Nimensä mukaisesti nyt sukelletaan strategioiden parissa syvään päätyyn. Nimeltä tunnistan tässä kirjassakin käsitellyistä strategioista lähestulkoon kaikki. Siitä huolimatta niiden käyttötarkoitukset ovat vähän niin kuin sulautuneet toisiinsa ja kaikki mitä kyseisistä strategioista oikeastaan muistan, on se, että ne ovat strategioita. Siispä palautetaan mieliin mitä seuraavat strategiat ovat syöneet, ja missä minä voin niitä hyödyntää. Kirjassa käytiin läpi strategioita SWOTista sinisen meren strategiaan, mutta en taida tällä kertaa alkaa ruotimaan joka ikistä työkalua perinpohjaisesti läpi.  

Ainakin omalla kohdallani huomaan, että strateginen ajattelutapa tuntuu olevan olemassa omaan päähän rakennettuna ihan hienosti. Vahvuuksiini ei kuitenkaan tunnu kuuluvan yksityiskohtien, kuten nimien, muistaminen kovin tarkasti. Tässä yhteydessä sen voi rinnastaa, vaikka siihen etten välttämättä osaa nimetä mitä strategiaa tässä parhaillaan hyödynnetään. Se voikin sitten johtaa siihen, että kohta joku kyseenalaistaa, että onko tälle hommalle x, mietitty strategiaa. Vaikka sellainen siellä rivien välissä lymyäisikin. Haluaisin siis eritoten osata nimetä mahdollisimman monta strategiaa ja miten niitä hyödynnetään.  

Omat johtoroolit ja niissä havaitut haasteet 

Viestinnällä on yllätys yllätys valtava rooli strategioiden luomisessa ja etenkin niiden jalkauttamisessa. Tämä on tullut havaittua monta kertaa sekä oman tiimin että aikaisempien johtoroolien parissa. Juurikin tuo strategiasta jatkuva viestiminen tuntuu ehkä rasittavalta, mutta monesti se on kuitenkin sen väärti. Kertaus kun on opintojen äiti ja jankutus isoäiti. Helpompi toteuttaa strategiaa, kun edes muistaa mitä oltiin tavoittelemassa. Omissa johtorooleissani onnistuin tässä omasta mielestäni melkoisen hyvin. Toki jälkeen päin, kun ajattelee niin strategian pariin olisi varmaan pitänyt palata jopa viikkotasolla. Silloin se olisi luultavasti pysynyt paremmin ajan tasalla sekä tiimiläisten mielissä.  

Suurempi haaste omalta osaltani strategian jalkauttamisessa toimintaan oli tiimin osallistaminen päätösten tekoon. Osallistumalla voisi saada tiimin tehokkaammin sitoutettua strategian toteuttamiseen. Asetin useimmiten strategiaan liittyvät tavoitteet mielivaltaisesti itse. Eihän siinäkään välttämättä vikaa ole. Joskus liideriasemassa on tehtävä päätöksiä. Jälkeenpäin reflektoidessa omaa tekemistä, mietin kuitenkin, että olisiko ollut parempi asettaa tavoitteet yhdessä tiimin kanssa. Olisivatko ne silloin kenties motivoineet enemmän? Jossittelu ei tietenkään kannata, mutta onpahan ainakin jotain mihin verrata tulevaa ajatellen. Onhan se mukavaa, jos saa tuoda oman mielipiteensä esille, vaikka tavoitteita laatiessa.  

SWOT-analyysi 

Hitti vai huti? Uhka vai mahdollisuus? Ruoditaan siis nelikentässä läpi vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet tuotteelle tai palvelulle. Tämä on se työkalu, jota olen käyttänyt kaikkein eniten jo edellisestä tutkinnosta lähtien. SWOTia hyödynnettiin todella paljon ainakin tapahtumien riskienhallinnassa. Minusta tämä on hyvä työkalu avaamaan ajattelua ainakin siihen suuntaan mikä kaikki voi mennä vikaan. Eli siis uhat-kohta taulukossa. Ainakin Heigan projekteissa todettiin muistaakseni useampaankin kertaan, että uhkia pitäisi kartoittaa paremmin jo projektisuunnitelmaa tehtäessä. Käy järkeen, mutta minusta tätä työkalua käyttäessä homma jää helposti siihen, täydentää nelikentän ja unohtaa sen jälkeen koko taulukon.  

Tässäkin palataan siihen strategian jalkauttamiseen ja sen systemaattiseen toteuttamiseen. Ajatellaan vaikka, että SWOT-analyysi on hienosti tehtynä, mutta skenaarioihin reagoimista ei ole mietitty lainkaan. Eihän siitä silloin ole juurikaan iloa. Eikös tämän työkalun tarkoitus ole nimenomaan se, että tapahtui mitä vaan, niin mikään ei yllätä puun takaa. Olen itsekin langennut ihan samalla tavalla siihen sudenkuoppaan, etten ole miettinyt työkalun avulla pidemmälle, vaikka olen tiennyt, että se kannattaa. Toisaalta sama pätee myös mahdollisuuksien lokeroon. Vaikka niitä miettii roppakaupalla, mutta ei ota asiakseen suunnitella seuraavia askelia niiden toteuttamiseen, niin eihän siitä silloin mitään iloa ole.  

Arvoketjuanalyysin kautta liiketoiminnan kannattavuutta 

Tässä työkalussa on kovasti potentiaalia siihen, kun haluaa kehittää omasta palvelustaan sellaisen, että se jättää asiakkaalle ja yrittäjälle hymyn huulille joka ikisen stepin kohdalla. Tässähän on tarkoitus tehostaa toimintaa sekä resurssien että prosessien osalta ja lisätä sitä kautta kannattavuutta. Tämä työkalu on oivallinen, vaikka fyysisten tuotteiden myynnissä.  

Mutjuttimen arvoketjuanalyysi 

Tavoitteena olisi käydä läpi liiketoiminnan jokainen vaihe ja etsiä niistä tehostettavat kohdat joko taloudellisesta tai toiminnallisesta näkökulmasta. Tässä projektissa me projektiryhmänä emme vastaa tuotteen valmistuksesta tai edes päätä miltä valmistajalta tuotetta tilataan. Tämä on kuitenkin todella merkittävä osa Mutjuttimen liiketoimintaa, eli hyvä pitää mielessä tämäkin, vaikka jätän sen tässä tekstissä käsittelemättä. Toisin sanoen skippaan nyt raaka-aineiden ja tuotannon vaiheen ohi ja siirryn suoraan logistiikan kimppuun, joka kuuluu projektiryhmän leikkikenttään. Miten paketit siis saadaan asiakkaalle mahdollisimman nopeasti, mutta välttäen “inhimilliset erheet”.  

Selkeä haaste on postituspaikan etäisyys varastosta. Haasteen tästä seikasta tekee se, että se hidastaa pakettien toimittamista asiakkaalle, sillä päivittäinen keskustan postissa ravaaminen pakettikasan kanssa ei ole saanut suurta tekemisen intoa aikaan. Tähän mennessä paketteja pakataan parin päivän välein tilauksen tullessa. Parasta asiakaskokemusta tavoitellessa tavoitteena kannattaa nykypäivänä ehdottomasti pitää sitä, että paketti lähtee samana päivänä liikkeelle, kun tilaus tulee. Etenkin kun kyse on tämän kokoisesta yrityksestä. Pakettien päivittäinen pakkaaminen ja lähettäminen pitäisi siis olla inhimillisesti mahdollista.  

Miten tätä sitten lähtisi korjaamaan? Periaatteessa heti tulee mieleen kaksi vaihtoehtoa. Varasto lähemmäksi postituspaikkaa tai postituspaikka lähemmäksi varastoa. Viitseliäisyydestähän tässä on loppupeleissä minusta kyse. Tietenkin oman haasteensa tähän tuo se, että tämä on kaiken muun akatemia-arjen ohessa tehtävää liiketoimintaa. Se on minusta joko hyväksyttävä tai sitten laadittava prosessit siten, että mekin pystymme toteuttamaan olosuhteisiin nähden parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen. Inhimillisiä erheitä voi ainakin huomattavasti vähentää luomalla selkeän liukuhihnamaisen prosessin, jolla tuotteet pakataan. Unohtamatta yleistä tarkkuutta.  

Itse lähtisin liikkeelle miettimään vastaukset seuraaviin kysymyksiin:  

1. Jos tavoitellaan postitusta päivittäin, niin mitä se tarkoittaa käytännössä jokaisen projetiryhmäläisen osalta? Entä resurssien osalta? 

2. Miten “postitusliukuhihna” luodaan niin, että vältetään turhat mokat? 

1. Missä postitus tapahtuu ja missä on lähin postituspaikka? 

Markkinoinnin osalta koko toiminta kaipaa isoja linjoja antavaa markkinointisuunnitelmaa vuosikelloineen. Toisaalta haluaisin kovasti viedä tämän projektin markkinointia siihen suuntaan, että mahdollisimman moni asia olisi automatisoitu. Automatisoida voisi koko somen päivittämisen siten, että saisi koko kuukauden julkaisut yhdeltä istumalta pois päiväjärjestyksestä.  

Markkinoinnin tehostamiseksi lähtisin liikkeelle miettimään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 

1. Mitä on projektin kannalta oleellista sisällyttää markkinointisuunnitelmaan? 

2. Miten markkinointisuunnitelman laatiminen toteutetaan työnjaon suhteen? 

3. Mitä kuukauden julkaisukalenterin automatisoiminen käytännössä vaatii? Miten se toteutetaan? 

Asiakaspalvelussakin pitää kiinnittää paljon enemmän huomiota siihen, että aspaviesteihin vastataan jatkuvasti ja niillä on selkeät vastuualueet. Toisaalta halusin selkeyden vuoksi erottaa yksityisasiakkaat ja yritysasiakkaat eri asiakaspalvelukanaviin. Tällä hetkellä tuo saman kanavan alla molemmat sekaisin –systeemi sotkee ainakin omia aivoja. Toisaalta en tiedä onko tehokkuuden nimissä järkevää alkaa luomaan yritysasiakkaille omaa sähköpostiosoitetta vai voisiko uusien jälleenmyyjätilausten hoitamisen tehdä jotenkin toisella tavalla.