Sisältöstrategia, asiakaslähtöisyydestä tulosta

Olen alkavan vuoden aikana tehnyt syväsukellusta viestinnän teemoihin. Erilaiset roolit, joissa tällä hetkellä toimin pyörivät myös viestinnän ympärillä. Monipuolinen strateginen työ on pistänyt myös ahmimaan strategioihin liittyvää kirjallisuutta. Tiimiliiderin rooli, Lovent ja mm. Jes ry:n viestintävastaavana toimiminen ovat pistäneet todella miettimään sitä millainen viestijä itse olen.

Viimeisen Vanha Kunnon Kahvila kesän lähestyessä tahdomme toimia vielä viime kesää paremmin ja paljon strategisemmin. Katri Tanni ja Kati Keronen (2017) käyvät läpi viestinnän ja markkinoinnin tuloksekkuuden kehittämistä läpi kirjassaan ”Sisältöstrategia, asiakaslähtöisyydestä tulosta”. Tämän reflektion tiimoilta tarjoilen sekalaisia ajatuksia siitä miten itse toteutan ja haluan toteuttaa sisältöstrategian periaatteita.

Teoksessa pilkottiin sisältöstrategian systeemeja osa-alueisiin

1. Strategiset tavoitteet ja mittarit. Miten markkinointi ja viestintä toteuttavat strategisia tavoitteita?
2. Ketä pitää tavoittaa, sitouttaa ja palvella, jotta organisaatio menestyy?
3. Segmentit ja ostajaprofiilien sisältöpolut. Miten vaikuttaa ostoprosessiin?
4. Mitä toimia tarvitaan, että onnistutaan? Mitkä ovat organisaation prosessit?

(K. Tanni & K. Keronen 2017).

Yksinkertaisuudessaan sisältöstrategia tarkoittaa liiketoimintastrategian ja asiakasymmärryksen kautta johdettua näkemystä, miten sisällöt toteuttavat strategisia tavoitteita. Millaista toimintaa tarvitaan, jotta tavoitteet toteutuvat? (K. Tanni, 2017). Itselle sisältöstrategia tuntui vieraalta termiltä, vaikka tällaista toimintaa toteuttaa jo projekteissa. Kyse on kuitenkin lopulta aina ostajasta ja asiakkaan käyttäytymisestä. Miksi asiakas ostaa? Kenelle myydään? Millainen sisältö tukee toimintaa? Missä viestitään ja markkinoidaan?

Ajatuksia viimeisestä korvapuustikesästä 2023

Viimeinen kahvilakesä lähestyy aika kovaa kyytiä. Viimeisen kesän ajan toiminta on täysin Osuuskunta Hohkeen alla. Viime kesä meni olosuhteisiin nähden tosi hyvin. Tahdomme tänä vuonna jatkaa panostamista siihen, että kahvilan näkyvyys kasvaa ja tulos nousee vielä parempaa tahtia. Tämä vaatii monessa kohtaa myös todellista perehtymistä asiakassegmenttien käyttäytymiseen.

Viime kesänä paljon aikaa meni siihen, että saatiin vaan homma pyörimään tarpeeksi hyvin. Nyt olisi tilaa paljon enemmän kehittämiselle ja prosessien hiomiselle. Tämä tarkoittaa mm. sitä että tavoitteiden toteutumista mittaroidaan viikottain. Yhteinen tarinankerronta soljui viime kesänä ihan hyvin. Tänä kesänä yksi kehityskohta on koko rekryprosessin kehitäminen ja se, että pystymme toimimaan paremmin työnantajina. Tärkeää olisi kehittää asiakasviestintää. Puskaradio toimii, mutta osaammeko viestiä kriittisistä asioista tarpeaksi selkeästi?

Lovent ja tiktok?

Intensiivisen tutkimustyön ja mm. kilpailija-analyysien tekemisen takia oma instagram feed on täyttynyt erilaisten vaatebrändien mainoksilla. Olemme edelleen vielä vahvasti aloitus vaiheessa, kun vielä odotamme materiaalien saapumista ja tuotteiden valmistuksen alkamista. Paljon on tullut kuitenkin opittua.

Olemme jo jonkinverran myös pohtineet sitä, miten saamme tarpeeksi räjähtävän alun. Miten saadaan aikaiseksi ilmiö, kun avaamme verkkokaupan uusille tuotteille? Tämä vaatii myös sitä, että löydämme selkeät erottuvuustekijät. Avainlippu merkki on ainakin yksi näistä.  Mitä hyötyjä asiakas saa meidän toiminnastamme?

Paljon ajatuksia herättivät Tannin (2017) sisältölajit ja elinkaariajattelu. Hyvä sisältö tukee strategisia tavoitteita, sitouttaa ja ohjaa asiakkaita ostoprosessissa eteenpäin. Toisaalta tekstin edetessä heräsi enemmän kysymyksiä.

Tavoittavan sisällön avulla herätellään vielä nukkuvaa, harkitsevaa, tietoa etsivää tai kiinnostunutta asiakasta. Näin potentiaalisten asiakkaiden joukosta löydetään ostovalmiit asiakkaat. Tämä voi tarkoittaa lyhyitä päivityksiä, jotka ohjaavat esimerkiksi verkkosivuille tai blogipostauksiin.  Sitouttava sisältö on usein syvällisempää ja paljon pitkäikäisempää. Asiakas oppii ymmärtämään ilmiötä ja tekemään sopivia valintoja. Tällaisia sisältöjä voivat esimerkiksi olla oppaita, tutkimusartikkeleita tai esimerkiksi laadukkaita palvelu/tuotekuvauksia. Aktivoiva sisältö taas auttaa luomaan yhteyksiä erilaisten sisältöjen välille. (K. Tanni 2017). Kaikista tärkeintä on kuitenkin se, että kerrotaan yhtenäistä tarinaa. Mutta aina välillä tulee hairahdettua siinä, kerrotaanko tarinaa oikeille kuuntelioille. Varsinkin Loventin parissa käsitys kohderyhmistä on ollut vielä osittain arvailua, vaikka aihetta olemmekin tutkineet.