Monipuolista tietoa rahasta

 

Tämä kirja oli ehdottomasti nimensä mukainen. Raha on kiinnostanut minua jo pienestä pitäen. Enkä tarkoita tällä vaan sitä, että sitä tulisi olla paljon. Olemme pienenä siskoni kanssa saaneet kotitöistä pieniä palkkioita, joita sitten kirjattiin paperille, johon oli tehty erikseen lokeroita niin roskien viemiselle, tiskikoneen tyhjennykselle kuin täytöllekin. Muistan, kuinka iloinen olin siitä parista eurosta, jonka olin saattanut viikon mittaan itselleni hankkia. Pistin rahat aina pieneen rahapussiini odottamaan. En niinkään säästänyt kaikkea vaan saatoin ostaa rahoilla esimerkiksi karkkia tai leluja.

Isoin ostokseni pienenä taisi olla siskon kanssa yhteistuumin hankkimamme Nintendo Wii. Muistan tuon konsolin ja sen pelit edelleen. Parasta koko pelaamisessa oli se, että olimme siskoni kanssa keränneet siihen rahaa jonkin aikaa. Oli ansaittu fiilis sitten lopulta päästä pelaamaan. En muista enää yhtään kauanko rahaa keräsimme, mutta muistan sen ilon mitä, se yksi pelikonsoli meille toi. Hieman kyllä harmittaa, että menimme siskoni kanssa myymään konsolin ja pelit pois jo vuosia sitten.

Tämä tarina kertoo ehkä jotain omasta rahankäytöstäni. Olen oppinut siihen, että rahan eteen täytyy tehdä töitä. Raha ei kasva puussa on siis tuttu termi ja ihan hyvä niin. On hyvä, että olen saanut realistisen rahakasvatuksen niin ei ole tullut sen suurempia yllätyksiä aikuisiällä (aivan kamala termi tuo aikuisikä, tulee todella vanha olo tuota käyttäessä). Olen tosiaan oppinut siihen, että työtä on pitänyt tehdä, jotta ansaitsee sitten jotain. Mikään ei tietenkään ole niin mustavalkoista, sillä meillä esimerkiksi urheiluvälineet on olleet aina sellaisia, joiden eteen minun ja siskoni ei ole tarvinnut tehdä sen suuremmin mitään työtä. Tämän uskon johtuvan siitä, että meidän on vain tahdottu liikkuvan monipuolisesti.

Täytyy myös myöntää, että en tietenkään ole käynyt rahan kanssa niin kovaa koulua kuin esimerkiksi sellaisissa perheissä, joissa rahan käyttöä on pitänyt miettiä vielä todella paljon tiukempaan. Olen silti todella onnellinen ja kiitollinen, että vanhempani ovat opettaneet siihen, että rahaa ei tule vain sitä pyytämällä. Toki olen myös oppinut perustelemaan rahan tarpeeni todella hyvin. Rahaa en siis ole rahana koskaan tuosta noin vaan saanut. On täytynyt esimerkiksi olla jokin tarve, mitä varten rahan on saanut. En ole koskaan aiemmin pohtinut rahaa tai sen käyttöä näin paljon. On ilahduttavaa huomata, kuinka tärkeää rahaymmärrys on ja onneksi meillä on rahasta kotona puhuttu. Tuntuu kuin olisi päässyt suoraan pari askelta edemmäksi raha-asioiden ymmärryksessä.

Koen, että olen myös saanut olla lapsuuteni aika pitkälti murehtimatta raha-asioista niin kuin sen kuuluisi jokaisen lapsen kohdalla ollakin. Raha on Suomessa tabu mutta silti siitä keskustellaan käytännössä melkein kaikkien aiheiden yhteydessä. Esimerkiksi politiikka pyörii pitkälti rahan ympärillä. Katsotaan, miten valtion budjetti jaetaan ja mistä leikataan ja mihin panostetaan. Sielläkin tasapainotellaan rahan kanssa, koko ajan. Työmaailmassakin raha seuraa joka paikkaan. Täytyy selvittää budjetteja ja katsoa mihin kuluu rahaa ja kuinka paljon ja pysytäänkö budjetissa. Ei ole varmaankaan kovin montaa paikkaa, missä pääsisi elämään niin, että raha ei kuulu päivittäiseen elämään.

 

Uutta ymmärrystä

 

Kirjassa puhuttiin myös verotuksesta ja eläkkeistä. Niistä sain henkilökohtaisesti uutta oppia, sillä en ole tullut koskaan ajatelleeksi, että kuinka esimerkiksi yrittäjien eläkkeiden maksu menee. Totta kai olen tiennyt, että jokaisen on maksettava eläkettä. En vain ollut ajatellut, että tosiaan yrittäjän täytyy muistaa maksaa ne eläkkeet itse ja eläkemaksun määrä määräytyy sen mukaan, kuinka paljon tuloja yrityksellä on. Minulle tärkeintä tämän kirjan lukemisessa oli se, että sain joihinkin asioihin itselleni selkeytystä. Esimerkiksi, vaikka koenkin ymmärtäväni suomalaista verotusta ja kuinka tukia suomessa maksetaan yms. opin myös uusia asioita, jotka auttavat minua tulevaisuudessa.

 

Säästäminen on periaatteiltaan yksinkertaista

 

Kirjan kannessa oli ikään kuin klikkiotsikko ”näin säästin kymppitonnin vuodessa”. Minusta tämä oli aivan turha lisä tähän kirjaan ja varsinkin sen kanteen. Oli ihan kiva kuulla, kuinka kirjailija on siinä onnistunut, mutta en pidä sitä läheskään tärkeimpänä asiana tässä kirjassa. Itselleni säästämisen ymmärtäminen on ollut jo ennen kirjan lukemista varsin hyvin tiedossa. Säästöjä saa kerrytettyä niistä asioista, jotka eivät ole pakollisia menoja. Jokainen varmastikin ymmärtää, että pakollisiin menoihin kuuluu mahdollinen vuokra, sähkö, vesi, puhelinliittymä ja niin edelleen. Voit taas aina säästää erimerkiksi ruokakuluissa. Itse olen tähän taas ehkä huonoin esimerkki, sillä ruoka on se asia, josta en henkilökohtaisesti haluaisi tinkiä. Enkä tingikään, kun ei ole aivan pakko niin tehdä. Jos taas haluaisin säästää, karsisin ensimmäiseksi ulkona syömisestä ja kahviloissa käymisestä. Niistä saa helposti rahaa sivuun. Tiedän toki, että kaikilla tämä ei ole säästökohde, sillä rahaa ei välttämättä tähän ole ollut alun perinkään, mutta omassa taloudessa tämä olisi se mistä aloittaisin.

Muita säästökohteita olisivat elokuvissa käyminen, konsertit ja keikat sekä mahdollisesti kirjojen ostaminen. Näistä olisi minulle helpointa lähteä karsimaan menoja. Olen hieman huono käyttämään kirjastoa ja mielenkiintoisia kirjoja yleensä ostan omaan kirjahyllyyn. Jos tahtoisin säästää, niin vaihtaisin varmaankin täysin kirjastoihin näin ensiaskeleena.

Kirja herätteli ajatuksia rahasta ja siitä käyttääkö itse rahansa sellaisiin asioihin, jotka tekevät onnelliseksi. Koen, että en varmaan ole täysin onnistunut siinä. Toki opiskelijana minun tuloni eivät tietenkään ole millään muotoa ylitsepursuavat ja suuri osa rahasta menee tietenkin pakollisiin menoihin. Toisaalta kaiken muun kohdalla sanoisin onnistuneeni aika hyvin. Olen saanut rahaa hieman säästöön ja arkisin ostan juuri sellaista ruokaa mitä tekee mieli. Käytän rahaa myös ulkona syömiseen ja ystävien kanssa kahviloissa käymiseen tai elokuvissa käymiseen. Toki tämän koronaviruksen jyllätessä näitä on tullut tehtyä hieman vähemmän, joka ei itseasiassa haittaa tällä hetkellä yhtään ja tilikin kiittää.

Säästin viime kesän töistäni rahat ulkomaanmatkaan, jota emme nyt pääse tulevana talvena käymään, joten rahat jäävät suoraan sivuun odottamaan oikeaa hetkeä. Reissuun lähdetään sitten kun on sen aika ja on turvallista lähteä. Olen viime keväänä aloittanut omien rahojeni tarkemman tarkastelun ja siksi tämän kirjan asioista osa ei minulle tullut niin uutena. Minulla on aiemminkin ollut säästöjä ja sijoituksia, mutta en ollut hetkeen laittanut rahaa edes lisää sivuun. Keväällä päätin, että tähän tulee muutos ja minä saan sijoituksiin kesältä rahaa ja myös reissurahat kokoon. Tämä on nyt tapahtunut ja olen enemmän kuin tyytyväinen omaan taloudelliseen tilanteeseeni tällä hetkellä. Tiedän, että tulen pärjäämään kesälle asti ilman, että sitä ennen tarvitsee stressata rahasta sen kummemmin. Totta kai suunnitelmiin kuuluu se, että kesän aikana tehdään taas töitä, jotta seuraavan talven saa taas keskittyä opintoihin.

 

Raha ja järki kulkevat nykyään käsi kädessä

 

On mielenkiintoista huomata, kuinka oma käsitys rahasta ja sen käytöstä on hieman muuttunut muutamien vuosien myötä. Ensimmäisillä kesätyörahoilla ostin itselleni läppärin ja toisena vuonna muistaakseni järjestelmäkameran. Oli mahtavaa, kun sai itse päättää mitä omilla rahoillaan tekee. Kuluja ei vielä tuossa iässä silti tullut vaan rahat pystyi käyttämään omiin tarpeisiin. Muutamaa vuotta myöhemmin, kun muutin omilleni huomasin, että olisin noista aiempien kesätöiden rahoista voinut pistää edes pienen siivun sivuun niin olisi rahaa vähän paremmin käytössä. No totta kai olisi voinut, mutta sitä ei vielä alle 18-vuotiaana osannut ajatella niin pitkälle. Sekin on toisaalta täysin fine ja ymmärrettävää, eihän nuoren tarvitsekaan osata vielä käyttää rahaa täydellisesti. Näin jälkikäteen ajatellen olen onnellinen, että olin tehnyt noinkin vastuullisia hankintoja, kuin tietokone ja kamera.

Omilleen muuttaessa huomasi kyllä äkkiä, kuinka oikeasti joutuu vähän laskeskelemaan, kuinka paljon rahaa voi muuhun kuin pakollisiin kuluihin käyttää. Todella opettavaista aikaa sanoisin. Olen onnellinen, että tällä hetkellä olen oppinut katsomaan raha-asioissa hieman kauemmas. Se helpottaa elämää todella paljon, kun rahasta ei tarvitse päivittäin stressata. Toivonkin, että kykenen pitämään tämän tilanteen jatkossakin.

 

Viisasta lainaamista

 

Kirjassa puhuttiin myös lainaamisesta ja siitä, että kaikki lainaavat rahaa elämässään jossain kohtaa. Esimerkkinä kirjassa käytettiin tilannetta, jossa yksi henkilö maksaa laskun ravintolassa ja loput maksavat hänelle oman osuutensa jälkeenpäin. Laina ei tosiaan välttämättä ole sen suurempi asia. Se voi olla myös parin kympin arvoinen ravintolalasku, jonka osuudet maksetaan myöhemmin kaverille. Lainat ovat asia, joiden kanssa tulee olla aina todella tarkkana. Pikavippeihin en aio koskaan koskea, mutta myös esimerkiksi asuntolainankin kanssa tulee olla tarkkana, jotta lainaehdot ovat varmasti parhaat mahdolliset mitä markkinoilla on sillä hetkellä tarjota.

Kirjassa puhuttiin myös siitä, kuinka paljon Mobilepay on helpottanut elämää edellä mainituissa tilanteissa. Allekirjoitan tämän täysin, sillä on niin helppo maksaa kaverille saman tien niin ei pääse unohtumaan. Tai vastaavasti jos pelottaa, että ihmiset unohtavat maksaa niin voi laittaa pyynnön menemään niin saa rahansa varmemmin takaisin. Itse olen tottunut lainaamiseen ystävieni kanssa juurikin tällaisissa tilanteissa ja yleensä en lainaa muilta tai lainaa sellaisille, joita en tunne niin hyvin. Tämän ansiosta säästyn ikäviltä tilanteilta, jos joku jättäisikin maksamatta takaisin. En tiedä mitään niin epämukavaa, kuin kysellä lainojen perään jälkikäteen. Itse taas en suostu jäämään kenellekään velkaa ja siitä syystä maksan velkani aina heti pois. Toinen syy tähän on se, että minulla on myös joissain asioissa huono muisti ja tällaiset saattavat unohtua. Syy ei ole se, etten haluaisi maksaa vaan kerta kaikkiaan saatan unohtaa. Tästä syystä maksan aina heti takaisin niin ei tarvitse muistella ollenkaan.

Kirjassa oli myös toinen sovellus, joka voi helpottaa tällaisissa maksuissa kavereiden kesken. Sovelluksen nimi on Kittysplit, sinne voi kirjata kaikki kulut mitä kukakin on maksanut ja sovellus osaa laskea kenelle maksetaan ja kuinka paljon, jotta kulut menevät tasan. En ollut kuullutkaan tuosta sovelluksesta aikaisemmin, mutta kuulostaa varsin kätevältä ja aion kyllä joskus ihan mielenkiinnosta kokeilla tuota vaikka seuraavaa tyttöjeniltaa järjestettäessä. Monet kerrat olemme laskeskelleet, että jos jokainen tuo eri asioita, että kenellä oli kalleimmat ostokset ja kenelle maksetaan takaisin. Tähän toki olemme keksineet ratkaisun, sillä monesti olemme tehneet niin, että yksi maksaa kaikki ostokset ja se sitten jaetaan osallistujien kesken tasan. Lähimpien ystävien kesken tuota jakoa ei tule enää niin tarkasti tehtyä, sillä tiedämme kulujen tasaantuvan ajan kanssa. Tiedämme viettävämme aikaa yhdessä jatkossakin, joten emme enää jaksa olla niin tarkkoja senttien päälle.

 

Rahan käyttö yrityksessä

 

Olen nyt pohtinut rahaa enemmän omasta näkökulmastani, joka totta kai tässä kirjassa on ollut tarkoituksenakin, mutta tahdon silti pohtia aihetta myös meidän tiimiyrityksemme näkökulmasta. Meitä on kuitenkin useampia rahan tuojia ja kuluttajia, kuin yhden henkilön kotitaloudessa, joten tilanne on aika paljon erilaisempi. Olemme yrityksenä tehneet taloudellisia päätöksiä, joista yksi on esimerkiksi alaraja sille, minkä ylittyessä yksittäinen yrittäjä voi tehdä firmamme tililtä ostoksia. Meillä raja on asetettu 500 euroon. Tarkoituksenamme on siis katsoa, että kaikki firman jäsenet tuovat rahaa yritykselle ja yhteisiltä tileiltä ei saa lähteä tekemään hankintoja, jos tilillä on rahaa alle tuon euromäärän. Mielestäni ihan viisas veto, kun kaikki tekevät joka tapauksessa töitä niin tuon ei ainakaan pitäisi olla mikään ongelma, mutta tällä varmistetaan yrityksen näkökulmasta se, että meidän tilillämme on aina rahaa. Meillä on tietääkseni nyt tehty ensimmäinen investointi, kun yksi yrityksemme jäsenistä osti tietokoneen ansaitsemillaan rahoilla. Hänellä on ollut tehtyä rahaa meidän tilillämme niin reilusti, että tuota yllä mainitsemaani päätöstä ei tarvinnut edes miettiä tämän investoinnin kohdalla.

On meillä myös tehty tavoitteita tulojen suhteen. Meillä on olemassa keväälle rahalliset tavoitteet, jotta voimme tehdä tiiminä muun muassa keväällä suunnittelemamme reissun Lappiin. Tiedän, tämä on toki hieman hassu ajatus, että teemme töitä, jotta saamme huvia. Meillä on Tiimiakatemialla kuitenkin vahva tausta matkustamisesta ja tiiminä me päätimme, että me emme enää odota koronan laantumista vaan mahdollisuuksien mukaan lähdemme keväällä käymään koko tiimin voimin Lapissa. Tämä ei ehkä ole sitä kaikkein yrittäjämäisintä toimintaa, mutta toisaalta meillä ei välttämättä kenelläkään ole tavoitteena koulun päättyessä saada nostettua rahaa palkkana vaan silloinkin on tarkoitus lähteä reissaamaan. Eli miksipä sitä huvia ei voisi olla jo tässä matkan varrellakin. Ainakin tulee tiimiydyttyä, joka on myös yksi pääasioista meidän opinnoissamme. Tehdä töitä tiimin kanssa ja oppia, mikäs sen parempaa.

Jottei tämä yrityksen talous kuulostaisi niin pumpulilta niin olemme pitäneet järjen päässä yrityksemme menojen suhteen. Meillä ei ole tähän mennessä käytetty rahaa muuhun kuin pakollisiin menoihin. Tämä on ollut todella järkevää, sillä meidän ei ole tarvinnut missään vaiheessa todeta, ettemme voisi tehdä jotakin rahan puutteen vuoksi. Meillä ei myöskään ole ollut projekteja, joihin olisi tarvinnut suuria alkuinvestointeja. Tästä syystä meillä on liikevoittoprosentti pysynyt suhteellisen suurena koko yrityksen vuoden mittaisen historian ajan. Olen onnellinen, että meillä on koko yritys täynnä sellaisia henkilöitä, jotka ovat rahan käytöstä suurin piirtein samaa mieltä. Näin ollen olemme välttyneet suuremmilta rahaan liittyviltä kriiseiltä ainakin tähän asti.

 

Pohdintaa

 

Yllä mainitsemani matka on myös todella hyvä kannuste työnteolle. Olen huomannut sen itsekin ihan omassa henkilökohtaisessa taloudessani. On mahtavaa, että itse voin vain odottaa, että korona laantuu tarpeeksi, jotta pääsen vihdoin ansaitsemalleni matkalle ystäväni kanssa. Rahat kyllä odottavat siihen asti ja kasvavat hieman jopa korkoa. Olisin voinut puhua aiheesta, vaikka kuinka paljon ja huomaan, että aihe selkeästi kiehtoo minua. Olenkin ajatellut antaa talouspuolelle mahdollisuuden omissa opinnoissani. En välttämättä sen taloudenpidon muodossa vaan ehkä sijoittamisessa ja säästämisessä. Tämä kirja oli todella hyvä muistutus itselleni hyvän taloudenpidon tärkeydestä.

Kun aloitin lukemaan tätä kirjaa niin minun oli pakko päästä vielä samana iltana tekemään ajantasaiset laskelmat omasta taloudestani. Koenkin, että tämä kirja teki jo ensimmäisenä iltana tehtävänsä. Tulen varmasti jatkossakin seuraamaan omaa talouttani tarkemmin, kuin aiemmin olen tehnyt.