Jos joskus olet kokenut tehneesi jotain suurenmoista liiketoimintaa Tiimiakatemialla Ashlee Vancen kirjoittaman kirjan Elon Muskista lukemisen jälkeen tekemisesi vaikuttavat hyvinkin mitättömiltä. Olen reflektoinut useassa esseessäni tavoitteiden asettamisesta. Elon Muskin tavoite ei ole vähempää eikä enempää kuin ihmiskunnan pelastaminen ja siihen liittyen Marsin asuttaminen, joka saa osuuskuntamme raha-, asiakastapaamis- ja kirjareflektiotavoitteet kuulostamaan naurettavilta. Moni voisi luulla, että Musk on jonkinlainen superihminen, joka poikkeaa meistä tavallisista kuolevaisista supervoimillaan. Näin ei kuitenkaan ole. Musk on lihaa ja verta niin kuin joka ikinen ihminen tällä planeetalla, eikä voida puhua lahjakkuudestakaan. Ennen Tiimiakatemialle pääsyäni olin lukenut James Clearin kirjan ”Pura rutiinit atomeiksi”, jossa kirjoitetaan lahjakkuudesta. Clearin mukaan lahjakkuus-sanaa ei pitäisi olla olemassakaan. Hän käytti kirjassaan esimerkkinä kaikkien tuntemaa säveltäjää Wolfgang Mozartia, jota moni pitää hyvin lahjakkaana säveltäjänä. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään ominaisuus, jonka jokin saa luojan suomana syntyessään. Mozart oli rankan musiikkiin painottuvan kasvatuksen tulos, ihan niin kuin Muskikin omalla alallaan. Tämän olisi hyvä jokaisen Tiimiakatemialla opiskelevan sisäistää. Kellään menestyneellä ihmisellä ei ole mitään supervoimia, ja siksi myös jokaisen akatemialaisen on mahdollista saavuttaa mitä tahansa. 

Mitä ominaisuuksia Muskilla sitten oli, jotka johtivat hänen menestykseensä? Ensinnäkin laaja tietämys eri tieteenaloista, kuten fysiikasta, insinööri- ja kauppatieteistä sekä tietotekniikasta. Tämän tietopääoman keräämisen Musk aloitti jo lapsena kahmimalla kirjallisuutta siihen tahtiin, että mukaan lukien paikallisista kirjastoista ja isänsä kirjahyllyistä loppuivat luettavat kirjat kesken. Siitä saadaankin yksi hyvä perustelu sille, miksi kirjojen lukeminen on yksi tärkeä oppimisen metodi Tiimiakatemialla. Kirjoittikohan Musk reflektiot kirjoistaan? En usko. Muskin kerrotaan lukeneen myös paljon supersankarisarjakuvia, joista inspiroituneena hän halusi olla mukana pelastamassa maailmaa. Pitäisikö siis supersankarisarjakuvat lisätä pakolliseksi osaksi akatemialaisten arkea, joista merkitystä voisi ammentaa projektien toteuttamiseen? Ei välttämättä. Syvempää merkitystä tai ylipäätänsä merkitystä projekteille on kuitenkin tärkeä miettiä niitä luodessa, koska merkitys on merkittävä tekijä motivaation ylläpitämisessä. Eikä sen tarvitse olla välttämättä niin mahtipontinen kuin Muskilla. Tämä merkitys tuli ilmi kaikissa Muskin tekemisissä ja yrityksissä. Jos aihe ei koskettanut ihmisten elämisen helpottamista tai maailman pelastamista ei Musk kokenut aiheelliseksi perustaa yritystä siihen liittyen. Muskin yritykset maksuvälitysjärjestelmä PayPal, avaruusalanyritys SpaceX, sähköautojen valmistaja Tesla, aurinkoenergiaan erikoistunut SolarCity, maanalaisten tunneleiden porauksiin erikoistunut The Boring Company ja neuroteknologiayritys Neuralink täyttävät nämä maailman pelastamiseen ja ihmisten elämän helpottamiseen liittyvät kriteerit. Oman tiimin merkitystä on myös hyvä pohtia. Syysloman jälkeen teimme brändisynnytystä Bluumille. Synnytyksen alussa pohdimme, miksi Bluumi on olemassa, mikä merkitys Bluumilla on sekä muita merkityksellisiä kysymyksiä. Näitä kysymyksiä emme olleet aiemmin sen tarkemmin miettineet, ja synnytyksen jälkeen ainakin itselläni sekä takuulla monella muullakin tiimissämme tietynlainen palo tehdä asioita Bluumin menestykseen eteen kasvoi huomattavasti. 

Sitoutuminen ja määrätietoisuus oli merkittävä tekijä Muskin menestyksen takana. Omat projektit olivat tunnearvoiltaan kuin omia lapsia, ja niihin upotettiin parhaimpina päivinä 23 tuntia päivästä, mukaan lukien täysin valvottuja öitä. Sitoutumisen tasosta kertoo monet vastoinkäymiset lähestulkoon jokaisessa perustetussa yrityksessä, jotka eivät lannistaneet Muskia hänen puskemisessaan yritystään menestykseen. Monen Muskin yrityksen menestystarina olisi jäänyt kirjoittamatta, jos Musk ei olisi jatkanut määrätietoisesti yrityksiinsä panostamista epäonnistumisista huolimatta. Tällainen määrätietoisuus ja sitoutuminen puuttuu joltain osin Tiimiakatemian projekteista. Harmittavan moni kokeilu jää kokeiluksi, kun projektista luovutaan epäonnistumisten ja vastoinkäymisten ilmaannuttua. Tähän liittyy varmasti myös osiltaan merkityksen puuttuminen, mikä saa puskemaan läpi vaikeiden aikojen ja panostamaan paljon aikaa ja vaivaa projekteihin. En voi tietenkään suositella työstämään projekteja yöunien kustannuksella, eikä kyse olekaan varsinaisesti siitä. Musk valvoi öitä työstäessään projektejaan, koska hänen lapsenomainen innokkuutensa projekteja kohtaan ei saanut häntä poistumaan työn parista. Miten saisimme vastaavanlaisen innokkuuden valjastettua akatemiaprojekteihimme? 

Kirja itsessään oli hyvin mielenkiintoinen ja inspiroiva, mutta kirjaa on vaikea reflektoida liittyen akatemiaan. Kirjaa voisi pitää vastaavasti supersankarikirjana, joita aiemmin kerroin Muskin lukeneen sarjakuvien muodossa. Muskia voidaankin pitää tietynlaisena supersankarina, jolla on sama päämäärä kuin muilla supersankareilla, Muskilta puuttuu vain yliluonnolliset supersankareiden voimat. Useimmilla akatemialaisilla ei ole päämääränä tienata miljoonia euroja eikä työskennellä viikossa niin paljon, että parisuhde elämälle jää Muskin tavoin viikossa karkeasti 10 tuntia. Jos kirjan oppi pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen olisi se varmaan seuraava: ”Tee työtä mitä rakastat.” Musk voisi hetkenä minä hyvänsä lopettaa työskentelyn miljardit eurot taskussaan ja muuttaa autiolle saarelle huvilaan siemailemaan pina coladaa loppuelämäkseen. Tämä saisi kuitenkin Muskin kyllästymään kuoliaaksi. Tämä yhdistää suurinta osaa maailman rikkaimpia ihmisiä. Heidän ensisijainen motivaattorinsa ei ole ikinä ollut raha, vaan pakonomainen kiinnostus ja kehittämisen halu heidän mielenkiintojaan kohtaan. Tässä asiassa Tiimiakatemia on erinomainen paikka, jossa on mahdollisuus kokeilla asioita laidasta laitaan, jolloin vielä mahdollisesti puuttunut mielenkiinnon kohde saattaakin löytyä.