Opettaessa ylpeys on myrkkyä

Kirjoittaja: Samuli Kaidesoja

13 joulukuun, 2020

Lähdeteos:

Lähdeteoksen kirjoittaja:

Teoriapisteet:

Pamela K. Metzin kirja Oppimisen Tao perustuu kiinalaiseen elämänviisauden kirjaan nimeltä Tao Te Ching. Pelkästään tästä lauseesta voi odottaa, ettei ihan mitään maanläheisintä settiä ole tulossa. Mutta mitäpä tuosta, syvälliset asiat ovat aina mukavia yrittää vetää käytäntöön. Ironista tässä kirjassa on sinänsä se, että se perustuu opettamiseen, vaikka kirjan nimi onkin oppimisen tao. Mutta oppia voi myös opettamaan. Siihen tämä kirja oli erinomainen. Pamela Metz on yrittänyt auttaa, ja selkokielistää jollain asteella Tao Te Chingiä ja kertoa konkreettisemmin, mitä se tarkoittaa oppimisen ja opettamisen näkökulmasta.

Tässä kirjassa dominoi yksi keskeinen teema, mistä aion tässä reflektiossa kirjoittaa. Nimittäin kirja alkaa lauseella ”Opeta tekemättä mitään”. Tämä tarkoittaa, että hyvä opettaja ei ylpeile omalla osaamisellaan. Koko kirjan pääteema sisältyy tähän. Muista pitää aina jalat maassa.

Jos opettavassa roolissa oleva ihminen ylpeilee liiaksi omalla osaamisellaan, se voi haitata oppilaiden oppimista. Opettamisessa ei ole tarkoitus näyttää miten hyvä itse olet, vaan nostaa muita lähemmäs omaa tasoasi. Kun opettaja näyttää liiaksi omia taitojaan, se voi lisätä kilpailua ja kateutta oppilaissa. On tärkeää muistaa pitää aina jalat maassa. Ylpeyden tunne on kirjan mukaan tehokkaan opetuksen pahin vihollinen. Kirjassa sanotaan, että ”paras opettaja on sellainen, jota tuskin huomaa”. Olen tässä samaa mieltä, koska opettajan ei tulisi viedä liikaa tilaa itselleen, vaan antaa isoin mahdollinen tila oppilaille. Jos oppilaat kokevat myös opettajan maanläheiseksi ihmiseksi, joka tekee myös virheitä, myös opettajan lähestyminen oman virheen pohjalta on oppilaalle merkittävästi helpompaa.

 

Mihin näitä teorioita sitten konkreettisesti peilaisi? Paras kohde itselläni on valmennustyöni, ja miten toimin valmentajana. Itselläni on ollut kyllä pahaa tapaa joskus näyttää liikaa omaa osaamistani, mutta se on kyllä tässä vuosien aikana mielestäni lähes loppunut. Viime kaudella laskin itse rataa vain kerran, mikä oli selvästi pienin määrä koskaan. Siitä näkökulmasta olen siis onnistunut siirtymään lähemmäs täysipainoisen valmentajan roolia. Olen siirtynyt nyt tämän syksyn aikana enemmän sivustakatsojan rooliin, jossa valmentajan on mielestäni tärkeää ollakin. Pyrin asettamaan urheilijat etusijalle, mutta tämän kirjan lukeminen auttoi minut tajuamaan, että siinä on vielä kehittämisen varaa.

 

Peilasin kirjaa paljon omaan toimintaani erityisesti viime vuosiin, ja mitä aion nyt kirjan luettuani joululomaleirillä mahdollisesti tehdä toisin. Kirjan teksti ”Yhteistyö oppilaiden kanssa on tehokkainta opetusta”, oli mielestäni hyvä. Pystyn valmentajana rinnastamaan sen siihen, että urheilijoiden kehittymiseen on tehtävä koko ajan yhteistyötä urheilijan kanssa. Vuosia sitten olen laatinut valmennussuunnitelman oikeastaan kysymättä urheilijan omaa tunnetilaa, tai fyysistä tilaa. Urheilijan oma kehitys ei ole tälläisessä itsevaltiaan asemassa tehdyssä suunnitelmassa paras mahdollinen, vaan kirjan opin mukaan se vaatii yhteistyötä urheilijan kanssa. Kun yhdistetään urheilijoiden tavoitteet ja näkemykset minun näkemyksiini, yhteistyöstä ja urheilijan kehityksestä saadaan kaikki irti.

Konkreettinen muutos minkä aion joululomaleirille tehdä, on kuunnella enemmän urheilijoiden toiveita treeniaikojen suunnittelussa. Ei ole hyötyä mennä mäkeen aamulla kuudelta, jos kaikki ovat väsyneitä. Päivän aikataulutus on hyvä tehdä urheilijoiden kanssa yhdessä. Uskon myös aiemmin mainitun lähestyttävyyden paranevan yhteistyön parantuessa.

 

Näen kirjasta olleen hyötyä erityisesti valmennustöihini. Miten näitä opettamisen vinkkejä voin konkreettisesti käyttää tiimin sisällä, siitä en ole vielä ihan varma. Toki toimimme koko ajan toistemme vertaisopettajina, niin uskon, että jokaiselle tiimin jäsenelle näistä olisi hyötyä. Jos jokainen tiimin jäsen jättää ylpeyden sikseen ja keskittyy ensisijaisesti tiimin tietotason nostamiseen oman tietonsa avulla, uskon siitä olevan merkittävästi hyötyä koko tiimille. Kenties aion itse tätä ensi keväänä tehdä siinä missä oma tietotasoni on korkealla, ja ottaa asian myös puheeksi tiimin kesken, vaikkapa tiedonjakoa ja vertaisopettamista koskevissa treeneissä.

You May Also Like…

Somevaikuttajaksi!

(Markkinoinnin koulutusohjelma) Viimeaikoina somevaikuttajan työ on kiehtonut minua, siksi päätin lukea Emmi Lehtomaan...

0 kommenttia

Lähetä kommentti