Palomies, opettaja, fysioterapeutti. Kaikenlaista nuori Vatu pystyi kuvitella olevansa isona poikana, tietäen sisimmässään sen, että mikään näistä ei puhuttele häntä täysin. Esimerkit omilta läheisiltä olivat luokkaa ”perusammatit”. Käydään alan koulutus ja työskennellään loppuelämä sen parissa. Kutsumus, helppo valinta vai vain yhteiskunnalta tuleva pakonomainen käsky? Ympärillämme tapahtuvat asiat luovat meidän todellisuutemme. Luulin aina, että minustakin tulee luokanopettaja, kun nyt on niin paljon muitakin pesäpalloilijoita opettajina. Sijaisena työtä tehdessänikin tiesin kuitenkin koko ajan, että en oikeasti pidä tästä.  

Meidän identiteettimme muovautuu hiljalleen oman näköiseksemme, sen näköiseksi mitä asioita valitsemme päivittäin tehdä. Sitä kutsutaan tehdyksi identiteetiksi. Identiteetin voi myös saada esimerkiksi yllättävän aseman ylennyksen kautta. Tässä kohtaa yksilön on ”ostettava” tilaisuus ja tehtävä siitä osa hänen identiteettiään. Jos niin ei tapahdu, yksilön on todella vaikea kehittyä ja pysyä asemassaan. Minulla on vahva kutina siitä, että olen mahdollisesti löytämässä kutsumukseni Tiimiakatemialta ja yrittäjyydestä, tai ainakin tiedän jo paremmin, minkälaista haluan, että tulevaisuuden työni tulee olemaan. Tulevaisuuden työssäni tulee olemaan erittäin tärkeää se tunnelma, mikä työpaikalla vallitsee. Se miltä minusta iltaisin nukkumaan mennessä ja aamuisin herätessä tuntuu ajatellessani työtäni. Tämän tunteen luo yrityksen kulttuuri. Kulttuuri, joka on oikeasti yrityksen kaikki. (Luukka, 2019). 

Yrityskulttuuri on kuningas, väittää kirjailija Panu Luukka. Minä väitän, että myös itse yrittäjä on kuningas ammatti. Perustelen sen kolmella itselleni tärkeällä arvolla työn näkökulmasta. Arvot ovat: vapaus, intohimo ja tulos. Vapaus kuuluu vahvana osana yrittäjyyteen, enkä tarkoita vapaudella pelkästään sitä, että tehdään mitä lystätään, milloin halutaan ja missä vaan. Vaikka edeltävät kuuluvatkin parhaimmillaan yrittäjyyden vapauteen, tarkoitan enemmänkin vaikutusvallan vapautta. Vapaus tehdä päätöksiä ja vapaus vaikuttaa asioihin. Sitä yrittäjä saa tehdä kysymättä lupaa keneltäkään. Ihmiset suoriutuvat kyllä tehtävistä määräyksien alla, mutta ei sellaista kukaan halua tai jaksa tehdä, saatika että siitä nauttisi. Töissä pitää olla hauskaa ja viihtyisää, se pitää myös asenteen kestävämpänä. Oikealla asenteella oleva työntekijä hoitaa kyllä hommansa mallikkaasti maaliin, vaikka samalla vähän naurattaisikin. Oppiminen on tehokkaimmillaan silloin kun on hauskaa ja negatiivinen tunne on tutkitusti ryhmässä vahvempi kuin positiivinen. Pyrkimyksenä siis välttää negatiivista tunnelmaa ja säilyttää hauskuus tekemisessä. Onhan se myös samalla minun näköistäni. Minä haluan mahdollisuuden vaikuttaa asioihin, jos koen että minulla on siihen keinot olemassa. Tämä vapaus olisi huippu työpaikassa kaikilla yksilöillä. Muistetaan että vaikutuksen vapaudesta puhuttaessa kyse on aina mahdollisuudesta, ei itseisarvosta.  

Haluan luoda yrityksen samasta syystä kuin Varusteleka Oy on luotu. Paras mahdollinen työpaikka itselleni. Minusta se on pohjimmiltaan todella toimivan kuuloinen ratkaisu, ellei jopa paras mahdollinen lähtökohta. Monesti kuulee yrittäjyydestä puhuttaessa, lauseen: ”haluan löytää sen oman jutun ja intohimon, jonka pohjilta luoda yritys”. Olen täysin samaa mieltä siitä, että intohimon ja sen oman jutun päälle on helppo lähteä luomaan yritystä, mutta onko se kuitenkaan välttämättömyys? Mitäs jos ajatellaan mieluummin niin, että: ”haluan löytää sen oman porukan, joiden kanssa työskentely sujuu”. Voisitte yhdessä luoda sen intohimon, tekemisen ja ryhmähengen kautta. Selkeä liikeidea ja toimiala on tietenkin hyvä olla, mutta Tiimiakatemialla olen huomannut, että minkä asian tahansa voi oppia ja onnistua löytämään innostuksen, JOS VAIN ON HYVÄ TYÖRYHMÄ. Totta kai jokainen haluaa, että oma yritys menestyy mahdollisimman hyvin, mutta mitäs sitten kun olet menestynyt ja edelleen vituttaa mennä töihin. ”Menestys on parasta jaettuna” (Luukka, 2019). Tuntuuko menestys edes miltään, jos sinulla ei ole ihmisiä töissä keiden kanssa juhlistaa sitä menestystä? ”Matka ennen päämäärää”, sanonta voitaisiin muuttaa työelämän muotoon: ”Toimiva kulttuuri ennen menestystä”.  

Kulttuuri yrityksessä on sitä, mitä tapahtuu, kun kukaan ei ole näkemässä (Luukka, 2019). Itse ymmärrän tämän siten, että ihmiset toimivat yrityksessä sovitun mukaisesti kenenkään vahtimatta. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen jäsenet tekevät aidosta halusta vaaditut asiat, eivätkä sen takia että niitä vaaditaan tehdyksi. Sitoutunutta toimintaa, johon linkittyy myös vahvasti luottamus toisiin. Jokaisella yrityksellä on oma kulttuurinsa, sitä ei voida kopioida. Se on sellainen millaiseksi mukana olevat ihmiset sattuvat sen luomaan. Usko siihen ja tee siitä versiosta mahdollisimman hyvä. Kannattaa olla oma itsensä, koska kaikki muut ovat jo varattuja. Uskon myös, että kulttuuri tarttuu yrityksen johdon toiminnasta muihin, siksi on tärkeää, että yrityksen johtaja tai johtoryhmä vaatii vain niitä asioita, joihin on itsekin kykeneväinen.  

Toimiva kulttuuri yrityksessä johtaa hyvällä todennäköisyydellä hyviin tuloksiin. Yritykset ovat kuitenkin olemassa tehdäkseen tulosta (Luukka, 2019). Onhan sekin tietysti fakta, että maailmassa, jos haluaa rikastua, on yrittäjyys siihen paras ammatti. Toimiva kulttuuri varmistaa kuitenkin ihmisten viihtyvyyden, mikäli siis kaikki sisäistävät yrityskulttuurin. Muutenkin tulosta ajatellessa kannattaa miettiä, pidätkö jostain asiasta vain siksi että olet hyvä siinä ja tulosta tulee vai siksi että pidät siitä ja sen tekemisestä? Vain tulosta ajattelevalla tulee olemaan todella ikävät ajat edessään silloin kun ei sujukaan. Ne hetket taitavat olla yrittäjyydessä kuitenkin aika väistämättömiä. Johtajalla oma hommansa tehtävänä kulttuuria luodessa kaikkia palvelevaksi, minä olisin erittäin halukas ottamaan tulevaisuudessa vastaan moisen haasteen. Miksei jo Tiimiakatemiallakin.  

Myös yksi keskeisimpiä syitä pyrkiä yrittäjäksi, on itse työn tekemisessä, se kenelle työskennellään. Olen kyllästynyt työskentelemään muille. Yrittäjänä työskentelet itsellesi ja muita varten, se kiehtoo. Voisin sanoa olleeni onnistunut yrittäjä, mikäli onnistuisin löytämään vierelleni oikeat ihmiset, liikeidean sekä toimialan ja lopulta luomaan yritykseen kulttuurin, joka potkii kaikkia tekemään, säilyttäen kuitenkin sen pilkkeen tekemisessä. Nämä luovat pohjan ja reitin menestykselle. Perustat kuntoon ja tulos tulee varmasti ajan mittaan. Kun kaikilla on mukavaa yrityksessä, ei tuloksen tekeminenkään tunnu enää niin pakolliselta. Kirja: Yrityskultturi on kuningas, oli ehdottomasti tähän mennessä paras lukemani kirja. Mielestäni jokaisen akatemialaisen olisi hyvä lukea se. Taidan itse hankkia kirjan jopa ihan omaksi, jotta voin palata tulevaisuudessa sen tarjoamiin oppeihin ja näkemyksiin. Kirjan luettuani tajusin, että onneksi olen Tiimiakatemialle päätynyt. Tiimiakatemialta uskon saavani kaikki avaimet yrittäjäksi tulemisen kannalta. Näitä kaikkia edellä mainittuja asioita ja kirjasta saaneita oppeja, voisi tai jopa pitäisi hyödyntää myös akatemian arjessa. Haluan vielä loppuun muistuttaa kaikkia tiimiyrittäjiä. Ei hukata tätä upeaa mahdollisuutta, vaan pyritään luomaan kokemuksia työ- sekä yritysmaailmasta. Kokemukset luodaan yhdessä, joten haluaisin että varsinkin tiimiläiseni ajattelisivat olevansa täällä myös kokemusten takia, eikä vain opiskelemassa. Siten kaikille jäisi hyvät muistot miestä sekä koko Tiimiakatemia yhteisöstä. Kuka tietää, jos tulevaisuudessa olisimme yhdessä mukana jossain yrityksessä, projekteissa tai vaikka samassa työpaikassa. Yrittäjyys kaiken kaikkiaan kuulostaa jo minun korvaani haasteelta, johon tarttuminen on sen arvoista.