Alkusanat

Olemme nyt kiertäneet tuon taivaalla pilvien takaa joskus pilkottavan kaasupallon kuusi kertaa sen jälkeen, kun ensimmäisiä kertoja törmäsin Tiimiakatemialaisten talousasioihin. Kun jo edesmenneet Tempo, Clevera ja Gravi aloittivat akatemiauransa, kääntyivät he puoleeni järjestääkseen kirjanpitonsa. Olin itsekin silloin vasta-alkaja taloushommissa, mutta hihat käärittiin ja hommiin ryhdyttiin. Toki itselläni oli jo vähän työkokemusta alla ja isompi tilitoimisto takanani erikoisempia tilanteita varten. Ja niitä erikoistilanteitahan alkoi tulla…

Ehkä olin vain naiivi, kun oletin, että yrittäjyyslinjan nuorilla tradenomiopiskelijoilla olisi paremmat lähtökohdat yrityksen sähköiseen talouden pyörittämiseen, kuin 30-vuotisen uran palkkatöissä tehneellä putkimiehellä. Tai, että heillä olisi ainakin oppilaitoksensa puolesta joku, jonka puoleen kääntyä erilaisten perustavaa laatua olevien kysymysten kanssa. Onhan meilläkin töissä JAMKista valmistuneita tradenomeja ja kovalaatuisia osaajia ovatkin. Nopeasti kuitenkin selvisi, että talouspuolen hommissa Tiimiakatemialla on turvauduttu lähinnä tunnin mittaisiin asiakastapaamisiin ja luotettu siihen, että mitä kirjanpitäjä ei tiedä, siitä ei voi jäädä kiinni. Huomasin nopeasti, että joko tiedostaen tai tiedostamattaan, hommia tehdään kuulopuheiden perusteella. Jonkun kaverin yrittäjäpappa oli neuvonut tekemään näin ja toisen noin. Olin kyllä kuullut eräältä jo edesmenneeltä kollegaltani, että Tiimiakatemian firmojen talouteen ei kannata sotkeutua, koska kaikki on aina sekaisin, kysymyksiä tulee valtavasti, eivätkä osuuskunnat halua maksaa mistään mitään. Omista henkilökohtaisista syistäni (kyseessä oli vaimoni tiimiyritys), päätin kuitenkin lähteä tulta päin.

Hommat siis alkoivat ja erilaisten ideoiden ja yleisen sähellyksen keskellä tiimiosuuskunnat onnistuivat kuin onnistuivatkin tekemään myös ihan oikeaa bisnestä. Viivan alle jäi kuin jäikin tavaraa, vaikka alkuun saman verran menikin alkoholiostoksiin (edustuskuluja, JUUJUU!). Osuuskunnat saivat myös maksettua laskunsa, siinä samalla ehkä vahingossa myös itseni heille lähettämät, joten homma jatkui ja sain Tiimiakatemian uudemmastakin vuosikerrasta puolet asiakkaikseni. Olin seuraillut hommaa vielä tässä vaiheessa sivusta ja hauskaltahan se näytti. Näiden taloushommien ohessa tuskailin itse väärän alan opiskelijana yliopistolla ja vihdoin vuoden 2020 keväällä sain tehtyä päätöksen Tiimiakatemialle hakemisesta ja opiskelupaikan vaihtamisesta. Sisään pääsin varmaan säälistä ja täysin vastoin omia odotuksiani. (Korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöt ovat aika raju juttu, varsinkin meille, joita ei liian vanhan toisen asteen tutkinnon takia oteta mukaan edes todistusvalintaan.) Kevätkauden 2021 alkaessa pääsin aitiopaikalle seuraamaan, että mikä ihme siihen on syynä, ettei kuitteja voida toimittaa ja miten joku tosissaan perustelee naamiaisasujen ostot firman kuluiksi…

Tämän ”reflektion” tarkoituksena on jakaa osin oman tiimini Sentian välillä tuskaistakin taivalta läpi Akatemian hörhöilyn yritystalousnäkökulmasta, mutta myös avata kulisseja Suomessa yrittämisen varjopuolelle. Jokainen yritys Suomessa joutuu tappelemaan saman loppuvastustajan kanssa, niin myös Tiimiakatemian Osuuskunnat. Fiksu ja filmaattinen, asiansa osaava ja asiakastaan ymmärtävä kirjanpitäjä on kuin fantasiakirjoista tuttu arkkityyppi sankarin viisaasta neuvonantajasta. Välillä ärsyttää, kun joku vaatii jotain, mikä ei itseä voisi vähempää kiinnostaa. Kuitenkin vuosittaisen loppuvastuksen kohtaaminen on paljon mukavampaa, kun siihen on valmistutunut. Vastus nostaa aina päänsä tilikauden päätteeksi ja se on ruokittava tyytyväiseksi. Sellainen on Verokarhu.

Osa 1: Pinkkuvuosi

Perusopinnot

Tätä tekstiä lukevat ovat luultavasti suorittaneet perusopintonsa jo kunnialla loppuun. Ottakaa tämä siis jälkiviisautena, ja pyrkikää siirtämään tutoreiden kautta nämä opit myös aloittaville rajapinkuille.

Keskittykää hyvät ihmiset laskentatoimen kursseihin! Ulkoisen laskentatoimen kurssilta (taisi olla nimeltään taloushallinto) pitäisi jäädä mieleen ainakin ajatus yrityksen taseesta ja tuloslaskelmasta. Näihin liittyen myös arvonlisäveron toimintalogiikka olisi hyvä sisäistää jo kurssilla, niin myöhemmin säästätte pitkän pennin. Sisäisen laskentatoimen (tai johdon laskentatoimen) sisällöt auttavat teitä saamaan tekemästänne työstä reilun korvauksen.

Tiedän, että kurssin tunnit on kuitenkin käytetty johonkin ihan muuhun kuin opiskeluun ja vastaukset viikkotehtäviinkin kopioitu siltä ainoalta oman aikansa ulkopuolelle syntyneeltä kaverilta, joka vielä kykenee keskittymään luennoilla. Kasasin siis tekstin loppuun suomi-tiimiyrittäjä-suomi sanakirjaa, josta voi luntata perusjutut, mikäli pelkää paljastavansa sivistymättömyytensä kyselemällä tyhmiä. Voi sieltä sivistyneetkin käydä kertaamassa, tai jopa oppimassa jotain kokonaan uutta.

Tiimien perustaminen

Rajakatu on jätetty taakse ja perusopinnot ovat pulkassa (ainakin toivottavasti). Koko joululoma on jännitetty, että kenenköhän naamaa tässä seuraavat kolme vuotta saa katsella. Tiimien jaosta on tehty jokin todella jännä ja superhauska hässäkkä. Tiimit on pyritty jakamaan Belbinin viisauden mukaan, mutta aina joku heitetään myös arvalla (Sentialla kävi tuuri ja porukkaan hyppäsi Joel). Sitten vaan liiketoimintaa pyörittämään.

Normaalisti yritystoiminnan aloittaminen jonkun toisen kanssa on homma, jota ainakin allekirjoittaneen mielestä tulisi harkita lähes yhtä painavasti kuin naimisiin menoa. Tiimiakatemialla tässä tehdään poikkeus ja järjestetään jonkinlainen kieroutunut Polyamoriset Ensitreffit Alttarilla – spektaakkeli. No hauskaahan tässä ollaan pitämässä ja ehkä samalla jotain oppejakin jää hattuun. Onneksi osuuskunnasta on helpompaa ja halvempaa päästä eroon kuin vaimosta tai yhtiökumppanista.

Tässä vaiheessa kannattaa pitää mielessä, että Tiimiakatemian tiimit ja tiimien osuuskunnat ovat kaksi eri asiaa, vaikka ne helposti ja toivon mukaan nivoutuvatkin toisiinsa arkipäivän touhussa ja tuiskeessa. Tiimit ovat oppimisen alustoja ja Tiimiakatemian elimiä. Osuuskunnat ovat yrityksiä ja samalla omia oikeushenkilöitään. Tämä tarkoittaa sitä, että jos osuuskunnan nimissä sössii asiansa verottajan, poliisin, tullin tai vaikka sähköistä taloushallintoa tarjoavan myyntimiehen kanssa, JAMK pesee kätensä kaikesta vastuusta. Kolikon toinen puoli on, että JAMKilla ja sitä kautta valmentajilla ei ole minkäänlaista päätäntävaltaa osuuskuntien asioihin. Valmentajat tosin ovat jonkinlaisia yrittäjän ja byrokraatin epämääräisiä sekoituksia, joten näkemyksiä ja neuvoa voi yrittää heiltä pyytää.

Sitten vain PRH:n sivuja selailemaan ja osuuskunnan perustamispakettia latailemaan.

Yrityksen perustaminen

Osuuskunta perustetaan perustamiskokouksessa perustamissopimuksella. Perustamissopimus rekisteröidään PRH:lle ja näin synnytetään uusi veronmaksaja Suomeen. Veronmaksajan eli osuuskunnan ja sitä kautta tiimin nimi täytyy tässä vaiheessa päättää. Perustamissopimuksella ilmoitetaan PRH:lle kolme nimivaihtoehtoa, perustajajäsenten nimet ja syntymäajat, yhdestä osuudesta maksettava osuusmaksu, milloin osuudet on maksettava, osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet, sekä tilikausi. (Lisäksi voidaan ilmoittaa tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, sekä toimitusjohtaja, mutta nämä ovat tässä vaiheessa turhia, eikä niitä kannata ilmoittaa.)

Nimivaihtoehtoja voi testailla PRH:n nimipalvelusta. Käytännössä nimelle voi tulla este, mikäli samanniminen yritys on jo olemassa tai toivottu nimi rikkoo nimiohjeita jollain tavalla. Myös nämä ohjeet löytyvät ainakin tätä kirjoittaessani PRH:n nimipalvelusta. Nimestä täytyy ilmetä yritysmuodon tunnus, joka osuuskunnan tapauksessa tarkoittaa joko osuuskuntaa, osuus-yhdysosaa tai lyhennettä osk. Esimerkiksi Osuuskunta Sentia, Keski-Suomen Osuuspankki tai Fleimi osk.

Osuusmaksu tarkoittaa hintaa, jolla osuuskunnan jäseneksi pääsee. Tiimiakatemian osuusmaksut ovat olleet kahden ja 50 €:n väliltä omana aikanani. Osuusmaksun saa takaisin, jos eroaa osuuskunnasta tai osuuskuntaa purettaessa, mikäli varaa siinä vaiheessa on. Kyseessä on siis summa, jonka sijoitat osuuskuntaan ja olet konkurssiin tultaessa valmis häviämään. Summasta täytyy päättää yhdessä, sillä jokaisen osuuskunnan jäsenen täytyy tuo suoritus tehdä. Itse suosittelen osuusmaksun summaksi muutamaa kymppiä per naama. Raha maksetaan osuuskunnan tilille, kun sellainen saadaan perustettua ja sitä voi käyttää esimerkiksi alkuinvestointeihin.

Osuuskunnan hallitus on viranomaisten ja monien muiden ulkopuolisten toimijoiden silmissä taho, joka edustaa koko muuta osuuskuntaa. Hallituksen puheenjohtajasta tehdään yleensä nimenkirjoitusoikeudellinen, joten hänen harteilleen jää moni asia erityisesti alkuvaiheessa. Mikäli tiimi on jo päättänyt talouspäällikön, suosittelen, että sama kaveri valitaan myös hallituksen puheenjohtajaksi. Ensimmäisen muutaman kuukauden jälkeen puheenjohtajan hommia ovat oikeastaan vain silloin tällöin nimen kirjoittaminen paperiin ja hallituksen koolle kutsuminen vuosittaista osuuskunnan kokousta edeltävään hallituksen kokoukseen. Tiimiakatemian firmoissa osuuskuntien hallitukset ovat yleensä vain pakollisia nimiä paperissa, ja hallituksen roolia arkipäivässä ajaa johtoryhmä. Hallitukseen on valittava vähintään yksi henkilö. Jos valitaan enemmän kuin yksi, myös puheenjohtaja täytyy valita. Mikäli hallitukseen valitaan vain kaksi jäsentä, on valittava myös yksi varajäsen. Omasta mielestäni hallitukseen kannattaa valita neljä tai viisi varsinaista jäsentä ja jonkun näistä kannattaa olla puheenjohtaja. Tiimiakatemialta on aina jonkin verran luonnollista siirtymää kohti muita koulutusaloja, joten näin minimoidaan mahdollisuus, että koko hallitus päätäisi lopettaa homman kesken.

Tilikausi voi yritystä perustaessa olla yli tai alle 12 kuukautta, mutta korkeintaan 18 kuukautta. Yleistä on valita tilikaudeksi kalenterivuosi, mutta muutenkin voi toimia. Itse suosittelen kalenterivuotta, sillä silloin tilikaudet kulkevat luonnollisessa rytmissä muidenkin opintojen kanssa. Esimerkki tilikaudesta olisi: ”Osuuskunnan tilikausi on 1.1.–31.12. ja ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2024.

Perustamissopimuksen liitteeksi on osuuskunnalle laadittava säännöt. Älkää sekoittako näitä mahdollisiin tiimin sääntöihin. Ketään ulkopuolista ei kiinnosta, mikäli päätätte antaa treeneistä myöhästymisestä rangaistukseksi keskiaikaista patriarkaattia kuvaavan tanssiesityksen valmistelun ja esittämisen. Osuuskunnan sääntöihin löytyy hyvät mallit PRH:n perustamispapereista. Uusina asioina tulee yrityksen kotipaikka (Tiimiakatemian firmoissa aina Jyväskylä) ja toimiala. Suurimmalla osalla tiimiyrityksistä toimialaksi on laitettu 70220 Muu liikkeenjohdon konsultointi ja kaikki muu laillinen liiketoiminta. Tuo jälkipään lisäys kannattaa tehdä, mutta se saattaa rajata nimivaihtoehtoja. Sentian tapauksessa toimialana on Muu liikkeenjohdon konsultointi ja kaikki muu laillinen liiketoiminta, pois lukien lääkeinstrumenttien valmistus, myynti ja huolto sekä älykkäiden sähköpiirrosten teko tms. Jouduin rajaamaan toimialaa, koska nimi ei saa olla ristiriidassa olemassa olevien EU-tuotemerkkien kanssa ja Tanskasta ja Ranskasta löytyi Sentia-tuotemerkillä sairaalainstrumentteja ja sähköpiirustuksia tekevät firmat. Kivaa kikkailua siis.

Nyt on nimet papereissa ja eikun ilmoitusta tekemään. Itse ilmoitus löytyy myös PRH:n perustamispaketista. Siinä kannattaa vastata jokaiseen kohtaan, mihin osataan vastata. Osuuskunnat ilmoittautuvat kaupparekisteriin. Kaupparekisteriin ilmoittautumisesta on maksettava, joten jonkun osuuskunnan jäsenen on kaivettava kuvetta ja lainattava osuuskunnalle ilmoitusrahat. Rahat saa takaisin, kun osuuskunnan tilillä on millä maksaa. Vaihtoehtoisesti kolehti kiertämään tai lainaneuvotteluihin jonkin toisen tiimin kanssa.

Kolme oleellista rekisteröintiä tapahtuu tällä ilmoituksella: arvonlisävero-, ennakonperintä- ja työnantajarekisteri. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen kannattaa laittaa kuukauden tai parin päähän yrityksen perustamisesta (verottaja saa rekisteröinnit tehtyä yleensä nopeammin kuin PRH, joten näin vältetään turhat myöhästymiskulut arvonlisäveroilmoituksista). Alv-rekisterikohdassa voi ruksia kohdan liiketoiminnasta. Ennakkoperintärekisterin päivämääräksi voi laittaa vaikkapa seuraavan kuun ensimmäisen päivän. Älkää missään nimessä ilmoittautuko työnantajarekisteriin! Jättäkää siis se kohta suosiolla tyhjäksi.

Oma-aloitteisten verojen verokaudeksi voi raksia kuukauden tai neljännesvuoden. Suosittelen kuukautta. Arvio liikevaihdosta menee aika usein nappiin, jos veikkaa 30k-100k.

Perustamispapereissa on aikamoinen työmaa, mutta allekirjoittanut auttaa mielellään pientä rahallista korvausta vastaan. Yhteystiedot löytyvät tekstin lopusta.

Vielä herran vuonna 2023 perustamisilmoituksen pystyi osuuskunnan osalta lähettämään vain paperilla. Voi olla, että sähköinen rekisteröinti tulee joskus mahdolliseksi, mutta ennen sitä jalkaa toisen eteen ja K-marketista kyselemään postimerkkejä ja kirjekuorta.

Mikäli mitään korjattavaa ilmoitukseen ei tule, menee kaupparekisterillä yleensä kuukaudesta kolmeen rekisteröidä firma pystyyn. Ilmoituksen allekirjoittajan kannattaa seurata sähköpostiaan mahdollisten lisätietopyyntöjen varalta.

Muut alkuvaiheen järjestelyt

Kun yritys on perustettu ja rekisteröity kaupparekisteriin, itse liiketoiminta voidaan aloittaa. Perustamiseen saattaa mennä turhauttavan kauan, joten mikäli rahahommia on luvassa, kannattaa neuvotella jonkun vanhemman tiimin kanssa, josko heidän yritystään voisi käyttää väliaikaisena pankkina.

Kun paperit ovat kourassa on aika marssia pankkiin ja avata yritykselle pankkitili. Tili kannattaa sähköisen tunnistautumisen vuoksi avata samaan pankkiin, jossa hallituksen puheenjohtajalla on henkilökohtainen tili. Tulevaisuuden korttiongelmien ja muiden maksuhäiriöiden välttämiseksi suosittelen Osuuspankkia tai Nordeaa. Pikkupaikkakuntien pankit kyllä toimivat, mutta esimerkiksi korttimaksuissa ulkomailla tai verkkopankissa on ilmennyt ongelmia. Isot pankit ottavat tilin avauksesta 100-300 €, mutta tulette huomaamaan, että tuollaiset pikkurahat kannattaa tässä vaiheessa investoida ilomielin toimivan palvelun saamiseksi.

Sitten olisi aika päättää miten kirjanpito hoidetaan. Mikäli homma meinataan ulkoistaa tilitoimistolle, näissä asioissa voi lähestyä jo ennen kaupparekisteriin rekisteröimistä. Itse lupaan ottaa mielelläni pienen delegaation vastaan jokaisesta Tiimiakatemian osuuskunnasta, joka harkitsee palveluitamme. Yrityksellä on Suomen lain mukaan velvollisuus järjestää kirjanpitonsa tavalla tai toisella. Sen voi tehdä itse tai ulkoistaa. Osuuskuntien ja erityisesti Tiimiakatemian osuuskuntien melko erikoisen luonteen takia suosittelen ulkoistamista ja vielä mielellään sellaiselle kirjanpitäjälle, jolla on edes jonkinlainen ymmärrys Tiimiakatemian toimintalogiikasta. Rakettipäivien, synnytysten ja muiden akatemiaspesifien avaaminen voi olla aikaa vievää, työlästä ja niin ollen kallista puuhaa. Oma lehmä ojassa, mutta omapa on kirjoituksenikin, joten entisen pääministerin sanoin: Deal with it!

Arjen pyöritys

Nyt on kioski pystyssä, pankkitili auki ja firman kortti polttelee taskussa. Toivottavasti onnistuitte valitsemaan hyvän talouspäällikön heti alkuun. Ensimmäisen vuoden talouspäälliköllä on edessään juoksupojan ja päiväkotiohjaajan pesti. Pitäisi saada aikaiseksi lukuja, joilla johtaa, mutta lukuihin tarvitaan koko tiimin panostusta. Laskut täytyy maksaa ja kuitit toimitella kirjanpitäjälle. Samalla pitäisi saada punnerrettua itsensä kärryille siitä, miten laskuja lähetetään ja paljonko niihin mökkibileisiin (työhyvinvointipäivään) oikeasti on rahaa käytettävissä. Onnea ja menestystä valitsemallasi polulla! Kuten kaikissa päällikkörooleissa, apua kannattaa pyytää vanhemmilta tiimiyrittäjiltä. Älä kuitenkaan ota heidän sanaansa kyseenalaistamatta sitä. Yleensä se mikä näyttää paskalta, haisee paskalta ja maistuu paskalta, on paskaa. Jos jokin asia vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se on luultavasti valhetta. On sinun roolisi pitää yrityksen talous kuosissa ja huolehtia siitä, että laittomuuksien puolelle ei lipsahdella.

Kassamalleista

Kassamalli on asia, joka puhututtaa jostain syystä tiimejä melkein jokaisella vuosikurssilla. Jostain syystä akatemian sisällä pyörii välillä ties millaisia selityksiä sille, miksi tämä tai tuo kassamalli toimii hyvin ja miksi jokin toinen on tuhoon tuomittu ajatus. Nyt seuraa vain ja ainoastaan omaa valistunutta mielipidettäni. Kassamalli ei auta itsessään korjaamaan tiimin ongelmia, eikä se itsessään aiheuta niitä. Mikäli koko tiimi tekee hommia tasapuolisesti ja tuo rahaa tai muuta panosta tasapuolisesti sisään, on aivan sama mikä kassamalli on käytössä. Tuota kommunismin ihanaa ajatusta ei kuitenkaan ole saatu koskaan toimimaan. Aina on niitä, joilla muu elämä menee opiskelujen ja työnteon edelle. Aina löytyy joku, joka haluaisi vain nauttia muiden tekemän työn hedelmistä pistämättä itse tikkua ristiin. Aina on joku, jonka mielestä asiat ovat epäreiluja ja joku, joka ei näe mitään ongelmaa missään tekemisessään tai tekemättömyydessään.

Tehkää vähintään ensimmäinen kevät rahaprojekteja yhdessä koko tiimin voimin. Me kasasimme koko Suomen Citymarkettien esittelygrillit tulevaa kesäsesonkia varten ja värjöttelimme liikennettä ohjaamassa rallien aikaan. On nähty lettutelttoja ja pop-up ravintoloita. Moni firma ottaa mielellään hommiin monta käsiparia tekemään jotain itsessään todella tylsää ja helppoa hommaa, varsinkin, jos lasku tulee yhdestä ja samasta osoitteesta. Noina pitkästyttävinä tunteina tiimi rakentuu kuin itsestään. Paras yhdistävä tekijä on yhteinen vihollinen. Tehkää siis alkuun töitä yhteisen hyvän eteen. Älkää pitäkö vielä tässä vaiheessa kirjaa siitä, kuka on tehnyt mitäkin ja kuka jättänyt tekemättä.

Ensimmäisen vuoden aikana tulee kuitenkin väkisin vaihe, jossa jyvät erotellaan akanoista. Jotkut epäonnistuvat yrittäessään ja toivottavasti ottavat opiksi, toiset saavuttavat jotain, mitä eivät vuosi sitten osanneet kuvitellakaan ja kolmannet ovat istuneet treeneissä turvat tukossa ja syöneet kotonaan räkää. Itse näen, että tässä vaiheessa koko tiimi kärsii, mikäli homma tasapäistetään eikä aleta pitämään kirjaa siitä, kuka tekee mitäkin. Kaikkein ahkerimmat työmyyrät löytävät kyllä töitä muualtakin ja illat kuluvat kauppojen kalatiskeillä tai mäkkärin liukuhihnahommissa palkkaduunissa. Tiimiakatemia mahdollistaa opintopisteiden kartuttamisen ja töiden tekemisen samaan aikaan. Hyödyntäkää tuo mahdollisuus ja astukaa gäppikassan lämpimään syleilyyn!

Kassamalleja on omana aikanani ollut oikeastaan kahta eri sorttia: Yhteiskassa (kommunismia, ei kannata testata jotain, mikä on todettu toimimattomaksi kerta toisensa jälkeen) ja gäppikassa. Viimeisin on rakastettu jo monessa tiimissä, sillä sille on keksitty monta eri nimeä. On hybridiä, gäppiä ja tavoitekassaa. Logiikka on kuitenkin tämä: Jokaisella tiimiläisellä on velvollisuus tuoda tiimin kassaan rahaa tietty määrä kuukaudessa. Jos, ja toivottavasti kun, rahaa tuodaan enemmän, ylimenevällä osuudella voi tehdä mitä ikinä lystää. Sen voi nostaa palkkana ja käyttää viinaan, huumeisiin ja naisiin ja loput voi sitten vaikka tuhlata, tai sitä voi käyttää uusien projektien alkupääomana tai olemassa olevien projektien kehittämiseen. Näin saadaan keppi niille, joiden tekemisen tasoa kuvaa graniittimöhkäle keskellä metsää ja porkkanaa niille, jotka miettivät, miksi jotain hanttihommia kannattaa aina välillä käydä tekemässä. Lisäksi poistetaan vitutus niiltä, jotka ovat upottaneet kannattaviin projekteihin satoja tunteja vain nähdäkseen, että kovan työn tuloksena tulevat rahat menevät muiden koulutusohjelmakulujen kattamiseen.

Joskus jopa valmentajien taholta on kuultu kärkkäitäkin kommentteja siitä, miten gäppikassa ohjaa tiimiä tekemään yksilöprojekteja. Näin voi toki olla, mutta itse näen, että yksin tai pienessä ryhmässä tehtävät mielenkiintoiset projektit ovat paljon parempi vaihtoehto sille, että puolet tiimistä ei tee mitään. Gäppikassan avulla tiimin on helppo asettaa vähimmäisvaateet ja konkreettinen mittari tekemisen tasolle. Tässä tullaan kuitenkin kovista talousluvuista pehmeämpien tieteiden alueelle. Mitä jos joku ei saa täytettyä tavoitetta? Me teimme töitä ja loimme tiimiin rohkaisevan, kannustavan, auttavan ja perseelle potkivan ilmapiirin. Vaatii aikamoisia narsistin luonteenpiirteitä, mikäli kymmenen muun tiimiläisen rohkaisu, kannustus tai apu eivät saa vipinää kinttuihin. Toki kassamalli voi tuoda paineita, mutta nämä paineet ovat harvoja asioita, joiden sietämistä ja selättämistä tiimiakatemialla voi oppia yrittäjyydestä sen perinteisessä merkityksessä.

Kassamalli ei ratkaise itsessään mitään. Kaikki lähtee asenteesta. Meitä edeltävä timanttitiimi pelasi yhteiskassalla ja meillä on ollut gäppi käytössä ensimmäisestä syksystä alkaen.

Projektien erikoisuudet

Alkuun helpoin ja yksinkertaisin projekti on mennä työvoimaksi johonkin jo olemassa olevaan firmaan. Näitä firmoja löytyy niin akatemialta, kuin talon ulkopuoleltakin. Vanhempien tiimien pyörityksessä olevat perintöprojektit ovat helpoin tapa tutustua yli vuosikurssien ja hioa liiketoimintakauppoja jo käytännössä. Töitä tehdessä saa myös hyvin kokemuksen siitä, olisiko tämän tyyppinen projekti juuri se ensiaskel kohti omaa unelmaduunia. Talouden näkökulmasta nämä ovat kaikkein yksinkertaisimpia. Kuluja ei juurikaan ole ja maksuliikennekin hoidetaan perinteisesti laskun lähettämisellä. Työvoimaprojekteissa kannattaa pitää mielessä, että matkakorvauksia osuuskunta ei saa maksaa, ellei se maksa myös palkkaa. Tästä hässäkästä lisää osassa kaksi. Laskujen tekemisestä myös lisää myöhemmin.

Toinen yleinen ensiprokkis on jonkinlainen pop-up-myymälä tai -kahvila. Näissä esiin astuu kassajärjestelmät. Yksityishenkilöiltä on paljon mukavampi ottaa rahat heti kättelyssä talteen, kuin jäädä odottelemaan, maksaako Matti Meikäläinen sitä lettua kahden viikon maksuajalla vai ei. Jonkinlainen korttimaksu- ja käteismahdollisuus on siis hoidettava kuntoon. Epäsäännöllisiin ja liikevaihdolta pieniin (alle 100k) projekteihin suosittelen tällä hetkellä Zettleä. Omaan silmääni se on helppokäyttöisin järjestelmä ja sen saa melko nopeasti tulille. Zettle mahdollistaa käteis- ja korttimaksut, mutta siihen voi liittää myös Mobilepayn ja joitain verkkomaksutapoja. Erilaisten kahviloiden ja ravintoloiden kassoista tarvitaan kuukausittainen myyntiraportti, josta selviää kokonaismyynti arvonlisäverokannoittain, sekä myynti per maksuväline. Zettlen raportit ovat näin kirjanpitäjän näkökulmasta vertaansa vailla.

Unohtakaa erilaiset osto- ja myyntiliikkeet (krhm… kirpparit) heti kättelyssä. Kyseessä ei ole riistäjäkapitalistikirjoittajan henkilökohtainen viha hippeilyä kohtaan, vaan yksinkertaisesti se, että hallinnollinen työ noissa syö katteen melko nopeasti. Hommaan tarkoitetut järjestelmät ovat kalliita ja liiketoimintaa on todella vaikeaa saada kannattavaksi. Suuren työn tuo arvonlisäveron marginaaliverotus. Käytetyn tavaran kaupassa arvonlisäveroa maksetaan vain tuotteen katteesta. Tämä tarkoittaa, että jokaisen tuotteen osto- ja myyntihinnoista joutuu pitämään kirjaa ja kuukausittain käymään läpi, mitä on myyty milläkin katteella. Jos kirpparia haluaa pyörittää, se kannattaa tehdä Instagramissa yksityishenkilönä tai tiimillä täytyy kivijalkamyymälää suunnitellessa olla hyvä puskuri siltä varalta, että kauppa ei käykään niin kuin on suunniteltu. Perinteinen pöytävuokrameininki on helpompi hallinnollisesti, kuin käytetyn tavaran osto sisään ja myynti ulos. Tätä on jo testattu, eikä ainakaan omiin korviini ole kantautunut yhtään kannattavaksi osoittautunutta viritelmää.

Me olemme tiimissämme kannustaneet tekemään projekteja yli tiimirajojen. Näin kaikkien verkostot ovat karttuneet ja saman henkisiä ja samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä löytyy helpommin. Yhteisprojektien talous kannattaa hoitaa keskitetysti jonkun tiimin kautta. Näissä voin neuvoa lisää, mikäli asiakkaakseni päädytte.

Erilaisten projektien kirjo on laaja ja ainakin omana aikanani Tiimiakatemialla mentiin hyvin vahvasti erilaisten muotivirtausten ajamina. Videotuotanto oli ykkönen, kun aloitin kirjanpitohommat akatemian firmoille, sitä seurasivat verkkosivustot ja kirpputorit. Aina toki mukana kulkee vanhat klassikot eli kahvilat ja ravintolat, sekä markkinointihommat ja tapahtumatuotanto. Vain aika näyttää mitkä tekoäly tai laajennetun todellisuuden härpäkkeet seuraavat, mutta neuvoni uusien projektien kanssa pysyy samana. Kysykää kirjanpitäjältä, onko tähän tiettyyn ideaan jotain erityistä mitä pitäisi ottaa huomioon. Näin vältytte ikäviltä yllätyksiltä niin työmäärässä, kuin maksettavissa veroissakin.

Ensimmäinen tilinpäätös

Projektit ovat rullanneet ja rahaakin on ruvennut osuuskunnan tilille tihkumaan. Vuosi tulee päätökseen ja samalla on yrityksen ensimmäisen tilikauden päätöksen aika. Tilinpäätöksen tarkoitus on laskea vuoden aikana syntyneet voitot ja maksaa niistä verot. Toki muutakin arvokasta dataa saadaan, mutta siitä lisää vasta toisen vuoden talouspäälliköille.

Suomessa yritykset maksavat veroa voitostaan. Tilinpäätöksessä lasketaan, paljonko myyntiä tuli, paljonko oli kuluja ja paljon viivan alle jää. Tästä viivan alle jääneestä osasta maksetaan 20 % veroa. Normaalitilanteessa veroja maksetaan ennakkoon ja tilinpäätöksessä vain tsekataan, täytyykö veroa maksaa lisää vai saako maksetuista veroista jotain takaisin. Kuitenkin ensimmäisen tilikauden ollessa kyseessä ennakkoveron arvioiminen on melko vaikeaa. Vero tulee maksettavaksi vasta noin puolen vuoden päästä tilikauden päättymisestä, eli heti joululomilta palaamisen jälkeen ei postissa odota yllätyslasku.

Suosittelen, että mikäli olette päättäneet tehdä jotain hankintoja tai investoida johonkin liiketoimintaan, tehkää ne ennen ensimmäisen tilikauden päättymistä. Näin ensimmäisen tilikauden tulos saadaan mahdollisimman pieneksi, eikä verojakaan tarvitse maksaa niin paljoa. Seuraavalla tilikaudella ennakkoverot ovat jo helpommin arvioitavissa.

Tilinpäätöksen tekee tämän tekstin mukaan kirjanpitäjä. Sen hyväksyy hallitus, ja allekirjoittaa hallituksen puheenjohtaja. Hallitus pitää tilinpäätöskokouksen, jossa se tekee esityksen tuloksen jaosta. Yleensä akatemialla vain siirretään tulos seuraavalle tilikaudelle oman pääoman lisäykseksi. Kun hallitus on pitänyt kokouksensa, kutsutaan kokoon koko osuuskunta ja osuuskunta pitää kokouksen, jossa se antaa hallitukselle vastuuvapautuksen ja hyväksyy tilinpäätöksen. Tämän jälkeen tilinpäätös rekisteröidään PRH:lle. Verot täytyy ilmoittaa neljä kuukautta tilikauden päättymisestä ja PRH-ilmoitus tehdä kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä. Näin homma voi venähtää pitkälle seuraavaan vuoteen.

Ensimmäinen vuosi on nyt kuitenkin paketissa ja on uuden johtoryhmän vuoro aloittaa päänsä hakkaaminen seinään. Nyt aletaan päästä tositoimiin.

Osat kaksi ja kolme julkaistaan myöhemmin, mikäli kirjoittaja opinnäytetyönsä ja 24h-synnytysten jälkeen niihin jaksaa paneutua.

Sanastoa

Arvonlisävero = ALV

Joku viisas on aikoinaan keksinyt tavan verottaa kulutusta työnteon sijaan. Näin on Suomeenkin tullut arvonlisävero. Arvonlisävero on kulutukseen kohdistuva vero, ja sen on tarkoitus jäädä yksityishenkilön maksettavaksi. Yritysten tulee rekisteröityä arvonlisäverorekisteriin ja tehtävä verottajalle ilmoitukset saamistaan ja maksamistaan arvonlisäveroista. Toimintalogiikka on, että yritys saa vähentää ostojensa arvonlisäveron osuuden myyntiensä tilitettävästä arvonlisäverosta. Yleinen verokanta Suomessa on 24 %. Tämä tarkoittaa sitä, että jos myyt palvelua 100 € + ALV 24 %, laskutat asiakkaalta 124 €, josta tilität myöhemmin 24 € verottajalle. Jos ostat jotain välineitä esimerkiksi 50 €:lla toteuttaaksesi palvelun, joudut maksamaan välineistä 62 €, koska hintaan lisätään arvonlisävero. Sen sijaan, että tilittäisit verottajalle 24 €, saat vähentää siitä tuon 12 €, eli lopullinen tilitettävä summa on 12 €. Kysyttävää? Hyvä, ei, siis jatketaan.

Kuluttajille hinta ilmoitetaan arvonlisäverollisena (sis. alv) ja yrityksille yleensä verottomana (+ alv 24 %). Pitäkää siis tämä mielessä, kun ostelette liiketoiminnan kannalta ah niin tärkeitä omenapuhelimen uusia malleja. Tuo vähennyslaskenta suoritetaan joko kerran kuukaudessa, kerran kvartaalissa tai kerran vuodessa. Suosittelen alusta asti hoitamaan sen kerran kuukaudessa, niin vältytään ikäviltä yllätyksiltä. On paljon mukavampaa maksaa vähän useammin, kuin paljon kerralla.

Suomen yleinen arvonlisäverokanta on 24 %. Joitakin poikkeuksia on, kuten elintarvikkeiden alv 14 % ja esimerkiksi kulttuuritapahtumien alv 10 %. Verokantoihin saattaa tulla muutoksia jo lähitulevaisuudessa, joten kysele kirjanpitäjältäsi, mikä menee minkäkin alle, jos et ole varma.

Liikevaihto

Liikevaihto tarkoittaa yrityksen myyntimäärää joltain ajanjaksolta, kun myynneistä on vähennetty myyntien arvonlisävero. Eli alv-esimerkissä liikevaihto olisi 100 €. Siihen eivät vaikuta TA-Spiritin jäsenmaksut, veronpalautukset, JAMKin siivoojan palkka tai Saturnuksen asento kuuhun nähden. Myynti miinus myyntien alv = liikevaihto.

PRH

Patentti ja rekisterihallitus (PRH) ylläpitää kaupparekisteriä. Sinne tehdään perustamis- ja purkuilmoitukset, sekä ilmoitetaan tilinpäätöksen tiedot. Rekisterin tiedot ovat julkisia ja kuka tahansa voi niitä tarkastella.

Quick Ratio

Quick Ratio on yrityksen happotesti, joka kuvaa firman maksuvalmiutta. Pankkitilin saldoa ei tarvitse turuilla ja toreilla ruveta kailottamaan, mutta quick ration voi laskea ja kertoakin rajatulle joukolle. Quick ratio lasketaan akatemiaympäristössä yhteenlaskemalla myyntisaamiset, pankkitilin saldo ja käteisvarat ja jakamalla tämä summa ostovelkojen (erääntyvät myynnit) ja muiden maksuun tulevien erien (esim. alv-tilitys) summalla. Esimerkiksi: Tilillä on rahaa 10 000 €, myyntilaskuista rahaa on tulossa seuraavan 30 päivän sisällä 15 000 €, maksettavia ostolaskuja on 7 000 € edestä ja arvonlisäveroa täytyy maksaa 1 000 €. Edellisellä kaavalla laskettuna (10 000 € + 15 000 €) / (7 000 € + 1 000 €) = 3,125. Quick ration pitäisi yrityksellä olla aina vähintään 1. Jos luku menee alle yhden, on tiedossa mahdollisesti maksuvaikeuksia lähiaikoina.

Tase

Tase on kirjanpidon raportti, josta selviää yrityksen varat ja velat. Se ilmoitetaan verottajalle ja on osa tilinpäätöstä. Näin ollen se on myös julkista tietoa. Tase jaetaan kahteen osaan: Vastaavaan ja Vastattavaan. Vastaava kertoo, paljon yrityksellä on varallisuutta.  Täältä löytyvät niin pankkitilillä olevat rahat, käteisen määrä, mahdolliset myyntisaamiset ja sijoitusten, koneiden ja kaluston arvo. Vastattavaa kertoo yhtiön oman pääoman tilanteen, sekä sen velkasaldon. Esimerkiksi osamaksuvelat tai ostovelat löytyvät täältä.

Tilinpäätös

Tilinpäätöksessä katsotaan kulunutta vuotta (ei välttämättä kalenterivuosi) taaksepäin, ja lasketaan mitä viivan alle on jäänyt. Verottajalle ilmoitetaan tämä kertynyt verotettava tulos, ja jäädään odottelemaan, joko veronpalautuksia tai jäännösveroja, eli mätkyjä. Tilinpäätösprosessin yhteydessä osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ensin allekirjoittaa tilinpäätöksen, sen jälkeen hallitus vahvistaa sen kokouksessaan, ja myöhemmin se esitellään ja vahvistetaan osuuskunnan kokouksessa. Kokouspöytäkirjapohjia voi pyydellä allekirjoittaneelta, mikäli jonkinlainen keskusteluyhteys on onnistuttu säilyttämään.

Tuloslaskelma

Tuloslaskelma kertoo yrityksen rahavirroista. Mistä rahat tulevat ja mihin ne kuluvat. Liikevaihto kertoo myyntivolyymista ja muut tuotot esimerkiksi sijoitusten tuotoista. Kulut on jaoteltu ostoihin, eli suoraan myyntiin vaikuttaviin kuluihin, henkilöstökuluihin, poistoihin ja muihin liiketoiminnan kuluihin, sekä korko- ja rahoituskuluihin. Tärkeimpänä tuloslaskelmasta näkee liikevoiton, eli tuloksen ennen veroja, sekä verotettavan tuloksen.

Verottaja Veren imijä, joka pyrkii kaikin mahdollisin keinoin heittämään kapuloita rattaisiin. Suomen veroviranomainen.