Kehnot pomot ympärilläni

Kehnot pomot ympärilläni kirja on kirjoitettu kaksiosaisena. Tässä ensimmäisessä osassa Kehnot pomot ympärilläni – on kirjoitettu alaisten näkökulmasta. Tämän kirjan avulla on luvattu oppia pärjäämään jopa todella toivottoman pomon kanssa ja selviät myös hankalista työtilanteista, esimerkiksi silloin kun sinulla on paljon vastuuta muttei lainkaan valtaa. Toinen osa ”Laiskat alaiset ympärilläni” on kirjoitettu lähinnä pomojen ja johtajien näkökulmasta. Päätin kuunnella tämän kehnot pomot ympärilläni siitä syystä, että tällä hetkellä kohdallani ei ole muuta johtamisroolia ”kuin” soluliiderin rooli.

Käytän esseessä paljon Thomas Eriksonin aikaisemmin kirjoittamasta myyntihitistä ”Idiootit ympärilläni” kuultua persoonallisuusjakoa, jotka tulevat esille myös tässä kyseisessä teoksessa. Kirjan kirjoittanut ruotsalainen Thomas Erikson on aikaisemmin kirjoittanut kirjan ”Idiootit ympärilläni”. Tämä oli ensimmäinen kirja, jonka itse kuuntelin hänen tuotannostaan, ja se oli kyllä kuuntelemisen arvoinen. Vaikka kirjat olisikin kirjoitettu kaupallisessa mielessä, hänen omista näkökulmistaan eikä niillä olisi tieteellisiä perusteita, luettuani hänen taustansa uskon, että kaikki asiat kirjassa eivät ole pelkkää hölynpölyä. Idiootit ympärilläni -teoksessa kerrotaan Thomas Eriksonin jakaneen ihmisten persoonallisuudet neljään väriin; sininen, vihreä, keltainen ja punainen.

Sininen = yhdenmukainen, analysoiva, yksityiskohta -tarkka

Vihreä = vakaa, joukossa hiljaisempi, välttelee konflikteja

Keltainen = vaikuttava, puhelias, yleensä pirteä

Punainen = hallitseva, suora, ei kestä jaarittelua

Olen oppinut, ettei työntekijän laiskuus tai saamattomuus aina johdu vain hänestä tai siitä, että hän olisi yksinkertaisesti laiska ja saamaton. Syitä voi olla muita, jotka ovat korjattavissa, jos ne vain huomataan ajoissa. Esimerkiksi vika voi olla johtajassa. Johtaja ei välttämättä osaa johtaa oikealla tavalla kyseistä työntekijää. Siinä yksi syy lisää, miksi juuri tämä kirja herätti mielenkiintoni.

Johtajuus työelämässä

Melkein kaikkiin ammatteihin on tarjolla ammattikoulutus, kuten esimerkiksi puuseppä, automekaanikko, lääkäri, sairaanhoitaja, insinööri, kokki, kampaaja, tai mikä tahansa muu miljoonasta ammatista. Johtajuus on monesti näissä koulutuksissa kuitenkin vain pieni osa tai se käydään hyvin pintapuolisesti läpi. Harva ammattikoulutus on niin syventävää, että mentäisiin johtajuuden tasolle ja perehdyttäisiin johtajuuden saloihin todella. Tästä syystä johtajuutta opetellaankin usein kuuntelemalla muita johtajia, ottamalla oppia heiltä, tai etsimällä itse tietoa esimerkiksi kirjoista ja oppimalla näistä. Itse olen nyt tiimiakatemian aikana osallistunut esimerkiksi johtajuuden koulutusohjelmaan, ja olen tehnyt myös monia kirjavalintoja johtajuuteen liittyen. Todella vaikea sanoa, kuinka paljon olen nyt vielä keskeneräiseltä johtajuuden koulutusohjelmalta saanut oppia, mutta ainakin tähän menneissä kirjoista olen löytänyt paljon erilaisia tapoja ja järkisanoja, joita aion johtajan roolin minulle langetessa käyttää hyväkseni.

Tämä kirja toi esille jälleen yhden asian, minkä takia tiimiakatemialla opiskelu on uudenlaisesta ja luovasta näkökulmasta opettava koulu, kun vertaa normaaliin toisen asteen koulutukseen. Missä muussa koulussa on mahdollisuus opiskella johtajuutta tällä samalla tavalla kuin tiimiakatemialla? Onni onnessa, että olen löytänyt tieni tiimiakatemialle.

Miksi toivot mieluiten keltaista pomoa?

Keltaisten puheliaisuuden ja asioiden pakottavan jakamisen ansiosta he ovat monesti loistavia viestijöitä. Viestintä on yksi erittäin tärkeä osa-alue johtajuutta, koska ilman viestintää johtaja ei pysty pysymään kontaktissa alaisiinsa ja pitämään heitä ajan tasalla asioista. Keltaisilta, tai muuten puheliailta ja ulospäin suuntautuneilta ihmisiltä tämä viestintä tulee automaationa. Ei sitä tarvitse heiltä vaatia, eikä heidän sitä itse tarvitse pakottaa. Verrataan esimerkiksi vihreään johtajaan, joka saattaa olla jopa yhtä hyvä viestijä kuin keltainen johtaja, mutta vihreä johtaja joutuu tämän viestinnän tekemään tietoisesti tai pakottaa itsensä se tekemään.

Miksi sitten pureuduin tähän kirjan osa-alueeseen tarkemmin? Tiimissämme näen tällä hetkellä pelkästään keltaisia tai osaksi punaisia johtorooleissa olevia henkilöitä (voin olla väärässäkin). Olen miettinyt, että onko tämä jokin vastareaktio sille, että ensimmäisen vuoden johtorooleissa ei jokainen suoriutunut omasta johtamisen osa-alueestaan kiitettävän hyvin. Halusiko tiimi valita johtamisasemaan henkilöt, jotka ovat läpinäkyviä omassa tekemisessään ja jotka olisivat puheliaammasta päästä ja johtaisivat tällä heidän puheliaisuudellaan tiimiä kohti päämäärää? Tällä kirjoituksella en tarkoita sitä, että mielestäni uuden vuoden 2021 johtajuusrooli -valinnat olisi tehty väärin. Otan asian esille enemmänkin pohdintana ja mielenkiintoisena asiana.

Minua henkilökohtaisesti kiinnostaa paljon erilaiset persoonallisuudet. Kun opin tai kuulen erilaisista persoonallisuuksista kuin mitä itse olen, mieleni usein avautuu täysin uudenlaisille ajattelutavoille ja tunnen itseni heti paljon ymmärtäväisemmäksi ympärillä oleviani ihmisiä kohtaan. Haluan toimia hyvänä johtajana ja etenkin ymmärtäväisenä, sekä empatiakykyisenä sellaisena. Haluan pystyä motivoimaan erilaisia persoonallisuuksia työssään enkä ainoastaan niitä, joita itse kykenen ymmärtämään. Viestintä tulee myös olemaan tärkeä osa omaa johtajuutta tulevaisuudessa.

Nyt kuitenkin aion toistaiseksi jättää Thomas Eriksonin luokittelemat neljä väriä rauhaan ja jatkaa kirjojen tiukkaa kuuntelua ja lukemista.