Tiimiakatemialla aina toitotetaan dialogin voimaa. Onnistuessaan se on todella toimiva ja hyvä tapa päättää asioista, käsitellä asioita ja ennen kaikkea oppia. Silloin kun se epäonnistuu eli dialogia ei ole, on todella hankalaa oppia tai ainakaan päättää mistään. Olen aina ollut erittäin huono dialogissa, jossa on osallisena enemmän kuin kolme ihmistä. Innostun herkästi puhumisesta ja kuuntelu unohtuu. Keskittymiseni myös herpaantuu todella nopeasti, joka on dialogissa epäkunnioittavaa ja aiheuttaa ongelmia koko tiimille. Olen ottanut pohdintaan seitsemän eri tekijää, joita dialogissa täytyy muistaa noudattaa ja joita yritän omalta osaltani reflektoida menneiden kolmen vuoden perusteella.

Kuunteluntaito:

Dialogissa keskeistä on kyky kuunnella aktiivisesti. Kuuntelun tulisi tapahtua paitsi sanojen tasolla myös sanojen välisessä hiljaisuudessa. Kirja korostaa, että kuuntelu edellyttää sisäistä hiljaisuutta ja tietoista läsnäoloa. Kuuntelijan tulisi kiinnittää huomiota omiin ennakkoluuloihinsa ja reaktioihinsa. Kuuntelu on minulle ollut aina jossain määrin haastavaa. Se, että totisesti olisi sisäinen hiljaisuus ja kykenisi kuunnella aidosti, on yllättävän harvinaista. Tietenkin riippuu myös aiheesta, josta dialogia käydään. Olen yrittänyt treeneissä olla ottamatta vihkoa tai puhelinta esille silloin kun toiset puhuvat, koska muuten keskittymiseni ei ole aitoa, vaan näennäistä.

Odotus ja tilan antaminen:

Dialogissa onnistuminen vaatii, että ihmiset oppivat antamaan tilaa eriäville mielipiteille. Uuden näkökulman esittämisen jälkeen tarvitaan aikaa pohdiskelulle. Dialogin tarkoituksena ei ole vakuuttaa muita omasta näkökulmasta, vaan luoda tilaa oivalluksille ja yllätyksille. Keskusteluni ajavat yleensä yhtä päämäärää. Kenen mielipide on oikea. Se on väärä ajattelutapa dialogissa. Jokaiselle on annettava tilaa ajatella ja puhua. Jos jonkun mielipide eroaa minun mielipiteestäni, olen todella usein heti kommentoimassa tai kyseenalaistamassa sitä, vaikka täytyisi pohtia hiljaa sitä, että miksi toinen on eri mieltä ja voiko toisen mielipide olla sittenkin oikeampi verrattuna omaani.

Kunnioitus:

Dialogi edellyttää kunnioitusta muita kohtaan. Se tarkoittaa hyväksymistä ja valmiutta oppia toisilta. Kunnioituksen avulla voidaan välttää tarpeetonta mielipiteiden korjaamista ja nähdä toiset ihmiset kokonaisvaltaisemmin. Tämä hieman sivuaa edellistä kohtaa. Olen Tiimiakatemian aikana oppinut todella paljon eri ihmisistä. Se, että kunnioitan kanssamatkustajia, on todella tärkeää. Kenenkään mielipiteitä ei tulisi yrittää muuttaa, vaan niistä pitäisi oppia. Silloin oppii myös tuntemaan ihmisiä syvemmin, kun ei aina jyrää omilla mielipiteillä ja mielenkiinnonkohteilla. Kun tuntee ihmisiä paremmin, on heidän kanssaan huomattavasti helpompi ja mukavampi myös työskennellä. WinWin.

Suora puhe:

Dialogissa arvostetaan suoraa puhetta, mikä tarkoittaa oman aitouden ilmaisemista riippumatta muista vaikuttavista tekijöistä. Tärkeää on myös kyky perustella omia ajatuksiaan selkeästi ja tuoda esiin ajatustensa alkuperä ja motiivit. Saatan joskus varoa sanomisiani, koska pelkään, että loukkaan ihmisiä omilla sanoillani. Tämä tapahtuu yleensä kiihtyneessä mielentilassa. Siksi on aina tärkeää palata kohtaan kaksi, jossa ohjeistetaan odottamaan ja antamaan tilaa. On tärkeää puhua suoraan, mutta koskaan ei saa mennä henkilökohtaisuuksiin, eikä toisten loukkaamiseen. Kun hetken aikaa odottaa omaa puheenvuoroa, on huomattavasti helpompaa puhua suoraan ilman, että kukaan loukkaantuu.

Roolit dialogissa:

Kirja esittelee David Kantorin mallin, joka jakaa keskustelijat neljään rooliin: aloitteen tekijä, kannattaja, vastustaja ja seuraaja. Näiden roolien vaihtelu dialogissa on olennaista. Meidän tiimissämme on kaikkia neljää eri roolia, mutta menneisyyden perusteella joitakin rooleja on huomattavasti vähemmän kuin toisia, joten dialogin ylläpitäminen on joskus hieman hankalaa.

1. Aloitteen tekijä:

Aloitteen tekijä on henkilö, joka ottaa aloitteen keskustelussa. Hän esittää ideoita, kysymyksiä tai näkökulmia, jotka käynnistävät keskustelun.

Tämä rooli edustaa aktiivista panosta keskustelun kulkuun ja uusien ajatusten tuomista

esiin.

• Kannattaja:

Kannattaja on henkilö, joka tukee aloitteen tekijää. Hän ilmaisee samaa mieltä olemista, antaa positiivista palautetta ja pyrkii vahvistamaan keskustelun positiivista virtaa.

Tämä rooli edustaa myönteisyyttä ja yhteistyötä, ja se auttaa vahvistamaan hyviä ideoita.

• Vastustaja:

Vastustaja haastaa aloitteen tekijän esittämiä ideoita tai näkökulmia. Hän voi esittää kriittisiä kysymyksiä, ilmaista eriäviä mielipiteitä ja pyrkiä tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Tämä rooli edustaa kriittisyyttä ja auttaa estämään ryhmän ajautumista yksimielisyyteen tai liialliseen myönteisyyteen.

• Seuraaja:

Seuraaja on henkilö, joka seuraa keskustelua ja osallistuu ajoittain. Hän ei välttämättä ilmaise voimakkaita mielipiteitä, mutta hän tuo tarvittaessa uusia näkökulmia tai täydentää keskustelua omilla ajatuksillaan. Tämä rooli edustaa osallistumista ja kuuntelemista. Se auttaa tasapainottamaan keskustelua ja tuo esiin erilaisia näkökulmia.

Kokonaisuuksien erottaminen:

Hyvässä dialogissa osataan erottaa eriasteisia kokonaisuuksia. Tämä auttaa pääsemään tarpeettomista yksityiskohdista irti ja siirtymään eteenpäin. Tämäkin kohta tuottaa minulle välillä harmaita hiuksia. Tartun herkästi yksityiskohtiin ja takerrun niihin. Vaikka aihe olisi mennyt jo kauan sitten ohi, olen silti kiinni siinä, mitä joku sanoi ja miksi, vaikka pitäisi keskittyä jo seuraavaan aiheeseen.

Odotusten hallinta:

Dialogissa on tärkeää oppia hallitsemaan omia odotuksiaan ja antamaan tilaa erilaisille näkökulmille. Tämä edellyttää myös oman ajattelunsa ja ennakkoluulojensa tiedostamista. Omat ennakkoluulot ovat monesti puikoissa, omalla kohdallani. Tietyt aiheet muodostavat todella nopeasti todella jyrkkiä ennakkoluuloja. Tämä pitäisi kyetä ylittämään ja antamaan tilaa mahdollisuuksille ja sille, että on itse valmis todistamaan omat ennakkoluulonsa vääriksi.

Välillä tekee hyvää miettiä omia ajatuksia ja mielipiteitä. Miksi olen tätä mieltä ja miksi koen näin? Se auttaa todella paljon ymmärtämään myös muiden mielipiteitä, arvoja ja ajatuksia, kun tiedostaa omat heikkoudet, arvot ja mielipiteet sekä osaa perustella ne.