Johdanto

Luin tämän Saku Tuomisen kirjan viimeistä reflektiotani varten. Aika hurjaa pohtia, että näitä on 80 pisteen edestä tämän reflektion jälkeen takana. En ollut ennen Tiimiakatemiaa lukenut yhtään kirjaa ja niiden lukeminen pelotti, ainakin aluksi. Onhan näiden lukeminen ja reflektioiden tekeminen aikataulussa ollut välillä haastavaa ja aiheuttanut harmaita hiuksia. Vastapainona olen ´´oppinut lukemaan´´ ja kehittynyt kirjoittamisessa. Vaikka kaikki kirjat eivät aina ole lähteneetkään on näistä tullut opittua ihan hurjasti ja on jopa käynyt niin, että jotkut kirjat olisi halunnut lukea kannesta kanteen ja niiden kesken jättäminen ajan vuoksi on harmittanut.

Itse lukemassani kirjassa business maailman ihminen Tuominen kertoo omia näkemyksistä ilmasto- ja luonto kysymyksistä ja avautuu niihin heräämisestään. Hän koittaa kertoa niistä yritys näkökulmista ja kirjassa koitetaan pohtia mitä voisimme oppia luonnon kasvusta ja yhdistää sitä liiketoimintaan. Kirjassa oli aluksi kiinnostavia luonto faktoja jotka pistivät ihmettelemään, mutta kun hän alkoi kertomaan ilmasto ongelmista meinasin rehellisesti lopettaa kirjan ja aloittaa jonkun toisen. Siinä oli asioita jotka olin kuullut miljoona kertaa ja ajat sitten eikä mitään uutta. Hän lähestyi niitä kuitenkin todella neutraalista näkökulmasta eikä niissä ollut niin isoa uhkakuvien laatimista ja tunnetta kun mitä samankaltaisista kirjoista saattaa nähdä.

Puut ja sienet

Kirjan nimi on Kuinka puut kasvavat joten odotin, että niistä jotain kerrotaan. Tiedätkö kuinka monta puuta Suomessa on? Ihmisiä on viisi miljoonaa. Jos puita on kymmenen kertaa enemmän se on 50 miljoonaa. Tai sata kertaa niin 500 miljoonaa. Tai tuhat niin 5 miljardia. Niitä on kuitenkin 15 00 per naama eli 78 fakin miljardia. Ihan järjetön määrä. Siis kirjaimellisesti järjetön, ei tuota määrää voi mitenkään pieni pääkoppa käsitellä. En tiedä paljon niitä on koko maapallolla, mutta se on varmasti tähtitieteellinen määrä. Puut voivat myös kommunikoida juurien kautta keskenään lähettämällä juuriensa kautta jonkinlaisia signaaleja vaikkapa niitä syövistä hyönteisistä ja sen jälkeen tekevät lehdistään pahan makuisia. Joku tämän suuntainen esimerkki oli kirjassa ja se räjäytti tajuntani. Olen tässä viikon aikana jäänyt ihmettelemäänkin puita ja mietin, että miten noin itsestään selvässä puussa voi olla jotain tosi mystistä.

Sienet taas ovat kummallisia. Ne eivät ole eläimiä eikä kasveja ja minulla on sellainen käsitys, että jotkut tutkijat luokittelisivat ainakin tietyt sienet ennemmin eläimiksi kuin kasveiksi. Juuri tuossa kahvilassa työskennellessäni rupesin ihmettelemään mitä hiiva on. Sehän on jumankauta sieni. En tiedä hiiva prosessista, mutta sitähän on käytetty vaikka kuinka kauan leivän ja oluen tekemiseen. Hauska sieni fakta tähän loppuun on, että on löydetty sieni joka on yhdeksän neliökilometriä ja jotkut sienet voivat elää 2000-8000 vuotta.

Mustavalkoisuus

Vaikka minua puuduttikin kirjan ilmastonmuutoksen kerronta, niin kyllä se silti ajatuksia herätti. Ylipäätään kirjat mitä tässä Akatemian aikana on lukenut ovat varmaan herättäneet ajatuksia vaikka ne eivät ole ollutkaan miellyttäviä lukea. Anyway. Kirjassa ilmastonmuutos kerronta herätti ärtymyksen mustavalkoiseen ajatteluun. Ylipäätään se ärsyttää, mutta varsinkin ilmastonmuutos keskustelussa. Syyt ja ratkaisut siihen ovat niin moninaisia, että on turha ruveta syyttelemään yhtä tahoa, tai kertomaan jotain yhtä tiettyä ratkaisua, että esimerkiksi jos kaikki tekisivät asiaa x, niin ratkaisisimme ilmastonmuutos haasteen. Sekin on inhottavaa kun joku sanoo, että sitten kun ihmiskunta keksii jonkun teknologian jolla korvataan fossiiliset niin sitten kaikki on hyvin. Joo se on mahtava juttu, mutta ei ole nopeaa ratkaisua mihinkään. Ilmastonmuutoksen taklaaminen vaati kaikkien ihmisten rutiinien muuttamista ja se tapahtuu vähitellen. Niin kuin mikä tahansa muutos, nopeat ratkaisut eivät tee siitä kestävää ja ilmastonmuutoksen torjunta on parempi olla kestävää sillä toista mahdollisuutta ei varmaankaan ole tulossa.

Nopea lääke

Eniten ajatuksia herättänyt asia kirjassa on juurikin tämä nopea lääke. Jos on päänsärky otetaan burana, jos väsyttää juodaan kahvia ja jos vituttaa niin viinaa. Meidän pitäisi alkaa pureutua ongelmien juurisyihin ja alkaa tekemään muutoksia siellä. Meidän ei myöskään tulisi vaatia, että ongelmien oireet katoaisivat hetkessä. En tiedä miten yrityksissä suhtaudutaan esimerkiksi jos sanotaan, että emme löydä osaavaa työvoimaa. Tähän ei tarvita välttämättä parempia rekrytointeja vaan parempaa työntekijöiden perehdytystä tai vaikka työntekijöiden lisäkouluttamista. Tai sitten jos yrityksissä on tilanne, että työntekijät ovat kokoajan työuupumuksen partaalla ja sen takia sairastelevat. Tähänkin lääke voi olla uuden työntekijän palkkaaminen, jotta kiire vähenee ja taukoja ehditään pitää.

Lopuksi

En tiedä paljon tästä kirjasta jäi käteen, mutta ei sitä aina pidäkkään. Se on ehkä isoin oppini tämän kolmen vuoden lukemisprojektista. Kärjistetysti Akatemian alussa ajattelin, että joka kirjan jälkeen tulee jonkinlainen valaistuminen ja kehityn ihmisenä uudelle tasolle. Se ei niin mene, mutta joka kirjan jälkeen saan toivottavasti edes yhden uuden ajatuksen joka jää hautomaan päähän. Ja sitten kun niitä kirjoja on lukenut jo useita kymmeniä nämä kaikki pienet uudet ajatukset kasvattavat ehkä uusia ajatuksia tai mielenmalleja. Olen helpottunut, että tämä urakka on ohi ja tulen kyllä lukemaan kirjoja jatkossakin. Saa nähdä miten aktiivista lukeminen on. Sen ainakin voin luvata, että seuraava kirja minkä luen ei ole mitenkään liiketalouteen liittyvä ja on muutenkin pelkkää fiktiota. Im out.