Valitsin Petteri Lillbergin ja Riku Mattilan kirjan Kestävä markkinointi, sillä halusin syventää osaamistani kestävän markkinoinnin saralla. Olen projektipäällikkönä mukana Happy Second -projektissa, joten kestävän markkinoinnin osaaminen ja sen saralla osaamisen lisääminen on itselleni tärkeää. Second hand -liikkeen ylläpitoon kuuluu luonnollisesti markkinointi voimakkaasti. Mielestäni on tärkeää tarjota kuluttamisen mahdollisuuksia myös ihmisille, jotka välittävät ilmastosta ja omasta hiilijalanjäljestään, mutta myöskin tyylistään sekä vaatteista. 

Olemme pyrkineet lisäämään Happy Secondin markkinointiin elementtejä, kuten miksi kannattaa ostaa tuote mieluummin käytettynä kuin täysin uutena sekä olemme tuoneet ilmi erilaisia lukuja vaatteteollisuuden taustalla. Markkinoinnissa suuressa roolissa on halu jakaa projektiryhmäläisille tärkeää arvoideologiaa muille ja pyrkiä ohjaamaan kuluttajia kestävämpiin valintoihin. 

Olen pohtinut myös vastuullisuuden näkökulman ottamista Projektitoimisto Elementian toimintaan, sillä mielestäni on tärkeää tehdä päätöksiä ruohonjuuritasolla, jotka edesauttavat yrityksen vastuullisuutta ja edesauttavat kestävää kehitystä. Toki Elementiassa on lisäkseni 16 muuta tiimiyrittäjää, joten välillä voi olla haastavaa saada näkemyksensä läpi. Koin Kestävän markkinoinnin kirjan olevan oiva apu ideointiin.  

Kirjassa mainittiin hyvin, että ”modernin markkinoinnin tulisi tyydyttää nykysukupolven tarpeet ilman tulevien sukupolvien uhraamista”. Markkinoinnin tulee kommunikoida kuluttajille läpinäkyvästi ja suuntaa näyttävästi oikeanlaista kulutuskulttuuria sekä lisätä tietoutta kestävästä kuluttamisestä ja ilmastonmuutoksesta. Jokaisella ostoksella on väliä, muttei hiilijalanjäljen kasvattamisesta rankaista. Päinvastoin sitä ihannoidaan yhteiskunnassa, mikä on oksettavaa. Mitä enemmän uutta ostat, sitä ajankohtaisempi olet. Julkisuuden henkilötkin promoavat kulutuskulttuuria yritysyhteistöiden, pikamuodin tukemisen sekä trendien vaihtuvuuden nimissä. 

Markkinoijat ovat avainasemassa muutoksen aikaansaamisessa ja vaikutustyössä. Markkinoijien työ koostuu kuluttamisen ymmärtämisestä. Kalliimmat tai kestävämmät tuotteet eivät olleet kirjan mukaan ratkaisu kestävään kuluttamiseen, joten jäin pohtimaan mikä sitten on? 

Olen käytetyn tavaran ja vaatteen suurkuluttaja. Minusta on hienoa, että moni suomalainen yritys on alkanut kehittää globaalia, ympäristökestävää liiketoimintaa. Ne yritykset, jotka jakavat tietotaitoaan voittavat kestävän markkinoinnin silmissä. Kirja toi tietouteeni Fiskars Groupin Vintage-palvelun, jossa asiakas voi ostaa ja myydä käytettyjä Iittalan, Arabian ja Rörstrandin astioita. Aion tutustua heidän tarjontaansa varmasti seuraavalla kerralla, kun harkitsen astioiden uudelleen hankintaa. 

Minulle uutena tietona tuli, että kestävän markkinoinnin käsite on kehitetty vasta 90-luvulla. Tuleeko vuonna 2035 taloustieteilijät miettimään, miksi meillä kesti niin perhanan pitkään siirtyä pois valmista, käytä, heitä pois -käyttäytymisestä? Toivottavasti. Toivottavasti jo aikaisemmin. Sen eteen pyrin tekemään ainakin oman osani. Tällä aikakaudella yritysten on todella tärkeää pyrkiä luomaan luovia ratkaisuja ilmastokriisiin.