Henri Tuomilehdolla on 15 vuoden kokemus unen tutkimisesta, joten kirjassa oli asiantuntijan omia kokemuksia ja tutkimustuloksia. Kirja on laadittu 2019, joten tieto oli suht tuoretta ja nykypäiväistä. Unen perustehtävät ovat tuottaa energiaa, vahvistaa muistia ja opittuja asioita, sekä säädellä aineenvaihduntaa. Tuomilehto kuitenkin kertoi aiheesta paljon laajemmin ja keskittyi enemmän siihen, miten elämänlaadulle käy huonon unen vuoksi. Hänen mukaansa eri unihäiriöt ja nukkumisvaikeudet ovat nykyään kansantauteja. Hälyttävää on myös se, kuinka iso osa ihmisistä valittaa jatkuvaa väsymystä, mutta ovat hyväksyneet sen osaksi arkea. 

Jatkuva väsymys ja sen vaikutus työskentelyyn 

Aloin itsekin miettiä, kuinka uni vaikuttaa omaan arkeeni. Jos takana on liian lyhyet tai katkonaiset yöunet, niin ne tuntuvat verottavan koko päivän tehokkuutta ja aikaansaamista. Jos taas takana on hyvät unet, niin jaksaa tehdä enemmän ja keskittyneemmin töitä. Virkeänä on myös helpompi hymyillä, ja tuoda iloa muillekin tiimikavereille. Väsyneenä taas saattaa olla kärttyinen tai ärtyisä, jolloin ulosanti ei ole välttämättä kovin miellyttävää. Koska tiedostan väsyneen ja levänneen minän eron, niin olen koko syksyn panostanut omaan jaksamiseen, palautumiseen ja lepoon. Olen huomannut eroa kevääseen verrattuna, kun olin väsyneempi. 

Tajusin, että todella moni minunkin tuttu tai ystävä valittelee usein uupunutta oloa. Se on harmi, sillä virkeystila vaikuttaa niin suuresti työskentelyyn ja arkeen. Aloin miettimään sitä, että itsekin keväällä koin jatkuvaa väsymystä ja syyllisyyden tunnetta väsymyksestä. Väsymykselle pitäisi sanoa heipat ja tehdä kaikkensa, jotta olo olisi taas energinen. Kuinka se sitten tehdään, kun ei ole energiaa edes arjen askareisiin? Tämä johti ainakin itselläni itseni ruoskimiseen ja alakuloon, sillä aloin ajatella että väsymys on omaa syytäni ja olen huono ihminen kun en pääse siitä yli. Onneksi kuitenkin menin lääkärille ennen kuin tilanne meni pahaksi, joten selvisi että vakava raudanpuute oli aiheuttanut oireeni. Tajusin kuitenkin sen, että todella moni on tällä hetkellä samassa tilanteessa, ja kuinka heitä voisi auttaa? 

Unirytmi ja rutiinit tukemassa lepäämistä 

Olen itsekin sortunut siihen, että kun tulee kiireinen ajanjakso ja päivästä tuntuu loppuvan tunnit kesken, niin ensimmäinen asia, josta tingin, on uni. Nykyään pyrin nukkua yössä vähintään 8 tuntia, mutta välillä kun nukkumaanmeno vierähtää ja herätystä laittaessa puhelin ilmoittaa siihen olevan enää reilu 6 tuntia, niin ahdistun. Varsinkin kesällä, kun piti herätä töihin 4.30, niin ahdistuin seuraavasta yöstä jo heti päivällä, jolloin tuntui että elän jatkuvassa stressin, ahdistuksen ja unettomuuden kierteessä. 

Nyt olen tietoisesti muuttanut asennettani nukkumiseen ja lepoon rennommaksi, ja alkanut laatia uusia ilta- ja aamurutiineja, jotka tukevat riittävää palautumista. Nykyään myös priorisoin nukkumista suuresti. Iltaisin mm. luen/kuuntelen kirjoja, neulon, teen kehonhallintaa tai juon iltateetä. Myös se auttaa, kun laittaa illalla kaiken valmiiksi aamua varten, esim. pakkaa tarvittavat tavarat mukaan, ja mittaa aamupuron hiutaleet valmiiksi. Aamuisin mm. luen uutisia, kuuntelen aamulypsyä, ja valmistaudun tulevaan päivään. Liikunta lisää unipainetta, ja sitäkin olen lisännyt päiviin entisestään. Aloin myös liikkua oman jaksamisen tukemiseksi, enkä tuloksien saavuttamisen takia. Tällöin en ota siitä paineita, vaan se on miellyttävää ja palauttavaa tekemistä. Pyrin myös syömään säännöllisesti ja tarpeeksi, jotta kropalla olisi ihanteelliset energiatasot koko päivän läpi. 

Uniongelmat ja sairastavuus 

Niin kuin Tuomilehto kertoi, unihäiriöt ja vaikeudet nukkumisen kanssa ovat lisääntyneet kaikilla ikäryhmillä, niin myös nuorilla. Minulle heräsi huolestuttava ajatus siitä, kuinka moni nuorikin on palanut loppuun ja saanut burnoutin iästä huolimatta. Onko nykyään paineita enemmän? Vai emmekö vain enää osaa sietää niitä yhtä hyvin? 

Jos ei nuku kunnolla, niin oppiminen vaikeutuu, muisti heikentyy ja keskittymisongelmat lisääntyvät. Väsyneenä vastoinkäymiset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, mieliala vaihtelee ja ilmenee ärsyyntymistä. Kuinkakohan moni olisi säästynyt mm. masennukselta ja työkyvyttömyydeltä, jos he olisivat saaneet tarvittavaa apua aikaisessa vaiheessa nukkumiseen?  

Myös akatemialla puhutaan olevan uupumusta jokaisella vuositasolla, ja mietin mistä se oikein johtuu. Kiinnitetäänkö työhyvinvointiin tarpeeksi huomiota? Voisiko oma tiimi ja koko yhteisö olla enemmän tukemassa ja auttamassa? Mitä konkreettisia keinoja voitaisiin ottaa käyttöön? Ollaan mietitty näitä samoja kysymyksiä Hohkeen porukan kesken, ja päädyttiin siihen, että otetaan ensi vuoden JORY:yn mukaan hyvinvointipäällikkö. Vastuualueina on yksilön ja tiimin hyvinvointi, liikkumiseen panostaminen, ja myös virkistyspäivien järjestäminen. Hyvinvointivastaavalle tulee siis tehtäväksi tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja odotan innolla mitä hyviä muutoksia saamme aikaan.