Ruoka vaikuttaa suorin ja epäsuorin tavoin niin meidän terveyteemme kuin ilmastoomme enemmän kuin mikään muu asia nykypäivänä. Nykypäivänä meillä on entistä enemmän tietoa ja ymmärrystä siitä, miten ruokavalio vaikuttaa kehoomme ja ympäristöömme. sekä millä tavoin eläinten kasvatus vaikuttaa ympäristöömme ja ihmisten terveyteen. Kaikesta tiedosta huolimatta keskimääräisesti ihmiset syövät lihaa huomattavan suuren määrän yli suosituksen. Eläinperäiset tuotteet ovat etenkin meillä suomessa olleet aina vahvasti osa ruokakulttuuria. Vuosien saatossa on kuitenkin paremmin alettu ymmärtämään eläintuotannosta syntyneitä haittoja, kuten eläinten kasvatuksessa käytettyjen antibioottien kautta ihmisille muodostuneita antibioottiresistenssejä, sekä eläintuotannosta alkunsa saaneiden pandemioiden vaikutuksia maailmalla. Tämä on entisestään korostanut tarvetta ryhtyä tarkkailemaan, miten syömämme liha on jalostettu ja tuotettu. Syömällä terveellisesti ja vähentämällä eläinperäisten tuotteiden kulutusta voimme edistää omaa hyvinvointiamme samalla auttaa ympäristöämme.

’’ Asiat, jotka ovat hyväksi ihmiselle, ovat hyväksi myös ilmastolle’’

Kirjailija Risto Isomäen mukaan etenkin miespuolisilla on uskomuksia siitä, että lihaperäinen ruoka on luonnollinen valinta, koska ihmiset ovat alkujaan petoeläimiä. Tämä uskomus on kuitenkin täysin väärä. Jos mietimme ihmisen anatomiaa, on ainut petoeläimeen viittaava ominaisuus meissä normaalista hammasrivistöstä poikkeavat kulmahampaamme. Muutoin ihmisen elimistö vastaa marjansyöjän anatomiaa, mistä kertoo sekin, että anatomiamme on 97%:sti kasvispainotteisesti syövän isoapinan kaltainen. Kirjailijan mukaan: ’’ Ellemme osaisi tehdä tulta, tuskin olisimme kiinnostuneet liharuoista’’. Nykypäivänä kuitenkin lihan hankkiminen on tehty meille äärimmäisen helpoksi mistä kertoo se, että syömme lihaa keskimääräisesti enemmän kuin sen päivittäinen suositus meille suo. Suositukset pohjautuvat lihan sisältämän rasvan ja suolan määrään. Kun mietin esimerkiksi omaa suhdettani lihaan, on lihan syönti ollut minulle hyvin normi pienestä pitäen ja on se sitä edelleenkin. Olen suhteellisen huono laittamaan ruokaa ja kun pienestä saakka on oppinut valmistamaan ruokaa hyvin lihapainotteisesti, kokee jotenkin hankalaksi lähteä muuttamaan omaa ruokailutottumustaan tai oikeastaan laiska tutustumaan millä tavalla kasvispainotteista hyvää ruokaa voisi valmistaa. Ruoka on minulle ollut aina nautinto ja enemmän olen mennyt maku edellä. Vasta viimeisen parin vuoden aikana olen alkanut enemmän testailemaan erilaisia kasvisvaihtoehtoja ja löytänyt paljon uusia lemppareita itselle.

Lihan terveysvaikutuksiin en ole niinkään kiinnittänyt huomiota. Tämä kirja oikeastaan sai avaamaan silmäni siitä, kuinka kokonaisvaltainen merkitys lihan syönnillä on terveyteeni. Ihan jos lähdetään siitä, kuinka paljon syön lihaa viikossa. Suomalaiseen tutkimukseen vedoten esimerkiksi runsaasti eläinrasvoja nauttivien Karjalaismiesten sydäntautikuolleisuus oli 55x suurempi kuin Kreetalaisten saman ikäisten miesten kuolleisuus, jotka nauttivat pääosin ruoaksi kasvisruokaa. Tai tunnetun brittitutkimuksen tutkimukseen siitä, että sepelvaltimotautiin kuolleisuus pienenisi 15 %, mikäli maan väestö pienentäisi tyydyttyneiden eläinperäisten tuotteiden syöntiä 30%:lla. Tällöin myös 1/6 sydänkohtauksista estyisi. Vaikka syönkin pääosin kanapainotteisesti punaisen lihan sijaan ja keskityn tarkkailemaan lihan rasvapitoisuutta, on kuitenkin hyvin pelottava ajatus, että esimerkiksi lihapainotteinen ruoka on ollut syypää 5,3 miljoonan ihmisen  2-tyypin diapeteksen puhkeamiseen, 20 miljoonan sydän- ja verisuonitaudin puhkeamiseen vuodessa sekä 9 miljoonan ennenaikaisen kuoleman aiheuttamiseen verenpainetaudin kautta vuosittain. 

Yksiselitteisesti emme tietenkään voi pitää lihan syöntiä yhtenä ainoana syynä terveytemme heikkenemiseen. Terveyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten rokotteet, lääketieteelliset kuvantamismenetelmät, krooniset sairaudet, genetiikka, auringonvalo, ilmansaasteet ja sosioekonominen asema. Rokotteet ovat olleet ratkaisevia kuolemaan johtavien sairauksien, kuten malarian ja isorokon hallinnassa. Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät taas ovat mullistaneet tavan, jolla sairauksia voidaan diagnosoida ja ehkäistä huomattavasti aikaisessa sairauden vaiheessa. 

Mutta jos totta tosiaan puhutaan nykyisen maamme ruokakulttuurista voidaan todeta, että tiedotusvälineissä käytävä keskustelu ruoan terveellisyydestä on hyvin sekavaa. Erilaisia terveystrendejä on maailma pullollaan, mutta missä on lähteet siihen, että trendaava ruoka on todellisuudessa terveellistä. Tai yksinkertaisuudessaan millainen tulisi maamme tämänhetkinen ruokakolmio olla, jotta sen käyttötarkoitus eri puutostilojen ehkäisyyn olisi sovellettavissa myös täysin vegaaneille? Sillä nykypäivänä ruokakolmio ei toimi niinkään enää terveellisen ruoan tai ruokasuositusten mittaristona. Nykypäivänä suositusten pitäisi niin ikään  pitää sisällään tiedon siitä, millaisella ruokavaliolla voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi  maailmalla eniten vallitsevia sydän- ja verisuonisairauksia. Tai millä tavoin voimme välttää terveydellemme haitallista prosessoimatonta ruokaa. Sillä jos mietitään esimerkiksi suurinta osaa nykypäivänä vegaaniksi itseään kutsuvista syövät he suhteellisen suuren määrän ruokavaliostaan silti prosessoitua ruokaa. Välttääksemme prosessoitua ruokaa, tulisi meidän syödä monipuolisesti kasvisruokaa, joka sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia ravintoaineita kuten proteiineja, rasvoja, muita yhdisteitä ja hivenaineita.  B12 on ainoa vitamiini, jota elimistömme ei pysty tuottamaan. 

Sivutaanpa ruokakulttuurissa Yhdysvaltoja, jossa yli 300 miljoonaa henkilöä altistuu vuosittain roskaruoan syömiseen. Yhdysvalloissa etenkin pikaruoka on äärimmäisen suuri kansanterveyteen vaikuttava ongelma. Yhdysvalloissa syödään jo pelkästään roskaruoan kautta paljon lihaa. Olen itse aina ajatellut, että kana on eläinperäisistä tuotteista terveellisintä. Kirja kuitenkin kumosi väitteeni, sillä etenkin Yhdysvalloissa markkinoilla oleva kanan liha sisältää painostaan 2/3 rasvaa. Suomessa kana on kylläkin vielä toistaiseksi vähärasvaisempaa. Koska lihaa menee paljon, kasvattajat tehostaa tuotantoa, mikä pääosin tarkoittaa sitä, että eläimiä on enemmän ja ne joutuvat kasvamaan ahtaimmissa oloissa. Tämän myötä eläimet eivät pääse liikkumaan ja fysiologisesti liikunnan puutteen vuoksi eläimen lihaksisto ei kasva vaan kerryttää enemmän rasvakudosta elimistöön. Tämä pätee siis kaikkeen eläintuotantoon. Kun ajattelemme lihaa proteiinin lähteenä alkaa se enemmänkin lähentelemään hiilarin lähdettä. 

Puhuimme äsken eläinten tehotuotannosta. Koska kysyntä edelleen eläinperäisistä tuotteista on korkea, voidaan teuraaksi jalostettavien eläinten kasvua nopeuttaa syöttämällä niille antibioottia. Ostaessani liharuokia, kiinnitän yleensä huomiota pakkauksien mainintoihin antibiootti vapaasta kasvatuksesta. Olen kuitenkin ajatellut antibioottien syöttämisen eläimille olevan rutiini asia silloin kuin eläin on sairas. Äsken mainitsemani kuitenkin sai minut hieraisemaan silmiä. On järkyttävää, miten rahan janossa voidaan kohdella eläimiä noin. Kirja myös mainitsee siitä, että eläimiä usein ruokitaan antibiooteilla, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä mahdollisten tautien syntymistä. Mitä enemmän eläimille antibiootteja syötetään, sitä enemmän sillä on vaikutusta meidän lihan syöjien antibioottiresistenssin kasvamiseen. Puhutaan äärimmäisen suuresta lääketieteellisestä ongelmasta, mikäli ihmisen sairastuessa ei antibiooteilla ole minkäänlaista tehoa. 

Eläintehtaista virustehtaita. Viimeiset vuodet ovat ravisuttaneet maailmaamme paljon. Vuoden vaihteessa 2019-2020 alkoi kantautua Kiinan Wuhanista tietoa epidemian leviämisestä, jonka ajateltiin saaneen alkunsa eläimistä. Vuosien saatossa etenkin siipikarjat ovat aiheuttaneet paljon erilaisia epidemoita, jotka ovat hoitamattomina muuttuneet jopa tappavaan muotoon. Lintujen suolistoviruksista syntyneet influenssat tappavat vuosittain 350 000 -750 000 ihmistä. Influenssa piikeillä pystytään vaikuttamaan taudin oirekuvaan, mutta kokonaisuudessaan lintujen kautta syntynee virus muunnokset ovat äärimmäisen suuri ongelma nykypäivänä. Linnut elävät hyvin tiiviissä oloissa ja mikäli niiden viruskanta on samankaltainen, liikkuvat taudit eläimistä toiseen äärimmäisen nopeasti.  Siipikarjasta puhuttaessa on alettu heittämään myös ilmoille, että olisiko mahdollista, että kanojen mahdolliset syöpävirukset voisivat siirtyä eläimistä lihansyönnin yhteydessä ihmisiin.