Henri Tuomilehto – Nukkumalla Menestykseen
Henri Tuomilehto on unilääkäri, joka tutkii unta ja sen vaikutuksia terveyteen. Tuomilehto avaa kirjassaan unen vaikutuksia ja kertoo esimerkkejä hyödyntäen unihäiriöistä. Tuomilehto avaa isoimpia kompastuskiviä joilla laiminlyömme untamme.
Kirja sai minut miettimään ihmisyyttä ja meidän historiaa. Me Ihmiset olemme nisäkkäitä ja meidän on tullut selviytyä arjesta fyysisellä työllä ja aivoja käyttämällä. Kotipesä rakennettiin itse ja ruoat joko kerättiin tai saalistettiin. Tässä hetkessä, jossa elämme, fyysinen suorittaminen on esimerkiksi lenkkeilyä tai kuntosalilla harjoittelemista, jolla mahdollisesti toteutetaan sitä fyysistä työtä, joka aikaisemmin on ollut arjesta selviytymistä. Koen, että liikkumattomuus on tehty nykyään todella helpoksi, mikä on vasten meidän elämisemme kulmakiviä.
Sanonta “Se joka makaa eniten, lepää vähiten” on mielestäni todella hyvin sanottu. Omasta kokemuksestanikin se Ikkunakeisari ja ikkunan vaihto on näin. Jääkiekkokauden alkaessa ja aktiivisuuden lisättyä huomaan taas, että lepo tuntuu levolta, kun ensin kroppa saa fyysistä rasitusta. Mieleeni kirjasta jäi hyvin unipaineen kasvattaminen illan tullessa. Unipainetta kasvatetaan päivän aikana fyysisellä sekä psyykkisellä rasituksella, jotta illalla kroppa ja aivot ovat väsyneet sekä valmiina uneen. Tähän hyvänä esimerkkinä toimii armeijakokemus. Armeija oli fyysisesti sekä psyykkisesti kuormittava, joten iltaisin kun kello tuli 22:00 ja hiljaisuus alkoi, niin eipä unta tarvinnut odottaa hetkeäkään.
Kirjassa puhuttiin väsymyksestä ja siitä, kuinka se on normi työpaikoilla ja kouluissa. Ihmisenhän ei tulisi olla väsynyt, vaan puolestaan energinen ja valmis arjesta selviytymiseen. Päivittäin kuulen ihmisten valittavan väsymystä ja kyllähän minäkin siitä valitan. Miksi en siis menisi aina aikaisemmin nukkumaan? Ehkä digitalisaation myötä ja kun äärimmäisten kekseliäiden ihmisten toimesta on luotu niin koukuttavia elektroniikkalaitteita, jotka laitamme usein etusijalle säännöllisten nukkumaanmenoaikojen sijaan.
Pystymme ruokailullamme vaikuttamaan hyvin paljon meidän energiatasoihin. Olemme oppineet syömään runsaan lounaan, jonka johdosta olemme “ihan täynnä”. Kun olemme syöneet paljon, niin meidän energiat kohdistuvat suuren aterian sulattamiseen mahalaukusta elimistön energian käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että lounaan jälkeen tulee väsymys, jolloin työnteho heikkenee. Mahdollisesti voisimme pienentää lounaan kokoa ja lisätä välipaloja työajalle, jolloin energisyys olisi tasaisempaa läpi työpäivän, kun hoidamme ikäänkuin velvollisuuttamme yhteiskunnalle. Runsas ateria voisikin sopia hyvin ilta-aikaan, jolloin ainakin itse haluan energiani laskevan ja elimistöni valmistautuvan uneen.
Kun puhutaan liikunnan, unen ja ravinnon kolmiosta, niin sanoisin unen toimivan minun moottorinani. Huonon unen ja alipalautumisen takia kroppa yleensä antaa mielelle viestejä, että olet väsynyt, nuku, syö sokeria/hiilareita niin saat nopeaa energiaa, älä rasita itseäsi tarvitset lepoa yms. Elimistö antaa mielellesi viestejä ja, jos tilanne jatkuu pitkään, niin työhyvinvointi, hyvinvointi ja selviytyminen arjesta kärsii.
“Nukkuessa opitaan, jäsennellään ja käsitellään tietoa, joka päivän aikana on hankittu” – Henri Tuomilehto
0 kommenttia