Tämä kirja oli ollut lukulistallani jo jonkin aikaa ja ihan syystä. Minua on jo vuosien ajan kiinnostanut terveellinen ruokavalio, joka on myös ilmaston kannalta optimaalinen ja mahdollisimman eettinen. Olenkin ahminut ilmastoon, ruokaan, ruoan eettisyyteen ja terveyteen liittyviä dokumentteja, tutkimuksia ja kirjoituksia kymmeniä ja taas kymmeniä. Tieto lisää tuskaa ja näinhän se on tehnyt omallakin kohdallani. Halusin toimia paremmin ja jätin lihan pois lautaseltani nelisen vuotta sitten varsinkin eettisyyden, mutta ehdottomasti myös ilmaston ja oman terveyteni vuoksi. Syöksyin vielä syvemmälle kaninkoloon etsien lisää tietoa ja jätin lopulta myös muut eläinperäiset tuotteet pois ruokavaliostani ja nyt olen panostanut monipuoliseen ja maittavaan kasviperäiseen ruokavalioon.

Olen jo pitkän aikaa tiennyt, miten paljon eläinten tehotuotanto vaikuttaa pandemiariskiin, sekä mm. broilerihalleissa syntyviin viruksiin. Kuinka huomattavasti eläinperäisien tuotteiden syöminen lisää syöpään sairastumisen riskiä ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Kuinka iso ja ilmastoon suuresti vaikuttava hiilijalanjälki eläintuotannolla on. Sekä kuinka julmasti kohtelemme tämän maapallon muita elollisia olentoja. Miten spesismi on vahvasi läsnä yhteiskunnassamme ja pidämme tiettyjä tuntevia ja älyllisiä olentoja pelkästään hyödykkeinä. Itsekin olen vuosia sitten lihaa syönyt, mutta kaiken tämän tiedon jälkeen ei jostain kumman syystä ole enää tehnyt mieli eläinperäisiä tuotteita.

Risto oli koonnut kirjaansa kunnioitettavan määrän tietoa tärkeistä aihealueista ja jo pelkkä lähdeluettelo kirjan lopussa oli useiden sivujen pituinen. Nautin kovasti kirjan lukemisesta ja opin myös paljon uutta tietoa. Inspiraationi roihahti taas liekkeihin kasvisruokaan liittyvän projektihaaveeni osalta. Päävalmentajamme Anu sanoi eräässä puheessaan, että nyt olisi erittäin tärkeää kehitellä vastuullisia ja tulevaisuuden ongelmiin ratkaisuja antavia projekteja. Ruokateollisuuden on muututtava tulevaisuudessa, ilmastomme ei kestä nykyistä mallia maailman eläinteollisuuden kasvaessa, ihmisten väkiluvun vain lisääntyessä ja tarvitessa lisää ruokaa.

Maapallon huolestuttavan tulevaisuuden takia jokaisen täytyy alkaa tekemään enemmän parempia valintoja paremman huomisen puolesta.

Pandemiariski

Suomessa yhdellä broileritilalla on keskimäärin 70 000 broileria, ja yhdessä hallissa on yleensä vähintään 25 000 lintua kerralla. Maailmalla elää tällä hetkellä yli 30 miljardia tarhattua kanaa. Ahtaissa viruksen kehitykselle optimaalisissa tiloissa virus pääsee leviämään kanojen kesken aggressiivisesti. Mitä nopeammin virus pääsee siirtymään isännästä toiseen, sitä nopeammin se lisääntyy ja tappavammat muodot yleistyvät. Vuosina 1918–1920 raivonnut espanjantaudin viruksen perimässä oli lintuinfluenssaviruksen osasia. Saman alatyypin virus oli syynä vuoden 2009 sikainfluenssapandemiaan. Hong Kongissa vuonna 2011 tehdaskanaloiden synnyttämä H5N1-lintuinfluenssa tarttui 564 ihmiselle ja tappoi heistä 330 ennen kuin se saatiin eristettyä. Kuolleisuus oli siis 59 %. Nyt keväällä 2023 Suomen turkistarhoissa levinnyt H1N5-virus on siipikarjatiloilta peräisin.  Virus pääsi leviämään 21 turkistarhalle. Viranomaiset ovat määränneet 84 000 turkiseläintä lopetettavaksi, jotta uuden pandemian synty saataisiin estettyä.

Tänään juuri pisti silmääni Suomen suurimman eläinoikeusjärjestön Animalian postaus, jossa kerrottiin, että turkistarhojen lintuinfluenssatorjuntaan tullaan tämänhetkisten tietojen mukaan käyttämään Suomessa 9 miljoonaa euroa. Nyt myös Suomen Eläinlääkäriliitto vaatii turkistarhauksen kieltämistä.

Mielestäni aihe pitää ottaa vakavasti ja moni on varmasti kanssani samaa mieltä varsinkin koronapandemian jälkeen. Broilereiden syönti on ollut jatkuvassa kasvussa, joten pandemioiden riski suurenee kasvavien broilerintuotantolaitosten ja broilerien lukumäärän lisääntyessä.

Maan rajallinen pinta-ala

Maapallon nisäkkäistä 36 % on ihmisiä, 60 % on tuotantoeläimiä ja 4 % on luonnonvaraisia eläimiä. On jotenkin järkyttävää, että noin pieni prosentuaalinen osuus maapallon nisäkkäistä on luonnonvaraisia eläimiä. Tällä maapallolla on 24 miljardia tuotantoeläintä.

Kasviperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittaisiin vain neljäsosa nykyisestä ruoantuotannon käytössä olevasta maapinta-alasta.  70 % Suomen peltoalasta käytetään eläinpohjaisen ravinnon tuottamiseen.  Suomessa viljellystä viljasta 62 % menee eläinteollisuudelle rehuksi. Monet luulevat rehuviljan olevan ihmiselle kelpaamatonta, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Yli puolet rehuviljasta kävisi myös ihmisravinnoksi. Suomeen tuodaan Brasiliasta vuosittain 150–200 miljoonaa kiloa soijaa rehukäyttöön. Suomeen tuodusta soijasta noin 95 % päätyy eläintuotantoon rehuksi. Marketeissa olevat ihmisille tarkoitetut soijatuotteet mm. tofu ja soijajogurtit on tuotettu eurooppalaisista soijapavuista. Suomalaisesta härkäpavusta lähes kaikki menee rehuksi, vain n. 10 % päätyy ihmisravinnoksi.

Lihakarjan käyttämä ravinto kaiken kaikkiaan vastaa 8,7 miljardin ihmisen päivittäistä kaloritarvetta, joten tuolla samalla määrällä ruokaa voitaisiin ruokkia koko ihmiskunta ja vähän enemmänkin. Jos koko maailma söisi edes kasvispainotteisesti, ruokaa riittäisi jokaiselle maailman ihmiselle. 

Netflixin dokumentissa Cowspiracy: The Sustainability Secret tutkitaan, kuinka eläinten tehotuotanto hävittää planeettamme luonnonvaroja. Dokumentti on todella mielenkiintoinen ja auttaa ymmärtämään kokonaiskuvaa, suosittelen jokaista katsomaan sen.

Ylikalastus ja pohjatroolaus

Useimmat valtamerien kalakannat ovat vahvasti ylikalastettuja. Useimpien ihmisen voimakkaasti pyytämien kalojen populaatiot valtamerissä ovat kutistuneet arviolta 75–95 prosentilla. Pohjatroolaus on ympäristön kannalta tuhoisin yksittäinen kalastuksen muoto. Siinä suuria verkkoja ja niiden raskaita painoja vedetään pitkin merenpohjaa. Jo yksi troolauskerta tappaa usein suuren osan kaikista merenpohjalla elävistä eliöistä kuten koralleista, merivuokoista, merililjoista, merietanoista, meritähdistä ja merisiileistä. Troolauksessa syntyy myös paljon niin sanottuja sivusaaliita, kun verkkoihin jää muita lajeja, kuin mitä ollaan pyytämässä. Verkkoihin jää mm. muita kalalajeja, haita, kilpikonnia, delfiineitä ja merilintuja. Sivusaaliit heitetään kuolleina laidan yli mereen.

Netflixissä on kestävään kalastukseen liittyvä dokumentti Seaspiracy, jossa kerrotaan kattavasti troolauksesta ja kalastuksen vaikutuksesta ympäristöön. Dokumentissa kerrottiin myös, miksi vastuullisen kalastuksen sertifikaatteihin ei voi luottaa, koska vastuullisuutta ei valvota. Tämäkin on mielenkiintoinen dokumenttisuositus.

Hiilijalanjälki ja kasvihuonepäästöt

Ilmastonmuutos on valitettava tosiasia, sitä kukaan tuskin nykyään kieltää, kun vaikutuksen näkyvät jo konkreettisesti ympäri maailmaa. Ihmisten olisi hyvä kiinnittää huomiota omiin kulutustottumuksiinsa ja valita välillä ilmaston kannalta paremmin. Oli sitten kyse autoilun sijasta kävelystä tai julkisen kulkuvälineen käyttämisestä, kierrättämisestä, vastuullisemman tuotteen valitsemisesta, vaatteiden ostamisesta kirppareilta ja tavaroiden ostamisesta käytettynä, heräteostosten tekemättä jättämisestä tai pari kerran viikossa liharuoan vaihtamisesta kasvisruokaan.

Eläinperäisen ruoan tuotannosta aiheutuu moninkertainen määrä päästöjä verrattuna kasviperäiseen ruokaan. Suomessa tuotetun naudanlihakilon ilmastovaikutus on 15 kg CO2/kg. Brasilialainen naudanlihakilon ilmastovaikutus on jopa 40 kg CO2/kg. Juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudan lihan (13 kg CO2/kg) Sianlihan ja broilerin 5 kg CO2/kg. Soijapavun 1 kg CO2/kg. Juureksilla ilmastovaikutus on vain 0,1 kg CO2/kg. Hedelmillä 0,1–1,7 kg CO2/kg. Joidenkin puissa kasvavien hedelmien hiilijalanjälki voi olla jopa negatiivinen, koska puut ovat hiilinieluja. Ne sitovat ilmasta niin paljon hiilidioksidia itseensä, että tuotteelle ei synny CO2 päästöjä. Kirjassa mainittiin myös, että olisi parempi suosia hedelmälihasta puristettuja ruokaöljyjä mm. oliiviöljyä ja avokadoöljyä, kuin esimerkiksi rypsiöljyä, koska pellot ovat huonoja hiilinieluja verrattuna puihin, jotka sitovat itseensä tehokkaasti hiilidioksidia.

Maatalous on myös suurin Itämeren ja järvien rehevöitymiseen vaikuttava tekijä Suomessa. Lannoitteiden ravinteet kuten fosfori ja typpi valuvat pintaveden mukana jokiin ja järviin, sekä lopulta mereen. Alueilla, joissa peltoja tehoviljellään paljon, on ravinnehuuhtouma suurin vesistöjä kuormittava ja rehevöittävä tekijä.

Mitä vähemmän happea vedessä on, sitä suurempi osa eloperäisestä aineesta tuottaa hajotessaan metaania eikä hiilidioksidia. Metaani on 20 vuoden aikavälillä tarkasteltuna IPCC:n uuden arvion mukaan jopa sata kertaa hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu.

Metaania syntyy myös lehmien, lampaiden ja vuohien ruoansulatuksessa, kun niiden pötsissä elävät mikrobit käsittelevät vaikeasti sulavaa heinää ja kuitupitoisia kasvinosia. Yksi lehmä tuottaa päivässä 250–800 litraa metaania. 

Vain muutama prosentti ruoan ilmastovaikutuksista muodostuu kuljetuksesta ja pakkauksesta. Oleellisempaa onkin se, mitä pakkauksessa on sisällä ja miten se on tuotettu. K-ruoka-sovelluksessa pystyy tarkastelemaan omien ostoksien hiilijalanjälkiä ja asettaa mm. kotimaisuus- ja ilmastotavoitteita itselleen. Sieltä näkee myös tarkasti eri ruokatuotteiden hiilijalanjäljet.

Ruokavalion vaikutus terveyteemme

Nykypäivänä suomalaiset syövät lihaa aivan liian suuria määriä ja monet saavat proteiinia reilusti enemmän, kuin mitä keho tarvitsisi. Vielä 1950-luvulla suomalaiset söivät keskimäärin 29 kiloa lihaa henkilöä kohden. Vuonna 2017 määrä on kuitenkin yli tuplaantunut, suomalainen syö keskimäärin 81 kiloa lihaa vuodessa. Sotien jälkeen elintason nousu 40–50-luvuilla johti lihatuotteiden kulutuksen nousuun. Broileri on vielä aika uusi tulokas Suomessa, sen tuotanto alkoi 1970-luvulla. Viime vuosina punaisen lihan kulutus on ollut laskussa, mutta broilerin lihan kulutus on ollut kasvussa.

Nykyään monet tietävät, että kasvikset ovat terveellisiä ja niiden määrää lautasella kannattaisi kasvattaa, ja että lihan määrää olisi hyvä vähentää. Kirjassa puhuttiin paljon runsaan eläinrasvan vaikutuksesta terveyteen. Monet tutkimustulokset olivat hälyttäviä, mutta eivät yllättäviä.

Tunnetun brittitutkimuksen mukaan sepelvaltimotaudin aiheuttama kuolleisuus Britanniassa pienenisi 15 prosentilla, jos maan väestö pienentäisi tyydyttyneiden eläinperäisten rasvojen kulutusta 30 prosentilla. Kasvissyöjillä on 61 prosenttia pienempi todennäköisyys sairastua diabetekseen ja vegaaneilla 78 prosenttia pienempi. Tulos perustuu 89 000 kalifornialaisen ihmisen pitkäaikaiseen seurantaan.

Sydän- ja verisuonitaudit johtavat aivohalvauksiin ja sydänkohtauksiin. Nämä ovat seurausta verisuonten rappeutumisesta. Verisuonten ahtautuminen johtuu liian suuresta määrästä tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia. Eläinperäiset rasvat ovat tärkein tyydyttämättömien rasvojen lähde. Valmista kolesterolia on vain eläinperäisissä tuotteissa. Normaalia vähemmän lihaa syövien sekasyöjien riski sairastua verenpainetautiin on 23 % pienempi. Lihan ja kanan pois jättäneillä riski on 38 % pienempi. Vegaaneilla jopa 75 % pienempi.

Paksusuolen ja peräsuolen syöpä tappaa länsimaissa keuhkosyövän jälkeen eniten ihmisiä kuin mikään muu syöpä. Tehokkain tapa vähentää paksusuolen ja peräsuolen syövän riskiä on syödä runsaasti ravintokuitua. Tehokkain tapa lisätä riskiä on syödä paljon kanaa, kalaa ja punaista lihaa. Kananlihan säännöllinen syöminen kasvattaa haimasyövän ja maksasyövän riskiä. Miesten yleisin syöpä on eturauhassyöpä. Säännöllinen kanan syönti nelinkertaistaa aggressiivisen eturauhassyövän riskin ja kananmunien syönti lähes kaksinkertaistaa sen.

Ruokavalio on sitä terveellisempi, mitä suurempi osa siitä on erilaista prosessoimatonta kasvisruokaa. Eläinperäisten rasvojen ja suolan käytön vähentäminen on erityisen tärkeää. Muun muassa monilla erilaisilla hedelmillä, marjoilla ja pähkinöillä, erilaisilla kaaleilla, pavuilla, punasipuleilla ja monilla muilla kasviksilla, kokojyväleivällä, kauralla, rukiilla on merkittäviä terveysvaikutuksia. Risto kehotti kirjassaan syömään lihaa maksimissaan pari kertaa viikossa. Eli välttämättä ihan vegaaniksi ei tarvitse ryhtyä, mutta kasvipainotteinen ruokavalio on ehdottomasti terveydelle eduksi. ”Yksi omena päivässä pitää lääkärin loitolla”-sanonnalla on perää, koska kasvisten ja hedelmien syönti on hyväksi terveydellemme. Ihminen ei tarvitse lihaa selvitäkseen. Kasviperäisistä tuotteistakin saa tarpeeksi proteiinia. Minua usein huolettaa isovanhempieni terveydentila. He syövät runsaasti eläinperäisiä prosessoituja tuotteita, koska ovat tottuneet siihen. Heidän terveydentilansa voisi kohentua, jos he söisivät enemmän kasvispainotteisesti, mutta heistä on vieras ajatus tehdä kasvisruokaa.

Eettinen näkökulma

Suomessa teurastetaan vuosittain 80 miljoona eläintä. Vallitsevien näkemysten mukaan eläinten tarkoitus on tuottaa ihmisille hyötyä esimerkiksi rahan ja ravinnon muodossa. Tällöin eläimet nähdään ensisijaisesti tuotantovälineinä eikä itseisarvoisina olentoina. Ihmisten tavoin myös muilla eläimillä on kyky aistia kipua ja tuntea mielihyvää. Moni ihminen on alkanut kyseenalaistaa eläinten käyttöä ja tappamista vain makumieltymysten ja tottumusten takia.

Eläinten ahtaat olot ja ylijalostus ovat harmillista katsottavaa. Suomessakin eläintilojen määrä vähenee, mutta jäljelle jäävien tilojen koko suurenee. Tämä tarkoittaa sitä, että eläimiä on yhdellä tilalla yhä enemmän, eikä yksilön hyvinvointiin voida enää panostaa yhtä hyvin.

Surullista kyllä, me ihmiset syömme eläinvauvoja. Siat teurastetaan 4,5–6 kk ikäisinä, vaikka ne eläisivät 20-vuotiaiksi. Broilerit teurastetaan 5 viikon ikäisenä, vaikka ne eläisivät 7 vuotta. Myös munijakanat teurastetaan jo 1,5 vuoden ikäisenä, koska niiden munien tuottavuus on laskenut liikaa. Munantuotannossa syntyneet kukonpojat tapetaan pian kuoriutumisen jälkeen kaasulla tai silppurilla, koska niistä ei saada taloudellista hyötyä. Maidontuotannossa olevat lehmät teurastetaan 5 vuoden ikäisinä, koska niiden maidon tuottavuus on laskenut liikaa. Lehmät eläisivät 20-vuotiaiksi. Sonnivasikat teurastetaan 1–2 vuoden ikäisinä, koska ne ovat hyödyttömiä maitotuotannossa. Karitsat teurastetaan 8 kk iässä, vaikka ne eläisivät 12-vuotiaiksi.

Eläinten teurastusta sanotaan inhimilliseksi. En ala tässä kuvailemaan, miten mikäkin laji teurastetaan, koska se on aika rajua luettavaa. Olen silti varma, ettei kukaan voisi sanoa sitä inhimilliseksi, jos samoilla tavoilla teloitettaisiin kuolemaan tuomitut tai lopetukseen viedyt lemmikit.

Tehotuotannosta laajasti kertova dokumentti Dominion on silmiä avaava kokemus. Se on ehdottomasti raaka, sensuroimaton ja kaunistelematon dokumentti tehotuotantoeläimen elämään ja sen elämän loppuun.

Lopuksi

Välillä minulla tulee hyviä keskusteluita kasvisruuan terveys- ja ilmastovaikutuksista ja eettisyydestä, mutta silti aihe on välillä hankala ottaa esille. Olisi tärkeää, että näistä asioista puhuttaisiin, koska moni ei yksinkertaisesti vain tiedä, mitä eläintuotannossa tapahtuu ja miten se vaikuttaa meihin ja koko maapalloon. Mielestäni jokaisen on hyvä ymmärtää, mikä lihatuotannon prosessi ja vaikutukset ovat, koska me rahoitamme niitä ostamalla lihaa kaupasta. Vastuullisuus on viime aikoina ollut jokaisen yrityksen puheenaiheena. Nykymaailmassa ruoka- ja ravintola-alalla toimivien pitäisi tarjota kasvispainotteisempaa ruokaa, jos he haluavat olla vastuullinen yritys. Itse toivon tuovani tähän muutosta omalla esimerkilläni ja mahdollisesti tulevaisuuden projektilla.