Luin Asko Känsälän kirjoittaman johtajuutta käsittelevän kirjan Johtajasta mestariksi. En koe itseäni kovinkaan johtajamieliseksi, jonka takia koin, että kirjasta voisi löytyä hyviä vinkkejä tulevaa varten.

Miksi en ole johtanut? En ole ikinä ollut ulossuuntautunut henkilö, tai ihminen, joka tykkää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Olen elänyt siinä uskossa pitkään, että johtaja on nahkaisessa nojatuolissa istuva pukuun pukeutunut vankka mielipiteinen hemmo. Olen kuitenkin nyt lähivuosina – varsinkin akatemia aikoina – oppinut sisäistämään, ettei asian kuitenkaan tule aina olla näin. Kirjassa peilataan johtajuutta käsityömestarin työhön. Painotetaan, että laatu ratkaisee. Paremmat tulokset saadaan aikaan, kun luodaan jotain laadukasta, eikä mitään pikaisesti väsättyä. Aivan kuten kirjassakin kerrottiin, että Japanin kielessä mestari on sensei. Sensei on ainoastaan nimitys, jota toiset käyttävät tästä mestarista. Eli sensei ei ikinä kutsu itseään senseiksi. Sensei siis opettaa muita, ja saavuttaessaan tarpeeksi taitavan tason saa hän perustaa oman dojon, eli tietynlaisen koulun. Mielestäni tämä vertauskuva on hyvin osuva, sillä se pätee myös oikeassa elämässä. Jos olet tarpeeksi taitava johtaja, joka oikeasti tahtoo opettaa ja ohjeistaa työntekijöitään pomottamisen sijasta, voi hän perustaa oman dojonsa, eli yrityksen. 

Oma johtajuus

En nyt ala runoilemaan tähän, kuinka tahtoisin kehittyä johtajana, sillä en koe tällä hetkellä aidosti tahtovani sitä. Poimin kuitenkin kirjasta hyviä pointteja, jotka laitoin alitajuntaani säilöön. Koen kuitenkin olevani suhteellisen hyvä itseni johtaja, ja koen, että vinkit toimivat myös itsensä johtamisen näkökulmasta.

Kirjassa todetaan, että tie johtajasta mestariksi on pieniä askelia, ei isoja harppauksia. Omaksun tuon lauseen myös aloittelevan johtajan näkökulmasta niin, että tie johtajaksi on pieniä askelia. Harva on pätevä johtaja syntyessään, joten sen eteen on tehtävä töitä. Ottamalla pieniä askelia ja tavoittelemalla joka kerta hieman enemmän, voi itseään kehittää johtajana.

Koen olevani hyvä johtamaan itseäni, sillä saan otettua omasta niskastani kiinni tarvittaessa, ja muutenkin noudatan arkisessa elämässä tietynlaista rakennetta. Voisi todeta, että olen itseni sensei ja kehoni on minun oma dojo.

Johtajuus työssä

Kukaan ei tahdo olla epämiellyttävän johtajan alainen. Motivaatio kärsii ja ilmapiiri on kireä. Huono johtaja tappaa luovuutta, eli on jotain aivan päinvastaista, kuin mistä Asko Känsälä kirjoittaa.

Ensimmäisen vuotemme tiimiliideri on ollut mielestäni hyvä esimerkki mainiosta johtajasta. Yksi isoin tähän vaikuttava asia on se, ettei hän ole tuntunut miltään pomolta suurimman osan ajasta. Hän on ollut suuntaa näyttävä henkilö, joka pitää kaikki yksilöt ajan tasalla. Hän on luonut ympärille turvallista ja luovaa ilmapiiriä. Siihen vaikuttaa tietenkin koko tiimi, mutta tiimiliideri mielestäni sitoo koko paketin kasaan.

Hyvä johtaja osaa olla nöyrä. Kirjassa todetaan, että nöyryys ja aloittelijan asenne on olennainen osa jatkuvaa kehitystä päättymättömällä tiellä mestariksi. Mielestäni oiva lause kuvailemaan tehokasta ja nykyaikaista johtajaa. Tähän mielestäni nykyään myös tähdätään, sillä aiemmin kuvailemani mielikuva johtajasta – tai ennemminkin pomosta – oli aivan päinvastainen.

Muutosta ei myöskään kannata pelätä. Känsälä painottaa, ettei muutoksen tarvitse olla huono asia, jos sille on oikea aika ja paikka. Luultavasti jokainen pelkää jollain tasolla muutosta, sillä olemme rakennettu pysymään tutussa ja turvallisessa. Olen huomannut välillä, että esimerkiksi Fleimissä päädyttäessä muuttamaan jotain asiaa, se pysyy hetken relevanttina, kunnes se tuntuu unohtuvan. En näe tätä itse mitenkään negatiivisena, sillä tähän mennessä muutos on ollut yleensä jokin lisäys olemassa olevaan tapaan. Uskon kuitenkin, että taustalla piilee jonkinlainen tottumus vanhaan ja muutos saatetaan tahdon omaisesti unohtaa, sillä se saatetaan kokea taakkana. En tiedä onko asia todellisuudessa näin, mutta näin olen sen itse silloin tällöin kokenut.

Muutos on tärkeää. Maailmamme nykytilanteessa se on oikeastaan välttämätöntä. Ympäristömme muuttuu niin kovaa vauhtia, että yritykset ja ihmiset eivät vain voi pysyä perässä, jos emme mukauta tekemistämme. Ennen vanhaan muutosta välteltiin paljonkin, ja se varmasti johtuu myös siitä, että ennen vanhaan muutos oli paljon hitaampaa kuin mitä nyt. Voitaisiin siis todeta, että muutoksen hyväksyminen on kilpailuetu. Tuli ulos uusi ajanvarauspalvelu, joka on entistä nopeampi. Vaihda siihen, sillä tällöin sivusi ovat nopeammat kuin kilpailijasi, joka tahtoi pysyttäytyä tutussa ja turvallisessa. Tämä on hyvin pelkistetty esimerkki, mutta sitä voi soveltaa lähes kaikkiin tilanteisiin. Mielikuvaa muutoksesta tulisi muuttaa entistä positiivisempaan, sillä se on tulevaisuutta.

Viimeiset mietteet

Kirja on todella tuore, joten se käsittelee todella ajankohtaisia asioita. Kirjasta saa todella paljon oppeja, kun asennoituu niin, että voi joutua mukauttamaan mielipiteitään tietyistä asioista. Lue kirjaa siis avoimin mielin. Vaikka et olisi sitä vahvinta johtajatyyppiä, niin suosittelen silmäilemään kirjan lävitse. Se herättää paljon mielipiteitä, ja antaa kehitysehdotuksia vaikkapa tiimisi toimintaan.