Perinteinen mainostaminen ei enää toimi yhtä tehokkaasti tänä päivänä, sillä kilpailu on koventunut ja näkyvyyttä on todella vaikea saada orgaanisesti. Sisällön monipuolisuus ja paljous on johtanut myös siihen, että kuluttajat eivät enää halua nähdä ja kuulla yritysten juttuja, jos ne eivät ole kuluttajan itsensä mielestä mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Siksi sisältömarkkinointi on nostanut suosiotaan ja olisikin hyödyllinen taito jokaiselle yritykselle. Sisältömarkkinoinnin tärkeänä tavoitteena on kerätä yleisöä omiin kanaviin, joihin sisältöä tietenkin tuotetaan myös. Yritykset toimivatkin kuin pienet mediatoimistot yrittäen kasvattaa omaa yleisöään, jonka kanssa vuorovaikuttaa sisältöjen kautta.

Kirja kyllä perusteli minulle hyvin sen, miten sisältömarkkinointi lisää myyntiä, vaikka siinä ei suoraan myydäkään. Mietin aluksi, että miten tulee myyntiä, jos ihmiset vaan kuluttavat tuotettua sisältöä esimerkiksi uuden oppimisen takia, koska jokainen katsoja ei varmastikaan ostajaksi käänny, ainakaan heti. Tajusin kuitenkin, että yritys, jolla on oma yleisö, joka haluaa kuluttaa sen sisältöjä, on saanut vahvan brändin tunnettuus etuaseman kilpailijoihin verrattuna. Yleisö todennäköisesti valitsisi ostaessaan juuri seuraamansa brändin tuotteen, koska he luottavat brändin osaamiseen ja kokee yhteyttä brändiin. Sisältömarkkinointi ei olekaan mikään oikotie onneen vaan vaatii pidemmän työn, ennen kuin se näkyy liikevaihdossa. Kirjasta oppi sen, että sisältömarkkinointi on kannattava sijoitus eikä samanlainen kuluerä, mitä tavalliset mainokset ovat.

Sisältömarkkinoinnin yhteydessä korostettiin paljon sitä, että sisältöä tulisi tuottaa yhteistyössä yrityksen muiden tiimien kanssa, kuten myynnin ja asiakaspalvelun kanssa. Yhteistyössä on se hyöty, että myynti ja asiakaspalvelu liikkuu niin paljon lähempänä asiakasrajapintaa tietäen täten paljon asiakkaista ja heidän ajatuksistaan. Sitä kautta saadaan esimerkiksi tietoa siitä, mitä asiakkaat kysyvät paljon, ja mitä he haluavat tietää. Näihin tietoihin kannattaa tuottaa sisältöä palvelemaan asiakkaita. Sama pätee toisaalta myös toisinpäin; Jos nettisivuille tai someen tulee jotain kysymyksiä, pystyy asiakaspalvelijat ja myyjät vastaamaan näihin jo ennakoivasti myyntitilanteissakin. Tähän aiheeseen liittyen minulla heräsi ajatuksia meidän Poweri Snackinkin markkinointiprojektista. Olen muutamien viikkojen aikana havahtunut siihen, kuinka kuplassa me olemme yrittäneet markkinointia tehdä. Meidän pitäisi enemmän keskustella Jykän, asiakkaiden ja kauppiaiden kanssa, koska sieltä se tieto ostamisen esteistä löytyy ja toisaalta myös se, mikä on vaikuttanut myyntiin ja niin edelleen. Näitä tietoja olisi hyvä hyödyntää myös sisällöissä, enkä sulkisi pois sitäkään vaihtoehtoa, että tuote tarvitsisi vielä tuotekehitystä. Nyt jo ihan muutamasta puhelustakin kauppiaiden kanssa on saanut tietoa, jota ei olla tajuttu miettiä tai ei ole mietitty tarpeeksi. Uskon, että myös tulevista maistatuskeikoista on paljon hyötyä, koska siellä tapaa kuluttajia ja saa myös välitöntä palautetta. Parhaassa tapauksessa niistä saisi myös ammennettua vinkkiä markkinointiin.

Suurin osa sisällöstä tehdään tarpeeseen innostaa, opettaa ja sitouttaa asiakkaita. Opetetaan siitä, mitä yritys osaa; Voisiko Poweri Snackin tileillä opettaa jotain leipomiseen liittyvää tai paistopisteiden myyntiprosessista tai siitä, mitä hyvän leivoksen tekeminen vaatii? Monia kiinnostaa kuulla esim. TikTokissa kauppiailta inside juttuja, joten voisimmeko mekin tarjota jotain kiinnostavaa tietoa leipomoyrityksestä, kuten siitä miten tuotteet päätyvät raaka-aineista kaupan hyllylle.

”Ilman sisältöstrategiaa yrityksen sisällöntuotanto alkaa hyvin nopeasti rönsyillä sisältötyypistä, kanavasta ja trendikkäästä meemi-ideasta toiseen, ja markkinointitiimin toiminta alkaa muistuttamaan hektistä räpiköintiä linjakkaan, määrätietoisen ja jatkuvasti kehittyvän toiminnan sijaan.”

Boom! Meidän työskentelymme kiteytettynä yhteen lauseeseen. Strategia, jonka olemme kuvitelleet luoneemme, ei ole jalkautunut käytäntöön hirveän hyvin ja luultavasti itse strategiakin oli puutteellinen. Sitä en tiedä, onko sisältömarkkinointi edes toimiva tyyli Poweri Snackille, mutta strategia auttaisi varmasti silti, vaikkei täysin sisältömarkkinointiin keskityttäisikään. Kirjassa oli hyvä esimerkki, mitä strategian tulisi sisältää, joten sitä voitaisiin taas miettiä, kun ensi vuoden suunnitelmia pohditaan.

Asiakaslähtöisyys on sisällöntuotannon ytimessä, koska sisältöä tuotetaan yleisölle ja yleisöä varten. Siksi olisi hyvä miettiä vastauksia näihin kysymyksiin; Ketkä ovat meille tärkeimpiä asiakkaita? Millaisia tyyppejä he ovat? Mitä he miettivät ja tarvitsevat? Mitkä ovat heidän isoimmat haasteensa ja ongelmansa? Vastauksien pohjalta pitäisi keksiä ja löytää hyviä sisältöideoita ja ymmärtää, millaista sisältöä asiakkaat haluavat kuluttaa. Meidän projektissamme olen välillä miettinyt, että onko ongelma itse sisällöissä, väärässä kohdentamisessa vai koko strategian puutteellisuudessa. Kirjasta voisi viedä käytäntöön erilaisia haastattelupohjia tiedon keräämiseen.

Raportoinnista olisi vielä paljon opittavaa. Kirjasta opin, että kaikkea mahdollista dataa ei tarvitse analysoida ja raportoida, vaan on valittava juuri meidän tavoitteisiimme sopivat mittarit, joita seurataan. Aiheesta kannattaisi vielä käydä esimerkiksi Googlen tai Facebookin koulutuksia. Uusina vinkkeinä tuli myös projektinhallinta-alustat Basecamp ja Monday, joita voisi käyttää työkaluna hallintaan. Kirjassa oli myös paljon avattuna sitä, millaisia mittareita mihinkin tavoitteeseen kannattaa käyttää, joten niitä kannattaa ehdottomasti vielä kertailla, kun seuraavan kerran tavoitteita kiteytetään markkinoinnin osalta.

Sisältömarkkinoinnin malli oli uusi termi minulle. Malli ohjaa tekemistä siihen, mihin pitää keskittyä, mitä sisältöjen roolit ovat ja millaisella julkaisutahdilla niitä julkaistaan. Neljä yleisintä mallia esiteltiin tässä kirjassa. Hero, Hub, Help on Googlen sisältömarkkinointimalli, jossa Help-sisällöt ovat asiakkaiden päivittäisiin tiedon tarpeisiin suunniteltuja, Hub-sisällöissä brändi liitetään ajankohtaisiin ilmiöihin keskusteluihin ja tapahtumiin, ja Hero-sisällöt ovat suuren huomioarvon markkinointitoimenpiteitä. Tämän mallin kerrottiin sopivan parhaiten organisaatioille, joiden tuote/palvelu tarjoama on suppea. Periaatteessa malli voisi siis olla toimiva myös Poweri Snackille. Olemme oikeastaan ihan sattumalta tehneet Help- ja Hub- sisältöjä ja uusin maksetun mainonnan kampanja Tampereelle olisi melkein kuin Hero-sisältö. Ihan kunnon isoa ponnistusta ei olla kyllä tehty, mutta budjetin puitteissa nyt yritetään. Tästä mallista tärkein oppi oli se, että esim. Hero-sisällöissä ei tarvitse kertoa kaikkea alusta alkaen, koska Help-sisällöt ovat tukemassa jo informaatiollaan.

Big Rock -mallissa tehdään muutamalla isolla tuotanto vaiheella jopa vuodeksi sisältöä tai ainakin useammaksi kuukaudeksi. Siinä yritetään hyödyntää ja keksiä tuotannon ympärille mahdollisimman paljon sisältöideoita, joita voidaan toteuttaa samalla kerralla. Tämä ei tunnu itselle ajankohtaiselta mallilta nyt, joten seuraava malli onkin Content Pillars, SEO intoilijan suosikki. Siinä valitaan tärkeät aiheet ja yritetään tehdä niihin mahdollisimman monta eri sisältöä. Tästä tärkeimpinä nostoine se, että ikivihreitä sisältöjä kannattaa päivittää ja uudelleen käyttää rohkeasti, ja että kannattaa kehittää sekä staattista eli asiakkaita tukevaa sisältöä että dynaamista eli asiakkaita tavoittelevaa sisältöä.

Viimeinen sisältömarkkinoinnin malli on REAN-malli, jossa käytännössä mietitään kartta asiakkaan ostopolulle ja erilaista sisältöä polun eri vaiheisiin. Millä sisällöillä herätetään kiinnostus, millä ostohalu ja miten saadaan asiakas lopulta ostamaan ja myös pysymään tulevaisuudenkin ostajana. Tätä haluaisin miettiä nykyisessä ja tulevissa markkinointiprojekteissa, koska olen aikaisemminkin kuullut näistä ostamisen vaiheista, mutta silti tuntuu, että sisältöjä ideoidessa unohtuu huomioida nämä eri vaiheissa olevat asiakkaat. Sisältömarkkinoinnilla voidaan rakentaa tuota polkua uusille ostajille. Tämä malli sopii kuitenkin parhaiten verkkobisnekseen, koska meidän on hyvin vaikea saada dataa ja vaikutusta siihen, miten asiakas reagoi esim. Poweri Snackin mainokseen. Emme tiedä, onko kukaan nähnyt mainosta tai postausta ja ostanut sen jälkeen kaupassa Poweri Snackin. Siksi kenttätyö olisikin meillä vielä tärkeämpää, koska tietoa saa vaan aika lailla haastattelemalla, ja tietenkin kauppiaiden ja myynnin huomioista saa jonkin verran tietoa, mutta markkinoinnin suoraa vaikutusta on mahdoton todeta. 

Loppuun vielä muutama satunnainen oppi kirjasta:

1. Käytä kanavia niin kauan, kunnes havaitset, missä kannattaa olla. Näin saadaan tietoa siitä, missä asiakkaat ovat ja missä taas ei ehkä olekaan niin paljon kohderyhmäämme.
2. Kannattaa kasvattaa omia kanavia, koska muiden omistamat kanavat ja niiden suosio muuttuu jatkuvasti. Muista kanavista tulisi siis ohjata asiakkaita omiin kanaviin, jossa yrityksellä on täysi hallinta siitä, miten kanava toimii ja mitä siellä näkyy.
3. Sisällöt sisällön vuoksi tai trendikkäänä pysymisen toiveesta eivät ole pidemmän päälle tehokkaita markkinointikeinoja. Ne eivät yleensä liity siihen, mitä yritys lopulta haluaa saada aikaan tässä maailmassa. Tästä heräsi seuraava ajatus; Jos Poweri Snackin sanoma on jakaa positiivista energiaa, niin voisimme vielä miettiä, miten se näkyy markkinoinnissa. Osittain se ehkä jo näkyykin, mutta saisiko arvoja vielä selkeämmin tuotua esille ja sitä kautta vedota tunteisiin.