Luova järkevyys

Kirjoittaja: Verneri Anttila

18 helmikuun, 2021

Lähdeteos:

Lähdeteoksen kirjoittaja:

Teoriapisteet:

Kirjailijan mukaan suomessa on menossa jonkun sortin buumi luovan hulluuden ympärillä. Onko luovuuteen pakko lisätä hulluutta? Kirjan mukaan euroopassa on erilaisia luovuuden käsitteitä. Etelässä luovuus on jotain joka tapahtuu hetkessä lykkäämistä ja siitä seuraavaa kekselistä reakointia. Mutta meillä pohjoisessa siihen liitetään huomattavasti enemmän ennalta suunnittelua. Meille luovuus ei siis ole välttämättä niin spontaania. Meillä koto suomessa on myös ilmeisesti luovuudessa ongelma, sisäänpäinkääntyneisyys. Suomalaiset ovat poikkeuksellisen homogeeninen kansa. Tämä on varmaan yksi syy siihen miksi meillä luovuus liitetään hulluuteen. Tutkimusten mukaan ns luovien ihmisten mielenterveys ongelmat ovat huomattavasti yleisempiä kuin muulla kansalla. Tämä herättikin minussa mielenkiintoa. Lukiessani kirjaa Kutsuvat sitä pöhinäksi tuli selville että yrittäjillä on myös suurempi riski sairastua mielenterveysongelmiin. Onko näillä kahdella joku yhteys. Yrittäjän pitää olla tietyllä tavalla luova. Onhan käytännössä mahdotonta rakentaa yritys joka tarjoaa täysin samaa mitä joku jo olemassa oleva yritys tarjoaa. Yrittäjältä vaaditaan alalle jotain uutta, onko se sitten parempi tuote tai parempaa palvelua pitää sen erota jollain tasolla muista.  Jatkuva paine omasta toimeen tulosta ja mahdollisesti kymmenistä työntekijöistä on tietenkin yksi syy mielenterveys ongelmille. Vastuussa oleminen on kuitenkin suhteellisen raskasta. Mutta kai siinä joku linkki luovuuteenkin on.

Luovuus on jotain joka on uutta mutta samalla hyödyllistä. Me ihmiset koemme menestyneet ihmiset kuten Steve Jobsin tai Albert Einsteinin kahdella eri tavalla. Joko  he olivat aivan uskomattomia yli-ihmisiä tai sitten ajattelemme että he olivat ihmisiä jotka tekivät vain muita enemmän töitä ja sitä kautta olivat uskomattoman menestyneitä. Meille on helpompaa ajatella ensimmäistä kohtaa. Onhan mukavampi ajatella jonkun vain olevan yksikertaisesti meitä muita parempi. On hankala ajatella että jos minä tekisin enemmän töitä oman yritykseni eteen voisin viedä sen maailma huipulle. Itsekin koen että Steve ja Albert olivat ihmisinä vain muita parempia merimailin mitalla. Mutta esimerkiksi urheilun kohdalla jota itsekin ymmärrän huomattavasti paremmin kuin kvanttifysiikkaa tai teknologiaa. Ajattelen että huippu urheilijat eivät ole vaan jotenkin yli-ihmisiä vaan ajattelen että he ovat vain ihmisiä jotka kykenivät treenaamaan enemmän kuin me muut ja sitä kautta erottumaan kaikista meistä muista. Uskon että jos itse olisin ollut tarpeeksi määrätietoinen, omistanut itseni kokonaan urheilulle pystyisin olemaan huippu urheilija. Samaan hengenvetoon on lisättävä että Lionel Messi on yli-ihminen toisaalta se ei itsessään riitä, siihen kylkeen pitää tehdä toistoja.  Samanlainen mallinnus toimii myös yrittäjyyden saralla. Kaikki meistä voi olla menestyneitä jos teemme sen eteen vain tarpeeksi töitä. Pitää matkassa olla myös hieman onnea jos meinaa maailman huipulle päästä.

Innovaatio prosessi on myös luovuutta. Nimenomaan prosessi jolla kehitetään jotain uutta. Innovointi prosessin lopputulos ei yleensä ole mikään maailmaa mullistava vaan jollain tapaa toimintaa pienesti parantava. Prosessi jossa keksitään jotain uutta joka auttaa yrityksen toimintaa mutta ei riitele suorasanaisesti yritystoiminnan perusperiaatteen kanssa. Yritykset voidaan jakaa neljään osaan joista kaksi ensimmäistä ovat ei mielenkiintoisia mutta kaksi viimeistä mielenkiintoisia. Toinen niistä on yritys jonka prosessit ovat tehokkaita mutta uuden luominen olematonta. Näitä yrityksiä on tällä hetkellä maailmassa selkeä enemmistö. Tässä mallissa kilpailu etu on siis haettu suoraan oman prosessin paremmuudesta eli käytännössä asiakaspalvelun sujuvuudesta. Tässä mallissa kehitys ei ole kovin sujuvaa. Prosessin sujuvuus ei ole olennaista yrittämiselle vaan se mitä prosessin jälkeen päätetään. Monesti prosesseja kehitetään niin pitkälle että kaikkiin ongelmiin on prosessi mutta jossain vaiheessa on pakko toteuttaa päätös ja koko prosessin kehitys on irrelevantti jos päätös kaiken lopulla on huono tai toimimaton.

Organisaatioina me luotamme tutkimuksiin. Tutkimuksilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Eihän kukaan meistä pysty ennakoimaan jatkuvassa kehityksessä pyörivän maailman seuraavia askeleita. Hyvänä esimerkkinä toimii Nokia. Yritys jolla oli valmiina kehitettynä kaikki teknologia esim kosketusnäyttö puhelimiin ja tabletteihin. Nokia kuitenkin luotti tutkimuksiin jotka sanovat näiden ominaisuuksien olevan irrelevantteja koska ihmiskunta ei kehity tähän suuntaan. Nykymaailmassa ajateltuna aivan käsittämätön ajatus. Tämä toimii esimerkkinä siitä mikä kaikki on prosesseissa vialla. Nokian luova prosessi oli käytännössä monta vuotta maailmaa edellä mutta prosessin jälkeen tehtävät muutokset eivät olleet tarpeeksi hyviä joten kaikki luovuuden tuomat hyödyt oli heitetty vessasta alas.

 

Useimmat organisaatiot pelkäävät häiriötekijöitä, muutoksia, konflikteja ja muuta epätasapainoisuutta vaikka juuri nämä edellä mainitut kohdat ovat nimenomaan luovuuden tärkein lähde. Niin kuin letim aina sanoo ainut tapa liikkua tiiminä eteenpäin on konflikti. Tietyt kireät tilanteet ovat nimenomaan juuri niitä hetkiä kun organisaation pitää alkaa pohtimaan sitä miten se toimii. Missä on parannettavaa? Miten voimme välttää tälläiset tapahtumat tulevaisuudessa? Useat organisaatiot aivan niin kuin meidän ikioma Onixia paikkaavat näitä tilanteita ns laastareilla. Niistä voi olla hetkellinen hyöty mutta pidemmän päälle organisaatioita ei voi rakentaa vain laastareista. Kaikissa häiriöissä on se hyvä puoli että niiden aikana on hyvä hetki alkaa pohtimaan sitä miten organisaatio toimii. Aika alkaa pohtimaan sitä missä on organisaation oikeat kipupisteet. Näillä hetkillä on organisaatiossa hyvä hetki keksiä niitä uusia toimintatapoja jotka vievät organisaatiota eteenpäin. Näissä hetkissä pitäisi luovuuden nimenomaan kukoistaa.

 

”Ilman luovuutta on vain taantumusta”

”Luovuudella voi ratkaista minkä tahansa ongelman ” – Saku Tuominen

 

Verneri Anttila

Osuukunta Onixia

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti