastrategioiden ydin on kilpailuedun saavuttaminen. Kilpailuetua pohdittaessa on oleellista Kamenskyn mukaan pohtia miten voimme saavuttaa kilpailuedun, ylläpitää ja vahvistaa sitä. Toisaalta myös, miten voimme välttää sekä vähentää kilpailuhaittaa. Kilpailuedun omaavat yritykset ovat menestyneitä yrityksiä pitkällä aikavälillä mitattuna. Mikäli kilpailuetua ei ole, puuttuu kirjan mukaan organisaatiolta koko strategia.

Kilpailuetu muodostuu kirjan mukaan:

• Asiakkaiden kokemista arvoista ja hyödyistä, koska asiakas vertaa arvoja ja hyötyjä muihin vaihtoehtoihinsa.
• Kilpailuedut voidaan tunnistaa paremmin, kun tunnetaan ja tunnistetaan organisaation todellinen osaaminen ja voimavarat.
• Lisäksi kilpailuedun luominen edellyttää luonnollisesti kilpailijoiden tuntemista ja niiden liiketoiminnan ymmärtämistä.

Kamenskyn mukaan hyvän liiketoimintastrategian muodostaminen edellyttää näkemyksiä, joilla pystytään erottamaan olennaisia ja epäolennaisia asioita suuresta massasta, jossa yritys ja yrityksen toimiala toimii. Näkemyksen luontia helpottamaan kirjassa on nostettu esille työkalu, jonka avulla pystyymme asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen, näkemään asioiden keskinäisiä riippuvuussuhteita sekä hahmottamaan kokonaisuuksia. Tätä työkalua kutsutaan hierarkiatekniikaksi, jonka avulla muodostuu liiketoimintastrategia, joka pitää sisällään päädraiverin, keskeiset strategiat ja strategiset toimenpiteet. Päädraiveri on se, mistä koko liiketoiminta lähtee liikkeelle. Päädraiveri voi olla esimerkiksi asiakkaantarpeet, kilpailu tai osaaminen ja resurssit. Esimerkiksi uudessa web-sovellus yrityksessäni Piha-Onlinessa päädraiverina toimii asiakkaiden tarpeet kiinteistönhoitoalalla, johon yritys tarjoaa ratkaisua.

Kuva 2. Esimerkki asiakaslähtöisestä strategiahierarkiasta. Luotu ajatellen omaa web-sovellusliiketoimintaa.

Kirja antoi mielestäni paljon hyödyllistä tietoa ja kertausta strategian luomisesta sekä strategia työskentelystä. Keskeisimpänä oppina kirjasta jäi käteen menestyksen timantin neljä särmää, joita hiomalla uskon, että strategiatyöskentely on menestyksekästä ja vie kohti strategioiden päämääriä. Kamenskyn kirja oli mielestäni todella kattava, mutta myös monimutkainen. Tämä kertoo liiketoimintastrategioidenkin moniulotteisuudesta ja laaja-alaisuudesta. Kirja vahvisti itselleni strategioiden merkitystä liiketoiminnassa. Olen huomannut, että ilman strategiaa organisaatio on täysin hukassa. Kukaan ei tiedä mitä tehdään, miten tehdään ja mihin tekemisellä pyritään. Tämän vuoksi olen jo aloittanut uuden yritykseni Piha-Online.fi kohdalla tekemään perustamisvaiheesta asti toiminnalle strategiat. Koen, että rakennusvaiheen työ onkin ollut jo tähän mennessä paljon helpompaa ja menestyksekkäämpää. Kamenskyn mukaan strategiatyö on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, joka vaatii sinnikkyyttä ja raadollista työtä, koska strategiat eivät toteudu hetkessä. Tämä on mielestäni hyvää pitää mielessä, koska saatan välillä itsekin havahtua ajatukseen siitä, että kaiken pitäisi toteutua tässä ja nyt.