Muutos on välttämätön hyvä. Kasvu edellyttää muutoskykyä ja ketteryyttä, jotta voidaan pysyä markkinan mukana. Yrittämiseen ei ole käsikirjaa, josta löytää aina kaikkiin tilanteisiin sopivat kaavat ja menetelmät. Kasvua on siis haettava kokeilemalla ja jos ei halua jäädä ensimmäisen epäonnistuneen kokeilun viemäksi, on muutoskyvystä hyötyä. Kehitys tuo myös työhön mukavaa vaihtelua, joka auttaa pitämään mielen virkeänä. Jos mietit miten perustaa kasvuyritys, tässä kaava; perusta yritys + halua kehittyä = kasvuyritys.

Ideat lentoon

Usko tai älä, kasvu vaatii ideoita ja aivotyötä. Prosessimaiseen työskentelyyn jämähtäminen on kasvun este, kun asioita tehdään samoin kuin on aina tehty. Ideoista täytyy tehdä organisaation normi, jotta voidaan hyödyntää niistä saatava potentiaali. Tiimimme Aleksi on toiminut hyvänä esimerkkinä oppivan organisaation mallista. Torstaina saattaa kuulla lausahduksen: ”Keksittiin tänään, testataan huomenna ja muutetaan maanantaina.” Suomen markkina on sen verran hidas, että aina totuus ei ole näin nopeasyklinen, mutta muutoksen suunta on usein nähtävissä täälläkin päivätasolla.

Kasvu on aina investointi, mutta sen etuna ovat nopeus ja tehokkaat kokeilut. Takaisinmaksuaika kasvutoimenpiteille on kuitenkin kohtuullisen nopea, kun asioita tehdään päivätasolla. Kun ideointi normalisoidaan organisaatioon ja luodaan prosessi ideoiden validoinnille ja priorisoinnille, on mahdollista löytää uusia mahdollisuuksia, jotka otetaan nopeasti käyttöön kokeilujen avulla. Kokeilut eivät saa jäädä raskaiden prosessien taakse, vaan niiden täytyy olla nopeasti käyttöönotettavissa. Kasvun ajatuksena on tehdä nopeita ja edullisia kokeiluja, joista parhaita lähdetään jalostamaan eteenpäin. Tieto kokeilun onnistumisesta analysoidaan asiakaspalautteen pohjalta, sillä asiakkaat tietävät parhaiten sen mitä tarvitsevat.

Teknologia on tarjonnut uusia mahdollisuuksia, jotka voivat disruptoida markkinaa usealla toimialalla. Uudenlaiset toimintatavat syntyvät uusista ideoista ja niiden yhdistelystä. Näin voidaan rikkoa koko alalla vaikuttavia toimintamalleja ja saadaan uudenlaista kilpailuetua, jolloin koko alalla vaaditaan laajaa muutosta kilpailuun vastaamiseksi. Digitaalinen transformaatio on vasta käynnissä ja siihen on vielä mahdollista liittyä mukaan erityisesti perinteisillä aloilla, kuten tuotannon parissa. Toimintaympäristön muutos perinteisestä digitaaliseen tapahtuu toimiala kerrallaan ja muiden on seurattava mukana, kun ensimmäiset lähtevät toteuttamaan transformaatiota. Toimialamurroksen avulla on mahdollista löytää myös kokonaan uusia lähteitä vapaan kassavirran kasvattamiselle, joka taas toimii lisävoimana kasvulle.

Internetin tuotua markkinat lähemmäksi jokaista maailmankolkkaa, myös vaihtoehtojen määrä on lisääntynyt ja siten kilpailu kasvanut. Tämä on ajanut siihen, että kilpailuedut löydetään yhä vahvemmin asiakaskokemuksen parista. Internet tarjoaa myös suuret määrät reaaliaikaista dataa asiakkaiden käyttäytymisestä ja on vain osattava löytää oikea ja hyödyllinen tieto suuresta tietojoukosta, sekä hyödynnettävä se oikealla tavalla. Lisämyynnit, kumppanidatat ja avoimet tietojoukot tarjoavat mahdollisuuden tehokkaalle kohdentamiselle, jolloin myös kohderyhmämääritys nousee keskeiseen rooliin asiakaskokemuksen palvelemisessa. Myös kohderyhmien määräytymistä ja jakaumaa on mahdollista tarkastella datan avulla, sekä pystytään tekemään helposti erilaisia kohderyhmäkokeiluja hypoteesien pohjalta.

Kasvun johtaminen

Kirjan luettuani huomaan hukkaavani omaa kasvun johtamisen potentiaaliani. Internet-teknologioiden ja lyhyen markkinointitaustan omaavana voisi olla hyvät mahdollisuudet johtaa digikasvua. Tähän kun lisään oman asiakaslähtöisen ajattelutapani, niin sopivalla tiimillä voisimme tehdä ihmeitä. Tähän onkin jo alustavia jatkosuunnitelmia, joita pääsee pian tekemään kokeilujen merkeissä. Toisaalta etuna on myös se, että työn hidasteena ei vielä pienessä toiminnassa ole siiloja, vaikka toisaalta suurempi vakiintunut toiminta antaisi pientä lisätyöntövoimaa etenkin rahoituksen kannalta. Toki kasvurahoitus olisi silloinkin organisoitava yrityksen sisällä tai ulkopuolelta hakien, jotta saataisiin vapaan kassavirran liikkumavaraa. Kokemustaustan pohjalta pystyn kuitenkin mahdollistamaan hyvinkin nopeita ja edullisia kokeiluja, joten tilanne tarjoaa sen puolesta hyvät lähtökohdat.

Tässä kappaleessa nostan kirjan malleja kasvuajatukseen. Kasvukaava ilmaisee yksinkertaisesti sen, mistä kasvu syntyy kyseiseen organisaatioon. Timanttimalli on ikään kuin kolmeen vaiheeseen jaettu asiakaspolku, joka keskittää ajatusta asiakkaisiin ja määrittää siten oikeanlaisen fokuksen tekemiselle. Mannaryyni-strategia, jota itse nimittäisin kehitä hyvää, tuhoa paha -strategiaksi, priorisoi tehtävät niin, että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Näiden työkalujen avulla johtamista tehdään tilannehuoneessa, jossa päivittäin katsotaan mittarit ja priorisoidaan asiat päivän sotasuunnitelmaan.

Useat mallit näistä vaikuttavat hyvältä ja pääajatuksena on se, että liiketoiminnan johtamisen sijaan luodaan kasvustrategia, jonka avulla johdetaan kasvua päivittäin. Työkalujen avulla ideoiden syntyminen ja kasvuasenne rakennetaan päivittäistyöhön ja rutiineihin. Lähden seuraavaksi kirkastamaan itsekin oman liiketoiminnan kasvumenetelmiä entisestään niin, että se saadaan syklitettyä päivittäistyöhön vielä nopeammaksi. Tiedossa on ainakin uudenlaisia liiketoimintamallikokeiluja, joista oppia myöhemmin lisää.

Kasvuajatus

Kasvun tekeminen on edellytys kilpailussa. Joskus on tehtävä harppauksia ja jotkut uskaltautuvat jopa jatkuvaan kasvuun. Kasvu on ajattelutapa, jossa perinteinen liiketoiminnan johtaminen siirretään sivummalle ja tekemistä tarkastellaan kasvulaseilla. Kasvuhakkerointi antaa työkaluja ja ajatusmallia tekemiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kasvuajattelu on myös siitä hyvä, että se ohjaa väistämättä asiakkuusajatteluun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Digitalisaation edut on hyvä ottaa käyttöön, sillä markkinapaikkoja vertaillessa internetiin on kaikkein lyhyin matka ja suurin markkina.

Kirjassa oli maininta, että Piilaaksossa on keskimäärin 350 kasvuyritystä sataatuhatta asukasta kohden. Suomessa taas 22 kasvuyritystä / 100 000 asukasta. Eli jos Jyväskylässä on karkeasti 150 tuhatta asukasta ja tiedän muutaman kasvuyrityksen, niin keitä on nuo 30 muuta kasvuyrittäjää?