Johdanto 

Minua on aina kiinnostanut kehittyä erilaisissa asioissa ja koen olevani melko tavoitteellinen ihminen. Jos lähden asioihin mukaan, niin tykkään tehdä niitä aina täysillä, ja katsoa mihin rahkeet riittävät. Luin Bernard Larssenin kirjoittaman kirjan Paras. Valitsin kirjan, koska olin kuullut siitä paljon hyvää ja tiedän, että kirjan kirjoittanut Larssen on menestynyt omassa ammatissaan mentaalivalmentajana.  

Olen päässyt asettamaan ja kokemaan tavoitteita Tiimiakatemialla, sekä akatemian ulkopuolella esimerkiksi lentopallon parissa. Tavoitteet voivat parhaimmillaan johtaa loistavaan lopputulokseen, ja yleensä pitkäjänteinen työ tavoitteiden eteen palkitaan. Asiassa on myös kolikon kääntöpuoli, sillä liian kovat tai epärealistiset tavoitteet voivat pahimmassa tapauksessa heikentää motivaatiota, kun tavoitteista suoriutumiseen ei itsekkään usko. 

Tavoitteiden vertailu 

Kirjassa tuotiin esiin hyvä ajatus, että on hyvä verrata omia suorituksia omiin, eikä toisten suorituksiin. On huomattavasti kehittävämpää viedä omaa osaamista eteenpäin tarkastellen ja analysoiden omia toimintamalleja ja tavoitteita, jotta niistä voi löytää kehityskohteita. Omalla kohdalla huomaan saavani motivaatiota myös muiden tavoitteita vertaillessa, koska se tuo hyvää painetta, että asioita pitää tehdä. Jos on esimerkiksi tiimin kanssa sovittu jokin asia, niin en halua tuottaa tiimille pettymystä olemalla ainoa, kuka ei hoitanut sovittua tavoitetta tai asiaa ajallaan.  

Kirjan kappale laittoi ajattelemaan myös sitä, pitäisikö tiimin yhteisiä tavoitteita olla vain muutamia, ja sen lisäksi yksilöt määrittäisivät omat henkilökohtaiset tavoitteet sen aihepiirin osalta, mitkä vievät heitä eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla. Toisena vuonna Tiimiakatemialla korostuu varmasti enemmän se, että yksilöillä on enemmän omia henkilökohtaisia projekteja, ja välttämättä ei tehdä enää niin paljon yhteisiä projekteja. Tästä syystä on hankala asettaa yhteisiä tavoitteita, mitkä olisivat vertailukelpoisia suhteessa toisiin. Tavoitteiden vertailussa olemme kehittyneet tiiminä, ja vaatimustaso tiimin sisällä on selkeästi kehittynyt.  Tavoitteista keskustellaan tiimiin viikkopalavereissa, ja kannustetaan toisia tekemään parhaansa niiden osalta. Mielestäni on tärkeää tuoda tavoitteita usein esiin, jotta ne eivät pääse unohtumaan. Yksilöt tiimissä tuovat aktiivisesti esiin mahdollisuuksia projekteihin, ja selkeästi halutaan, että kaikki pääsevät tavoitteisiin. 

Tiimiakatemialla vertaillaan myös koko talon kesken erilaisissa tavoitteissa tiimin ja yksilön tavoitteiden lisäksi. Talon tapahtumissa tuodaan näkyvästi esiin mm. tiimien liikevaihdot, ja asiakastapaamisten määrät. Se tuo tiimeille positiivista painetta panostaa tulevia tapahtumia varten. Kokonaiskuva antaa tiimeille hyvää motivaatiota ja perspektiiviä, siitä missä muut tiimit ovat menossa sillä hetkellä. Vaikka Tiimiakatemia ei olekaan varsinaisesti tiimien välinen kilpailu, on silti mukava leikkimielisesti vertailla tiimien saavuttamia tuloksia, ja menestystä erilaisissa tiimiakatemian tapahtumissa. 

Olemme tiiminä päättäneet tuoda tavoitteet selkeästi esiin Tiimiakatemian tiloihin oman paikkamme läheisyyteen, jotta tavoitteet olisivat mahdollisimman selkeät myös meille itsellemme. Loimme markkinointitiimissä listan, missä kaikki tavoitteet ovat näkyvissä, ja jokainen voi siirtää omaa merkkiä ylöspäin sitä mukaan, kun kehittyy tavoitteessa. Mittarista voi koska tahansa käydä katsomassa omaa tilannetta, ja se luo tietynlaisen kilpailun tavoitteisiin pääsemiseksi. Ilman mittareita tavoitteet olisivat mielestäni turhan abstrakti käsite, ja niitä olisi hankala hahmottaa.  

Tavoitteen sisältö 

Innostun itse tavoitteista, jotka ovat lähellä omaa osaamisaluetta tai liittyvät asioihin, joita haluan oppia. Kirjassa tuotiin kiteytetysti esiin se, millainen tavoitteen pitäisi olla. Tavoitteen tulisi ohjata valintoja, ja innostaa tekemään asioita sen eteen. Tunnistan tilanteita, joissa tavoitteet on asetettu hieman epäkonkreettisiksi tai liian suuriksi, mikä ei ole innostanut tai motivoinut henkilöitä suorittamaan niitä. Jos tavoitteen sisältö automaattisesti tuo ajatuksen, että sitä on mahdoton saavuttaa, niin lähtökohta on jo väärä. Tavoitteen sisällön luomisen yhteydessä on hyvä luoda suunnitelma, missä on pienet askeleet, jotta tavoite olisi mahdollisimman helposti hahmotettava. Omien tavoitteiden sisällössä on toistunut toisinaan sama trendi, että on asetettu liian korkealentoiset tavoitteet, joita on hankala seurata arkisella tasolla. Tulevia henkilökohtaisia tavoitteita asettaessa tulevalle vuodelle, aion kiinnittää paljon huomiota tavoitteiden pilkkomiseen pienemmiksi palaisiksi. 

Onnistuimme tiimin kanssa tavoitteiden asettamisessa ja niiden sisällöissä huomattavasti paremmin tänä syksynä, kuin viime keväänä. Asetimme edellisenä keväänä hieman liian korkeat tavoitteet, joiden sisältö ei ollut tarpeeksi konkreettinen. Panostimme siihen, että syksyllä tavoitteet ovat mitattavissa ja sisällöltään hyvin konkreettisia, joihin kaikilla oli mahdollisuus vaikuttaa. Teimme virheen kevään tavoitteita asettaessa, kun emme keskustelleet yhdessä huolellisesti tavoitteista käytännössä. Kävimme syksyn alkaessa selkeät keskustelut tavoitteista, ja pohdittiin niitä useista eri näkökulmista. Aiemmista virheistä oppineena tiesimme mihin keskittyä, ja loimme selkeät, mitattavat tavoitteet syksyn ajalle. Tavoitteet ohjasivat syksyn ajan tiimin toimintaa eteenpäin tehokkaasti. 

Tavoitteen visualisointi 

Edellisessä kappaleessa jo pohdin tavoitteen suunnitelmallisuutta, ja sitäkin tärkeämpää on muodostaa omassa mielessä selkeä kuva, tavoitteeseen johtavista askeleista. Visualisointia verrataan kirjassa dialogiin, ja sen käyttötarkoituksista puhutaan etenkin urheilussa, mutta lisääntyvässä määrin myös yritysmaailmassa. Visualisoinnin on tutkittu olevan yhtä tehokas harjoitusmetodi, kuin käytännön harjoittelen. Visualisoinnilla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi treeni- tilanteessa käyt huolellisesti läpi tilanteen mielessäsi, jo ennen kuin teet sen käytännön tasolla. 

Huomaan hyödyntäväni visualisointia esimerkiksi jännittävissä tilanteissa, joita varten ajattelen asiaa jo edeltävänä iltana pohtien, miten asia tulee sujumaan. Aion tulevana vuonna kokeilla hyödyntää visualisointia monipuolisesti enemmän Tiimiakatemian arjessa. Asiakastapaamiseenkin on huomattavasti helpompi saapua, kun on mielessä käynyt jo esimerkiksi kysymyksiä läpi jollain tasolla. Yleisesti oma jännitys johtuu uusista tilanteista, mitkä ovat tärkeitä itselle ja haluaa onnistua niissä. Puheenvuorot esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa ovat helpottuneet, kun ennen puheenvuoroa käy mielessä läpi, mitä haluaa sanoa ja miten. Visuaalinen harjoite, tuntuu kuin puheenvuoron “kenraaliharjoitukselta”. Pitchasin Bluumin esitystä Tiimiakatemian tapahtumassa liittyen markkinointikampanjaan, ja minua helpotti paljon se, kun kävin esityksen ajatuksen tasolla läpi. Oli helpompi jäsennellä esitys pienempiin osiin, ja muistaa tietyt tärkeät asiat joka dialta, mitkä vievät puhetta eteenpäin. 

Yhteenveto 

Kirja toi paljon ajatuksia omien tavoitteiden asettamiseen ja niiden merkityksen löytämiseen. Tavoitteiden tärkeys korostui kirjaa lukiessani ja aionkin tulevan vuoden alussa pohtia käytännön tasolla tavoitteita huolellisesti tulevalle vuodelle. Luulin aluksi kirjaa lukiessani, että se on suunnattu täysin urheilijoille, mutta siellä olikin hienosti huomioitu myös yrittäjät ja muut työntekijät. Myös urheilijoille suunnatut vinkit toimivat mielestäni esimerkiksi yritysmaailmassa ja tuovat erilaisia näkökulmia tavoitteisiin. Kokonaisuudessaan tavoitteellinen asenne kantaa mielestäni myös Tiimiakatemialla pitkälle, ja tavoitteiden avulla on mahdollista kehittää itseään ja projektiaan huomattavasti.