Luottamus on useiden työpaikkojen kestoaihe. Tuleeko työt hoidetuksi tai voiko työkaverille puhua vapaasti vai joutuuko rajoittamaan sanomisiaan. Jälkimmäinen ainakin syö energiaa ja sitä kautta työn mielekkyyttä, kun joutuu olemaan jatkuvasti varpaillaan. Työhön käytettävä energia kuluu suodattimien ylläpitämiseen, sekä muurien rakentamiseen.

Vastoin ajateltuna, luottamus lisää hyvinvointia ja positiivista kierrettä, sekä tehostaa myös päivittäistyötä esimerkiksi kommunikoinnin ja delegoinnin helpottumisen myötä. Kun voi luottaa asioiden hoituvan, myös itseohjautuvuus tehostuu, joka on keskeinen tavoite valmentavan johtamismallin kannalta. Toisaalta luottamus mahdollistaa myös yhtenä osatekijänä tunteen siitä, että on valtuutettu tekemään itsenäistä työtä, ja luottamus lisää positiivista vaikutusta itseluottamukseen työn suoriutumisen kannalta.

Valmentava johtajuus vastaa monimutkaistuviin haasteisiin, sillä se pyrkii valjastamaan jokaisen tiimiläisen potentiaalin yhteiseen käyttöön. Karkeasti ajateltuna saamme siis älyllistä ja itseohjautuvaa ajattelua tiimin resursseihin, joka voidaan nähdä älykkäänä työn automatisointina. Itseohjautuvuuden lisäksi se tarjoaa myös mahdollisuuksia tiimiälyn valjastamiseen, sekä työn mielekkyyden ja merkityksen synnyttämiseen.

Vastuullinen luottamus

Työn tekemisen tavasta ja kulttuurista on mahdollista luoda mielekästä pikavoitoilla. Työkulttuurin pakottaminen on kuitenkin lopulta pitkässä juoksussa kestämätöntä ja väliaikaista. Työn kestävyyttä olisikin katsottava muutaman kvartaalin yli kymmenien vuosien päähän, sillä kestävän liiketoiminnan tavoite on yleensä jatkua paria tilikautta pidempään. Tiimin potentiaalin valjastaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aiheuttaa positiivisen oppimiskierteen, joka mahdollistaa muutoksessa mukana pysymisen ja sen kautta hyvän pohjan pitkäaikaiselle liiketoiminnalle.

Luottamuksellinen ilmapiiri toimii toimivan organisaatiokulttuurin pohjana. Luottamus on siis vastuullisuusteko, sillä mahdollistaa ketteryyden ja lisää työhyvinvointia, sekä sen myötä elämänlaatua. Hyvä työkulttuuri lisää siis yksilö- ja yritystason lisäksi yhteiskunnallista etua, parantaen yleistä hyvinvointia ja kestävän liiketoiminnan myötä pitkäaikaista liiketoimintaa ja kasvua, jotka taas mahdollistavat työpaikkoja ja verotulon kertymää.

Johtaminen vaatii aktiivista otetta. Puutteellinen johtaminen peilautuu organisaatioon ja edelleen sidosryhmiin. Luottamus on ikään kuin energian investointia, kun taas epäluottamus toimii energiakaivona, joka imaisee suuren osan työhön käytettävästä energiasta. Tiimi ei ole kovin hyvä kohde varastoimaan energiaa. Luottamusta ei siis voi varastoida vuosiksi, vaan luottamus on jokapäiväinen investointi, sillä sitä on ylläpidettävä aktiivisesti. On myös helpompi mieltää, että täytyy luottaa itse ensin, eikä odottaa aktiivisesti, että luottamus putoaa jostain tai että se voidaan jonkin tapahtuman tai työkalun avulla synnyttää. Onhan luottamus kahden ihmisen välinen suhde ja tiimin luottamus useita kaksien ihmisien suhteita ja niiden yhteisvaikutusta.

Luottamus on myös energistä ja eteenpäin vievää liikevoimaa, joten se myös puoltaa ajatusta siitä, että se vaatii johtajana ja tiimiläisenä energiainvestointeja. Kun energiaa siirretään ja toivon mukaan suuria tuloksia varten suuria määriä, kohdataan väistämättä liikkeellelähtökitkaa. Liikkeellelähtö aiheuttaa myös kitkan lisäksi kipinöintiä, mutta paikalleen jäämisen sijaan muutoksen mukaan lähteminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Luottamuksen kehittäminen asiakasorganisaatiossa

Olemme parhaillaan kehittämässä asiakashaastetta, jossa halutaan kehittää organisaation tiimiajattelua. Olemme selvittäneet organisaation nykyistä dynamiikkaa ja osittain käyttöönotettu tiimiorganisaatiomalli halutaan entistä tehokkaammin koko organisaation voimavaraksi, sillä siinä nähdään potentiaalia. Olemme huomanneet, että tiimipotentiaalin kokonaisvaltaisella valjastamisella pystytään työn mielekkyyden lisäämisen lisäksi tehostamaan organisaation sisäistä viestintää, joka taas tehostaa työn tekemistä.

Asiakasorganisaation suuri voimavara on se, että tiimipotentiaalia otetaan monitasoisesti koko organisaation hyötykäyttöön, jolloin pystytään myös rikkomaan siiloja, jotka toimivat viestimisen hidasteena. Tiimiajattelu on myös johtoporrasomisteista, joka antaa hyvät lähtökohdat onnistumiselle, kun se on jatkuvasti kehityksessä ja yhteistyötä johdetaan.

”Ole itse se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä”

Kirjan lausahdus kiteyttää hyvin sen, kuinka johtaminen ja luottamuskulttuurin rakentaminen vaatii aktiivista otetta. Hyvän pohjan rakentamisella on laajat ja kauaskantoiset hyödyt. Kun pohja on hyvä ja johtamiseen on aktiivinen ote, ei huonoa johtamista tarvitse myöskään kompensoida tehokkailla bonusjärjestelmillä. Valmentavan johtamismallin ja organisaatiokulttuurin jatkuva luottamuksen rakentaminen toimii esimerkkinä ympärille ja luo näin yhteistä hyvää. Johtaminen on päivittäistä kehittymistä ja kehittämistä.