Mindset – Menestymisen psykologia

Mindset on klassikkoteos, jonka myös minä olen saanut useita kertoja kirjasuosituksena. Päätin napata lomalukemiseksi mindsetin ja löytää syitä omalle toiminnalle ja paikalla junnaamisen tunteelle. Mindset on suurin avain menestykseen, olipa mitä tahansa lähtökohtia taustalla. Ihmiset voivat saada täydellisen tulevaisuuden kultatarjottimella, mutta kusta sen silti oman asenteen varjolla. Toisaalta taas ryysyistä rikkauksiin pääsee yleensä juuri asenteen avulla ja halulla saada asioita ja muutosta aikaan. Kirja perustuu siis siihen, että jokainen pystyy menestymään, jos haluaa sitä tarpeeksi paljon.

Ihmiset voidaan jakaa asenteensa mukaan kahteen eri luokkaan. Toinen tunnetaan muuttumattomuuden asenteena kuin taas toinen on menestyjän eli kasvun asenne. Muuttumattomuuden asenteessa koetaan, että ihmisten taidot ova pysyviä ja muuttumattomia. Usein muuttumattomuuden asenteen omaava ihminen välttelee haasteita, sillä epäonnistumisen pelko on liian läsnä kaikessa tekemisessä. Mukavuusalue tuntuu kodilta tällaisille ihmisille, eikä sieltä millään haluttaisi poistua. Kasvun asenne perustuu taas siihen, että jokainen asia nähdään mahdollisuuksina ja halutaan oppia. Asioissa ei ole tärkeintä päämäärä vaan oppimisprosessi. Tätä painotetaan myös akatemialla, mutta sitä on todellisuudessa hyvin vaikeaa sisäistää ja pistää käytäntöön omaan tekemiseen. 

Olenko juuttunut muuttumattomuuden asenteeseen?

Jotenkin sitä on aina luullut, että on tosi muutoskykyinen ja kehityshaluinen ihminen, mutta luettuani kirjaa jokaisen kappaleen jälkeen tuntui enemmän ja enemmän siltä, että olen todella juuttunut muuttumattomuuden asenteeseen. Muutama asia jäi mieleen, sillä ne tuntuivat osuvan omaan elämääni valitettavan hyvin. Olen melkein koko elämäni ollut sitä mieltä, että joko olet huono tai hyvä asioissa. Itsekin olen turvautunut sepityksiin siitä, että nokun olen vain huono tässä enkä voi tehdä asialle mitään. Todellisuudessa en ollut niin reipas tai ahkera, että olisin vaivautunut tekemään jotain asialle. Selityksiä on kertynyt takataskuun yhtä, jos toista ja aina tarvittaessa niitä otetaan käyttöön. Akatemialla olen havahtunut tähän ja osaltaan muuttanutkin elämän asennettani. Olen ottanut koppia monista asioista, joita en ole ikinä osannut ja toteuttanut ja opetellut niitä ja siitä osaan olla ylpeä. Kirjan aikana havahduin myös siihen, että pelkään yrittämistä ja epäonnistumista. Olisin tehnyt akatemian aikanakin paljon rohkeampia asioita ja projekteja, jos luottaisin itseeni. Minulla on paha tapa verrata itseäni muiden edistykseen ja prosessiin ja koen usein alemmuuden tunnetta siitä. Muistan, kun tulin akatemialle, minulle tehtiin heti selväksi se, että olen nuori ja kokematon enkä oikeastaan ymmärrä maailmasta tai bisneksestä yhtään mitään. Tämä asenne on osin huomaamatta kulkenut omassa asenteessani ja rajoittanut tekemistäni. Olen osannut ottaa koko elämäni suhteellisen hyvin palautetta vastaan eikä se oikeastaan ikinä ole jäänyt rajoittamaan minua. Kuitenkin täällä asia on ollut eri tavalla ja olen jostain syystä ollut todella huono suodattamaan saamiani kommentteja.

Toisaalta nuoruus on voimavara, sillä minun ei tarvitse tietää, että mitä heleä teen akatemian jälkeen. Mikään kello elämässä ei liiku niin kovaa, että pitäisi olla valmistellut suunnitelmat. Asenne akatemialla on yleensä se, että joko tiimiyrittäjät jatkavat yrittäjinä tai hyvissä palkkatöissä. Olen 22-vuotias, kun valmistun. Miksi minun edes täytyisi tietää mistään mitään? Eikö nimenomaan pitäisi hyödyntää sitä kasvun asennetta ja miettiä silloin, mitä asioita ja millaisia työtehtäviä haluan tulevaisuuteeni eikä rynnätä ensimmäiseen vapaana olevaan työpaikkaan.

Menestyminen tarkoittaa, että olet paras oma itsesi

Usein ajatellaan, että menestystä mitataan siinä, kuinka paljon parempi asiassasi olet kuin kaikki muut. Todellisuudessa menestymisen pitäisi olla mahdollista silloin, kun olet itsestäsi paras versio. Akatemialla on yli 100 tiimiyrittäjää samaan aikaan. Kukaan ei olisi ikinä menestynyt, jos vertaisi koko poppooseen itseään. Tämä on ollut myös ongelmani, sillä en koe olevani hyvä jossain, jos joku tai jotkut ovat minua paljon parempia. Olen osannut muuttaa tätä mindsettiä kuitenkin ja koen, että olen monessa jutussa hyvä, vaikka en olisikaan paras. Kuitenkin ideaali tilanne akatemialta poistuessani olisi se, että olisin jossain asiassa pirun hyvä.

Tämän hetken tavoitteeni on päästä musiikkialan kimppuun mahdollisimman pian. Ainoita intohimojani koko elämäni aikana on ollut musiikki. Pienestä pitäen asiaa on iskostettu minuun ja olen löytänyt siitä yhden elämäni tärkeimmistä asioista. Noin vuosi sitten havahduin ajattelemaan omaa elämääni ja sitä, mitä hittoa haluaisin edes tehdä tulevaisuudessa. Kiinnostuksenkohteinani silloin olivat esimerkiksi markkinointi ja käytännönjärjestely työ. Tajusin, että miksi en yhdistäisi kahta asiaa, joista nautin. Sen keksittyäni ajatus on kulkenut joka viikko mukanani vaikken ole päässyt käytännössä testaamaan sitä vielä. On kuitenkin ollut hienoa saada joku visio siihen, mitä kohti haluaisi tällä hetkellä mennä. 

Omaa mielenmaisemaa pystyy onneksi muokkaamaan ja vaikka kokisit nyt olevasi muuttumattomuuden asenteessa kiinni, voit vielä päästä kasvun asenteen laivan matkaan. Lisäksi eri elämän osa-alueilla voi olla eri asenne. Kasvun asenne olisi hyvä omaksua, sillä se lisää resilienssikykyä ja auttaa käsittelemään asioita myös siviilielämän puolella. Miten voin sitten vaihtaa asenteeni muuttumattomasta kasvun asenteeseen?

1. Tiedosta oma asenteesi

• Missä tilanteissa ja osa-alueilla olen jo kasvun asenteella liikenteessä ja mitkä asiat taas takkuilevat? Itse huomaan, että aika moni asia elämässäni on vielä muuttumattoman asenteen vallassa. Kuitenkin heittäytyminen esimerkiksi talouspäällikön rooliin, vaikka luvut ja opit olivat aika hukassa aloittaessani, oli kasvun asenteen ansiota.

• Puhu positiivisesti itsellesi ja opettele virheistä

• Miten voin oppia vastoinkäymisistä? Miten voin oppia prosesseista enkä päämääristä? Älä pelkää epäonnistumisia vaan näe mahdollisuuksia. Akatemialla on enemmän ja enemmän osannut alkaa miettimään mitä opin prosessista eikä päämäärästä. Monet projektit kuten esimerkiksi Kesäpassi tai synttärit antoivat todella paljon enemmän juuri siitä syystä, että mokia tuli prosessin aikana eikä päämääräkään ollut täydellinen.

• Opettele asettamaan kunnon tavoitteita

• Tee tavoitteita, jotka vaativat oikeasti ponnistelua. Olen ihminen, jota ohjaa suuresti ulkoa tulevat tavoitteet. Tämä kertoo siis myös siitä, että itsensä johtamisessa on TODELLA paljon tehtävää. Pääsen esimerkiksi tiimin tavoitteisiin aina, mutta taas omista henkilökohtaisista tavoitteista voi joustaa, vaikka ne olisivat aivan yhtä tärkeitä. En varmastikaan ole siis tarpeeksi kriittinen omaan tekemiseeni ja itse asetettuihin dead lineihin.

• Ympäröi itsesi kasvattavilla ihmisillä

• Etsi ystäviä ja kollegoita, jotka tukevat toimintaasi ja jakavat samoja arvoja. Näin saat myös haettua inspiraatiota. Tähän olen alkanut kiinnittää huomiota Akatemialla. Aiemmin elämässäni olen jotenkin päätynyt ihmisten kanssa ystäviksi ja esimerkiksi koulupolku on pitänyt ihmisiä matkassa ihan sen takia, että ollaan samassa koulussa ja on kiva, että kavereita löytyy. Akatemialla kuitenkin asiat ovat tapahtuneet eri tavalla, ja ajautuminen tiettyihin kaverisuhteisiin on tapahtunut yhteisten mielenkiintojen kautta. Siksi olenkin saanut ympärilleni useita inspiroivia ihmisiä, jonka kasvua saan seurata päivittäin. Toisaalta he myös pystyvät buustaamaan minua.

• Trust the process

• Tämä on klassikkosanonta, joka varmasti pyörii niin kirjoissa, artikkeleissa kuin jokapäiväisissä sanoissammekin. Akatemialla ei oikeastaan ole muuta mahdollisuutta kuin luottaa prosessiin. Niin oman henkilökohtaisen kasvun kuin projektien etenemisenkin kannalta. Jos miettii matkaani akatemialla, on matkaan kuulunut myös monenlaista omituista hommaa. Esimerkiksi pakettien paketointi ekana keväänä ei tuntunut merkitykselliseltä, mutta antoi heti boostin siihen, että täällä tehdään asioita, oli ne sitten mieluisia tai vähemmän mieluisia. Jos en olisi heti tarttunut johonkin, olisi ollut vaikeampaa saada arjesta ja projektien teosta kiinni.

Kaiken kaikkiaan kirja oli todella hyvä ja antoi paljon mietittävää omasta toiminnasta ja asenteen merkityksestä kaikkeen. Suosittelisin ehdottomasti kaverille.