Strategia vaatii toiminnallisten suunnitelmien lisäksi hyvää ihmisten tuntemusta. Usein katsomme maailmaa liian suppeasti, jolloin jää näkemättä kullan arvoisia tilaisuuksia niin liiketoiminnallisen kehittämisen kuin henkilökohtaisen elämänkin puitteissa. Toisaalta on myös selvää, että toiset ihmiset haluavat menestyä maailmassamme paremmin kuin toiset. Toiset luovat hetken ilmiöitä, kun taas toiset haluavat rakentaa kestävää liiketoimintaa, jonka muistamme vielä vuosikymmenien päästä. Mitä strategiseen toimintaan tulee, se vaikuttaa voiko yritys menestyä tai tuhoutua täysin. Toimintaamme yhtään suunnittelematta tuho on todennäköisempi määränpää. Jos tipahdamme kehityksen kelkasta kuvitteellisesti ajateltuna niin kuin Nokia, jäljelle jää vain palon jälkeiset kuumat kirjoitukset ja keskustelut. Nokia ei valitettavasti koskaan ole päässyt siihen pisteeseen, kuin jossa se joskus on ollut. Kovan työn tulosta ei palkittu ja yksittäiseen ilmiöön liimautuminen osoittautui tappiolliseksi. Enää ei riittänyt, että Nokia valmisti hienoja laitteita, niin vain Apple vei. Applen agenda oli tuntea ihmiset sekä valmistaa laitteet tukemaan ihmisten käyttötarkoituksia. Ilmiönä tämä on hieman samanlainen kuin sisältömarkkinointi nykypäivänä. Enää ei riitä, että luomme visuaalisesti hienoa sisältöä, vaan sen on annettava lukijalleen jonkinlaista lisäarvoa. Niinpä kysymys kuuluu, miten voimme menestyä vieläkin paremmin jatkuvasti muuttuvassa maailmassa hyödyntäen ihmisyyttämme. 

Yhteiskunta & arvot 

 Liiketoimintaa, projekteja sekä vapaa-aikaamme ohjaa jonkinlaiset yhteiskunnalliset arvot. Meidän ikäluokassamme täällä Tiimiakatemialla meitä ohjaa varmasti nyky-yhteisön suorittamispaineet ja halu olla menestyvä yrittäjä. Ulkopuoliset tarinat ohjaavat tekemistämme lähes joka päivä. Niin kuin Sointu Borg aiemmin lukemassani kirjassa kertoi: ’’Minkälaista tarinaa sinä kerrot itsellesi, ja kenen annat vaikuttaa tarinaasi?’’ Tulisi meidän pohtia tätä kysymystä tarkemmin. Voimme olla jopa vähän itsekkäitä. Kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan ulkopuolelta tai muilta tiimiyrittäjiltä, vaikka tiimityöskentely onkin tekemisemme ydin. Syy, miksi jokainen akatemialainen meistä opiskelee juuri Tiimiakatemialla, on kuitenkin halu johtaa omaa tulevaisuutta oikeaan suuntaan. 

Pitääkö liiketoiminnan ymmärtää ihmisiä vai ihmisten liiketoimintaa?  

Liiketoiminnan lähtökohtana on aina ymmärtää ihmisiä. Joku tai jokin ei osta palveluamme, vaan tämän takana on aina ihminen, henkilö, ostopäätökseen päätynyt ajatusleikki ihmisen pään sisällä. Sen vuoksi on tärkeää ymmärtää liiketoimintaa ihmistieteiden näkökulmasta ja pohtia, minkälaiset arvot sekä kulttuurit meitä ohjaavat. Mitkä ovat tekijöitä ja strategioita, jotka ohjaavat projektejamme menestymään tai sitten ei? 

Kirjassa pureuduttiin myös aiheeseen, miksi yritys on olemassa. Miksi teemme jotakin projektia, tai miksi minä olen luomassa markkinointitoimistoa, joka työllistäisi itseni myös valmistumisen jälkeen? Perimmäinen haluni tietenkin on tehdä sellaista, josta nautin, mutta mikä hyöty tästä on muille ihmisille? Uskon, että LYS studios löytää oikean paikkansa ennemmin tai myöhemmin. ’’Purpose’’ meidän olemassaolollemme on kuitenkin se, että haluamme olla luomassa tarinoita, jotka muistetaan. Tällä hetkellä olemme projektitiimissä pyöritelleet myös ajatusta siitä, että haluamme olla vaikuttamassa vaikuttajamarkkinoinnin parissa ja johtaa tätä vastuullisempaan suuntaan kuin se nyt on. Vaikuttajamarkkinointi luo tarpeita, jotka herättelevät ihmisiä ylikuluttamaan yli omien varojen. Aina löytyy jokin uusi tarve, joka ehkä ei todellisuudessa ole omaan kokemukseen pohjautuva tarve. Vaikuttajamarkkinoinnissa on paljon hyvää, mutta paljon asioita, jotka ovat jääneet ilmiön jalkoihin. 

Työkalut ohjaamassa strategian luontia 

Olemme nyt puhuneet paljon ihmisten ymmärtämisestä. Miten ihmisiä sitten oikein voidaan ymmärtää paremmin? Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät nousivat isoksi työkaluksi strategian suunnittelun suhteen. Tämän menetelmän avulla pystymme haastattelemaan sekä havainnoimaan muita, minkä ansiosta voimme saada arvokasta tietoa liiketoiminnalliseen kehittämiseen. Saatu data, mitä todennäköisemmin auttaa meitä ymmärtämään paremmin asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeita. 

Voin kuitenkin itse myöntää, että emme ole tätä tehneet LYS studiosin parissa, vaikka strategioiden hiomista olemmekin paljon harrastaneet. Ehkä tämä hieman avasi ymmärrystä menetelmistä, joita voisimme hyödyntää muun muassa enemmän asiakastapaamisilla. Toki on aina ollut olemassa jonkinlainen kysymyspatteristo, mutta ehkä voisimme muuttaa sen muotoa hieman. Haastatteluiden toteuttaminen toki ei tule olemaan asiakastapaamisten asia, mutta haastatteluiden hyödyntäminen jatkossa voisi olla oiva tapa ymmärtää paremmin asiakkaitamme tai potentiaalisia tulevia asiakkaita. Tärkein asia tässä projektissa kuitenkin ovat asiakkaat, jotka haluamme saada suosittelemaan meitä eteenpäin. 

LYS studioksen jatkuva kehittäminen on meille projektiryhmässä tärkeä asia. On kuitenkin muistettava, että yrityksen kehitykselle ei ole olemassa päätepistettä. Se on ikuinen prosessi, jonka kehittämiseen on vain löydettävä meitä parhaiten palvelevat työkalut. Meidän oma ongelma projektin strategisessa toiminassa on liika hiominen. Pitäisi enemmän vain uskaltaa mennä päätä pahkaa kokeilemaan. Joko tuhoudumme tai ihan vain epäonnistumme, mutta parhaassa tapauksessa onnistumme ja menestymme. 

Lopuksi 

Olen vahva strategisti persoona ja pidän uusien toimintamallien luomisesta ja niiden kehittämisestä. Nyt on kuitenkin tullut aika hyödyntää luotuja toimintatapoja ja kokeilla miten esimerkiksi LYS studiosin parissa innovaatiot toimivat käytännössä. Minun on kuitenkin itse opittava, että kaiken ei tarvitse olla täysin täydellistä lähteäkseni kokeilemaan jotakin uutta. ’’Sinne vaan saatana,’’ niin kuin Sointu Borg:kin aina kehottaa. Emme voi saada mitään, jos emme koskaan uskalla kokeilla. Ehkä Nokian strategia oli väärä, mutta ainakin he kokeilivat rohkeasti jotain uutta, joka ei sen ajankohdan murroksessa toiminut. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka Nokia keksisi jotain täysin uutta? Ottakaamme tästä mallia ja mennään kohti uusia innovaatioita strategista toimintaa unohtamatta.