Halusin ottaa selvää, mitä suomalainen kansantalous ja liike-elämä on kokenut viimeisten vuosikymmenten aikana. Valitsin Markku Kuisman ja Pekka Seppäsen kirjan Suomen Pahimmat bisnesmokat , koska uskon virheistä oppimiseen ja kiinnostavat yritystarinat ovat myös mukavaa ajanvietettä. Kirja tarjosi syvän sukelluksen suomalaisten suuryritysten karikoihin. Mukana oli opetuksia epäonnistuneista liiketoimintakaupoista huonoihin sijoituspäätöksiin. Päällimmäisenä mielipiteenäni kirja oli ihan hyvä, mutta konkreettiset opit jäivät vähäiselle.

Suuryritysten toimintakulttuurissa on osin samoja piirteitä kuin Tiimiakatemian osuuskunnissa. Kirjan yksi keskeisin opetus on inhimillisten tekijöiden merkitys liiketoiminnassa. Me korostamme yhteistyötä, itsensä johtamista ja vuorovaikutustaitoja. Samoja taitoja tarvitsee suuret johtajat, jotta voivat ohjata annettua liiketoimintaa. Kirjassa kerrottiin konkreettisesti, miten inhimilliset virheet voivat vaikuttaa merkittävästi liiketoiminnan tuloksiin. Yksittäinen ihminen, vaikka yritysjohtaja voi tehdä pienen virheen. Tämä virhe saattaa vaikuttaa suuresti esimerkiksi pörssikurssiin. Kun tehdään suuria päätöksiä, on niillä myös suuret seuraukset, vaikka päättäjät ovat pieniä ihmisiä.

Kasvun hallinta: 

Yksi kirjan keskeisistä opetuksista on varoitus kohtuuttoman nopeasta kasvusta. Tämä heijastuu myös Tiimiakatemialle, jossa on tarkoitus kokeilla erilaisia projekteja ja varovasti kehittää niitä eteenpäin. Esimerkiksi opiskelijafestivaaleja suunnitellessa emme voi haluta ensimmäisenä vuonna Ruisrockia, vaan ”joudumme” tarkastelemaan pienempiä vaihtoehtoja. Todella moni talossa tehdyistä projekteista on lähtenyt pienesti, jotta voidaan hallita riskit ja kehittyä kasvun mukana omaan tahtiin. Ostamalla ison matkapuhelinverkkotoimilupia Saksasta, jotta saa laajennettua liiketoiminnan Euroopan laajuiseksi, ei ollut ehkä fiksuin valinta Soneralle 2000-luvun alkupuolella. Vauhtisokeus sai valtionyhtiön päättäjät tarjoamaan huutokaupasta mitä vaan, jotta saisivat oikeudet itselleen. Sama voisi tapahtua, jos yrittäisimme vallata kaikki Suomen kauppakeskukset ja tuoda renkaanvaihtopisteen ryminällä ja kerralla. Kirjan viesti ”älä pyri kasvamaan kohtuuttoman nopeasti” voi toimia tärkeänä muistutuksena siitä, että maltillisuus ja pitkäjänteisyys voivat olla avaintekijöitä menestyksekkäässä liiketoiminnassa. Moni projekti saa ensinäytöksen akatemialla, mutta jatkaa esityskauttaan vielä vuosia opintojen jälkeen.  

Opiskelemme tekemällä itse, jonka seurauksena virheet kuuluvat asiaan. Kaikille käy virheitä. Johdamme toisiamme eli vertaisia, kun teemme opintoihin kuuluvia projekteja. Jos tunnemme itsemme suureksi perheeksi osuuskuntien sisällä, voisi ajatella, että meillä on perheyhtiö. Kirjassa kerrottiin ulkoisen ja perheyritysten johtamismallien eroja. Ne avaavat mielenkiintoisen näkökulman sopien myös tiimiyrityksiimme. Kaikki mitä teemme kuuluu meille, jokaisella tiimiyrittäjällä on yhtäläinen oikeus osuuskuntansa varoihin ja vastuu myös toiminnan pyörittämisestä. Ulkoinen johto ei luonnollisestikaan omaa tunnesidettä toimintaan, vaan tekee päätökset täysin taloudellisista ajatuksista. Tiimiakatemian osuuskunnat ja perheyritykset taas ajattelevat myös omaa etua. Perheyrityksillä on pitäjänteisempi näkökulma päätöksenteossa ja tätä ajattelen myös unelmaprojektien osalta. Halu kehittää jotain pysyvää, jonka kanssa suunnata akatemialta ulos on varmasti monen tiimiyrittäjän haave. 

Nostona ulkoisen johdon toimintaesimerkki: ”Huomionarvoinen seikka on uuden toimitusjohtajan mahdollisuus manipuloida yrityksen tulosta ensimmäisen vuotensa aikana. Tällainen strategia voi sisältää aiempien yritysostojen arvonlaskemista, mikä luo vaikutelman seuraavan vuoden parantuneesta tuloksesta. Esimerkiksi yrityksen ABC tapauksessa nähtiin vastaava ilmiö, missä uusi toimitusjohtaja pyrki minimoimaan ensimmäisen vuotensa tuloksen luodakseen vaikutelman seuraavan vuoden suhteessa paremmasta tuloksesta.”

Kirjassa mainittiin muodin perässä kulkemisen riskeistä tarjoten opetuksia markkinatutkimuksesta ja trendianalyysista. Tiimiyrittäjät oppivat tunnistamaan markkinatrendejä ja arvioimaan niiden vaikutuksia omiin projekteihin. Ei kannata tehdä samaa virhettä, kun muut. Oman projektin kysyntää voi ja pitää tutkia, kun tekee jotain uutta. Ja varsinkin silloin kun tekee jotain olemassa olevaa, uudella twistillä. Ajankohtainen projektimme opiskelijafestarit ovat juuri oiva esimerkki tähän. Projektiin liittyy isot riskit, kun teemme ensimmäistä kertaa jotain uutta. Ainutlaatuisuus, mutta samaan aikaan vaara liian samankaltaisuudesta aiheuttaa epävarmuutta. Onko omalle idealle kysyntää vai sokaistuuko ja ajattelee putkinäöllä tulevaisuuden liian valoisana?

Henkilöstön arvostaminen ja motivointi: 

Kirjassa ei ollut pelkkiä epäonnistumisia. Haluan lopuksi nostaa Koneen menestystarinan, joka tarjoaa positiivisen kontrastin epäonnistumisen esimerkkeihin. Kirjan viesti siitä, että henkilöstö on yrityksen ainoa voimavara, on myös tiimiyrittäjille tärkeä muistutus.  Painotamme vahvasti yhteisön voimaa ja tukea sekä laadukasta tiimityöskentelyä. Koneen esimerkki siitä, miten panostaminen henkilöstön hyvinvointiin voi olla avain menestykseen, inspiroi opiskelijoita rakentamaan parempaa organisaatioita, joissa ihmiset ovat aidosti sitoutuneita ja motivoituneita. Tätä voidaan kehittää ja kannustaa asettamalla kannustinpalkkioita myös tiimiyrityksissä. Kannustinpalkkiojärjestelmät ovat Suomessa ja maailmalla suuryritysten johtajien merkittävä tulonlähde. Kun yritys asettaa tavoitteet, tulee mukana myös palkkiot. Ja näitä tavoitteitahan täytetään viimeiseen asti, jotta palkkiot kilahtavat johtajien tileille. Meillä ei ole varaa maksaa miljoonakannustimia, mutta voimme asettaa myynti tai liikevoittotavoitteen realistisin luvuin. Kun tavoite on täynnä, on odotetun palkinnon aika. Mielestäni parhaita kannustimia ovat yhteinen tekeminen, kuten virkistystapahtuma tai -matka. Riippuen tavoitteesta, on myös palkkio suhteutettava siihen. Joka tapauksessa palkitsemisella sitoutetaan ja motivoidaan meitä tekemään asioita yhteisen päämäärän eteen. Lopuksi jokaisen tiimiyrityksen päätavoite on lähteä maailmanympärysmatkalle, mutta tätä varten pitää luoda välitavoitteet ja -palkinnot.

Yhteenvetona kirja tarjosi monipuolisia opetuksia liiketoiminnan maailmasta aina kansainvälisesti. Kuisman ja Seppäsen ajatukset voivat täydentää tiimiyrittäjän ajatusmaailmaa monilla tärkeillä osa-alueilla, kuten kasvun hallinnassa, eettisessä johtamisessa, markkinatutkimuksessa ja henkilöstön arvostamisessa. Korostan edelleen, ei euromääräinen voitto tai tappio, vaan ymmärrys ja oppi omista ja toisten virheistä. Meille suuri riski voi olla menettää tuhansia euroja, kansainväliselle pörssiyhtiölle sama luku on satoja miljoonia. Vaikutus omaan liiketoimintaan voi kohdella kuitenkin samoin.