Halusin lukea jotain käytännönläheistä strategiasta, mitä voisin viedä suoraan käytäntöön. Kirja oli käytännönläheinen ja siinä esiteltiin strategisen johtamisen keskeiset työkalut niin, että lukijan on helppo ymmärtää nämä. 

Strategisen johtamisen perusajatuksena on mahdollistaa menestys pitkällä aikavälillä. Se on päätösten ja sitä seuraavien toimenpiteiden joukko, jossa keskitytään kysymyksiin minne olemme menossa, miksi menemme sinne suuntaan ja miten tavoite saavutetaan?

Kirjassa esiteltiin 25 eri työkalua strategiaan, ja työkalut jaoteltiin neljään eri kategoriaan ja tilanteeseen. Kaikkia työkaluja on mahdoton sisäistää kunnolla kerralla, joten valitsin tähän muutaman itseäni puhuttelevimman työkalun jotka aion viedä suoraan käytäntöön. Kaikki työkalut vaikuttivat mielenkiintoisilta ja aion jatkossa ehdottomasti tutustua paremmin loppuihinkin työkaluista. 

Työkalu uuden luomiseen: Co-creation 

Co-creation eli yhteiskehittäminen on työkalu, jossa organisaatio työskentelee yhdessä sidosryhmien kanssa uusien ideoiden luomiseksi. Erityisesti yhteisluominen sopii luoviin aloihin, innovaatioihin, palveluiden kehittämiseen ja johtamiseen. Nykypäivänä markkinat ja kysyntä muuttuu jatkuvasti, ja organisaatioiden on vaikea nähdä sidosryhmien tarpeet reaaliajassa. Tähän ratkaisuna co-creation mahdollistaa asiakkaiden, kumppaneiden ja muiden sidosryhmien osallistuttamisen kehittämiseen. Tämän seurauksena sidosryhmien sitoutuminen lisääntyy ja rooli muuttuu passiivisesta kuluttajasta osallistuvaksi vaikuttajaksi.

Työkalun saa käytännössä osaksi organisaation arkea luomalla asiakasrajapinnassa työskentelevien työntekijöiden ja sidosryhmien välille alusta, jossa keskustella. Nykypäivänä yhteisöllinen alusta toimii parhaiten todennäköisesti diginä. Ajatus siitä että johtoryhmällä on paras asiakastuntemus, on vanhanaikainen ja vääristynyt, siksi alusta luodaan ensisijaisesti asiakasrajapinnassa toimiville työntekijöille.

Olemme jo hetken pohtineet, miten saisimme Toivolan vanhan pihan projektissa asiakkaiden mielipiteet kuuluviin paremmin. Aiomme tulevaksi joulukaudeksi luoda sosiaaliseen mediaan alustat, jossa mahdollistamme yhteiskehittämisen ja vuorovaikutuksen. Kanavien avulla saamme asiakkailta ideoita tuotevalikoimaan, tapahtumiin ja koko projektiin. Uskon tämän sitouttavan asiakkaita palveluumme, kun teemme kaiken asiakaslähtöisesti ja päätöksemme perustuu asiakkaiden toiveisiin.

Työkalu resurssien kehittämiseen: Employer branding

Employer branding on työkalu tärkeimpien resurssien, eli organisaatiolle sopivien työntekijöiden houkuttelemiseen. Kun organisaatio saa rakennettua houkuttelevan työnantajabrändin, maineen ja imagon, vetää se puoleensa lahjakkaita työntekijöitä ja nykyiset työntekijät sitoutuvat työhönsä. Rekrytointi on yksi tärkeimmistä investoinneista nykypäivän työelämässä, ja yrityksen arvo riippuu paljolti työntekijöistä. Työntekijämielikuvaan vaikuttavat kaikki viestintä kuten markkinointi, rekrytointiviestintä, asiakaspalvelu, uutiset. Työkalun tarkoituksena ei ole luoda pilvilinnoja tai epärealistisia odotuksia työnantajasta, vaan edesauttaa organisaation strategiaa toteutumaan oikeiden ihmisten avulla.

Nykypäivän työnhakijat, milleniaalit ja Z-sukupolvi arvostavat työssä eri asioita kun vanhemmat sukupolvet. Pitkäaikainen ura samassa työpaikassa ja raha toimivat ennen parhaimpina motivaattoreina. Näiden sijaan merkityksellisyys, vapaus ja mahdollisuus toteuttaa itseään motivoivat nykyään, ja näitä arvoja etsitään työnantajissa. Tästä syystä aidosti sitoutuneiden ja motivoituneiden työntekijöiden löytäminen on iso kilpailuetu, joka korreloi organisaation tuloksiin. Huomaan myös itse arvostavani työnantajissa vapautta ja sen kautta tulevaa vastuuta, ja merkityksellisyyden tunnetta. Tottakai myös raha motivoi, mutta se ei missään nimessä mene vapauden tai merkityksellisyyden edelle. Työntekijärekrytoinnissa nykyään isossa osassa on organisaation maine, työntekijöiden keskuudessa leviää helposti tieto huonoista työnantajista. 

Työntekijämarkkinointia voi verrata lähes suoraan tavalliseen kuluttajamarkkinointiin, jossa asiakkaana toimii potentiaalinen työntekijä ja markkinoitava palveluna toimii organisaatio. Työntekijämarkkinoinnin apuna voi käyttää analyysia organisaation nykytilasta ja seuraavien kysymyksien pohtimista:

• Mitä meistä ajatellaan työnantajana?
• Millaisia ovat tulevaisuuden henkilöstötarpeemme?
• Millaisia työntekijöitä tavoittelemme?
• Mikä on viestimme työnantajana? 
• Miten viemme viestimme perille?

Työkalu tehokkuuden parantamiseen: Balanced Scoreboard

Balanced Scoreboard on työkalu organisaation tehokkuuden mittaamiseen useasta näkökulmasta, suorituskykyä mitataan neljästä eri näkökulmasta. Usein organisaation tehokkuutta mitataan esim. vain talouslukujen tai tyytyväisyyden perusteella, jotka eivät yksin anna realistista kuvaa nykyhetkestä. Yhtä mittaria seuratessa toiminnan tulos nähdään vasta jälkikäteen, ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Tässä työkalussa yhdistyy kaikki – menneet tapahtumat, nykyhetki ja tulevaisuus.

Balanced Scoreboardin avulla organisaatio voi muuttaa tulevaisuuden tavoitteet toiminnaksi. Mittariston avulla organisaatio saa avattua strategiansa selkeäksi, niin että jokainen työntekijä tietää mitä voi tehdä päivittäisellä tasolla strategian toteutumisen eteen. Mittaristossa tarkastellaan suorituskykyä neljästä näkökulmasta – talous, asiakkaat, prosessit ja oppiminen. Kaikki näistä neljästä näkökulmista puretaan strategisiin tavoitteisiin, kriittisiin menestystekijöihin, avainmittareihin ja toimintasuunnitelmaan. Tätä työkalua voisi käyttää Vengan tehokkuuden ja tulosten seuraamiseen ja parantamiseen. Uskon, että Vengalle olisi ollut jo aikaisemmin hyödyllistä avata tavoitteemme niin, että jokainen ymmärtää mitä voi tehdä päivittäin viedäkseen tiimiämme kohti tavoitteitamme. Suorituskykyämme voisi myös mitata näiltä neljältä näkökulmalta, jotta saisimme realistisemman kuvan nykyhetkestä ja mitä korjausliikkeitä voisimme tehdä parantaaksemme tulostamme. 

• Talous –  millainen on Vengan taloudellinen suorituskyky, kuten tulos, liikevoitto ja kustannukset
• Asiakas – olemmeko täyttäneet asiakkaidemme tarpeet ja odotukset, kuten tyytyväisyys? 
• Prosessit – onko sisäiset prosessimme tehokkaita ja laadukkaita, kuten palveluidemme/projektiemme kehitys?
• Oppiminen – Vengan kyky kehittää osaamistamme ja resurssejamme, kouluttaudummeko tarpeeksi ja kehitämmekö innovointikykyämme

Voin ehdottomasti suositella kirjaa jokaiselle, kirjasta löytyy varmasti jonkun jokaiselle työkalu jonka voi viedä suoraan käytäntöön. Työkalut keskittyivät eniten ajanhallintaan ja työn tuottavuuden parantamiseen, ja nämä on teemoja jotka puhuttelevat jokaista meistä.