Olen pohtinut markkinointia viimeisen vuoden aikana monesta eri näkökulmasta toimiessani tiimin markkinointipäällikkönä ja tehnyt markkinointiin liittyviä projekteja myös megatiimissä ja kesäpassi- projektissa. Olemme pohtineet varsinkin oman tiimin osalta, miten voimme erottua Tiimiakatemialla ja tehdä markkinoinnista tehokasta, etenkin myynnin näkökulmasta. Olemme tehneet erittäin paljon töitä sen eteen, että Bluumilla olisi erottuva, sekä laadukas brändi, ja mielestäni olemme onnistuneetkin siinä jossain määrin.  

Luin kirjan Intohimona Brändit, koska halusin oppia tarkemmin brändien kehittämisestä. Kirjaa lukiessani ymmärsin rakenteen ja syvemmän ajatuksen brändien taustalla, mikä auttoi hahmottamaan myös oman tiimin, osuuskunta Bluumin brändityön merkitystä. Tavoitteenamme on alusta asti ollut luoda erottuva brändi, mikä tukee visiota ja missiotamme, mutta ennen kaikkea tuo mahdollisesti yritykselle myyntiä.  

Kokonaisuudessa brändin rakentaminen ja sen pohtiminen on ollut pitkä prosessi, mutta erittäin palkitseva sellainen, kun näkee oman ja tiimin työn jäljen. Mielestäni saimme luotua Bluumille erottuvan brändin, mikä tukee myös osuuskunnan visiota, missiota ja arvoja. Bluumin kanssa yhdessä kehitimme brändiä brändisynnytyksen muodossa, jossa jokainen pääsi ideoimaan asioita liittyen brändin kehittämiseen. Päivä oli erityisen onnistunut ja koin, että brändistä välittyy jokaisen tiimiläisen ajatukset kootusti. Brändin luominen osuuskunnalle oli loistava harjoitus myös tulevia projekteja, ja niiden brändin kehitystä ajatellen. Teimme alkuun joitain virheitä opetellessamme brändin rakentamista, mutta lopputulemana saimme hyvän kokonaisuuden kasaan. 

Osuuskunnan tapauksessa kilpailuedun löytäminen on todella hankalaa, koska kaikki työskentelevät erilaisten projektien parissa ilman yhteneväistä päämäärää, jossa ainoana yrityksen yhdistävänä tekijänä yhteinen osuuskunta, jonka alaisia projektit ovat. Olen pohtinut voisiko osuuskuntamme kehittää konseptin, jossa tekisimme omien projektien ohessa esimerkiksi nettisivuja. Bluumia yhdistää myös yhteisinä projekteina tehdyt innovoinnit eli synnytykset, joiden avulla pääsemme kehittämään tiimin toimintaa. Tiimiä yhdistävän projekti mahdollistaisi uuden oppimisen ja sen, että päästään tekemään yhdessä tiiminä projektia, mikä pyörii taustalla koko ajan. 

Toisesta näkökulmasta ajateltuna koen, että Bluumin kilpailuetu on nimenomaan laaja osaamisalue, mikä tuo laajemman asiakaskunnan yritykselle. Teemme hyvin erilaisia asioita, mutta koen kuitenkin, että ne tukevat toisiaan ja voimme jakaa oppeja niistä toisillemme. Bluumin alla toimii useita erilaisia projekteja, ja asiakkaan ollessa yhden projektin asiakas, voi projektiryhmä suositella asiakkaan tarpeiden mukaan toistakin projektia, mikä voi saattaa asiakkaan tarpeen loppuun asti. Esimerkiksi asiakas tilaa kuusi T-paitaa ja haluaa niihin oman firman logon. Printtiprojektimme voi hoitaa paitojen painatuksen, jonka jälkeen selviää, että asiakkaalla olisi tarve myös nettisivuille, joiden luominen onnistuu myös Bluumin kautta. 

Olemme tiiminä pohtineet paljon, sitä millaisen mielikuvan annamme viestiessämme asiakkaalle. Alusta asti on ollut tärkeää, että ensivaikutelman Bluumista tulee olla laadukas, ja ystävällinen. Hyvän ensivaikutelman luominen asiakkaalle, on tänä päivänä erityisen tärkeää, koska kilpailu on todella kovaa, ja pitää pystyä erottumaan myös pienemmillä tekijöillä. On tärkeää rakentaa luotettava brändi, mikä lähtee jo kirjan oppien mukaan asiakaslähtöisestä ajattelusta. Bluumin brändiä rakentaessa olen saanut hyvää käytännön oppia kokeilemalla, mikä voisi toimia ja mikä taas ei. Kirjasta sai paljon inspiraatiota siihen, mihin suuntaan kehittää oman osuuskunnan Brändiä.  

Yksi kirjassa esitetyistä haasteista oli brändin jalkauttaminen arkeen. Kirjassa tuodaan hyvin esiin, että on tosi haastavaa viedä brändi koko henkilöstön toimintamalleihin. Bluumin tapauksessa olemme markkinointitiiminä pyrkineet informoimaan selkeästi brändin luomiseen liittyvistä asioista, ja kehittäneetkin brändiä yhdessä, jotta se olisi osaltaan myös helpompi tuoda osaksi arkea. Koko tiimi on ollut mukana rakentamassa brändiä, ja vaikuttamassa siihen liittyviin asioihin. Koen, että osuuskunnalla on hyvä mahdollisuus jalkauttaa brändi arkeen, koska se pohjautuu hyvin tuttuihin toimintamalleihin kaikille. 

Tiimin markkinointiviestinnän tulee olla brändin mukainen, ja kirjan mukaisesti sen päätavoitteena tulisi olla kysynnän lisääminen yrityksen palveluille. Olemme oman osuuskunnan sosiaalisia medioita vasta käynnistämässä, mutta TikTokiin olemme pyrkineet luomaan autenttista sisältöä tiimiyrittäjien arjesta. Osuuskunnan viestintä on omalla tavalla haastavaa, koska sen alla toimii useita täysin eri tyylisiä projekteja ja viestintää ei voi keskittää ainoastaan yhteen niistä. Edellä mainittu on myös ehkä syy siihen, miksi osuuskunnat tekevät niin vähän markkinointia tiimin tasolla. Olisi hienoa löytää toimiva ratkaisu viestintään, mikä toisi aidosti tuloksia, esimerkiksi myyntiä.  

Mielenkiintoinen aspekti tiimiyrityksen kehittämisessä on vastuullisuus. Osuuskunnassamme toimii muutamia projekteja kiertotalouden parissa, kuten kiertotalouteen liittyvä vaateprojekti. Kirjassa mainittiin, että vastuu ei pelkästään sisällä ympäristövastuuta, vaan myös esimerkiksi sosiaalisen vastuun ja taloudellisen vastuun. On tärkeää huomioida jatkossa vastuullisuus- näkökulma uusia projekteja luodessa, sillä koen, että se on jo suuri asia, mutta tulee olemaan tulevaisuudessa vielä paljon isompi ja tärkeämpi teema. Tiimiakatemian yhteisössä huomioidaan vastuullisuus hienosti, ja talon sisällä toimii useita projekteja, mitkä edistävät kiertotaloutta omalla osallaan. Valmentajien puheissa on aktiivisesti vastuullisuus- teema, mikä on mielestäni hyvä asia, ja kannustaa tiimiyrittäjiä vastuullisiin projekteihin. 

Olen jo jonkin aikaa pohtinut omaa henkilöbrändiä, ja sen potentiaalia. Kun huomasin kirjassa kappaleen henkilöbrändin kehittämisestä, innostuin asiasta. Omaan käsivamman, mikä on erottava tekijä minussa, kun vertaa muihin ihmisiin. Elän kuitenkin suhteellisen normaalia elämää, mikä saa monet miettimään ja ihmettelemään asiaa. Kirjassa tuotiin esiin, että henkilöbrändin kehittämiseksi on tehtävä rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Koen, että on kokeilun arvoista lähteä rakentamaan omaa henkilöbrändiä tavoitteellisesti, ja kääntää kaikki kortit asian osalta.  

Luottamus ja positiivinen mielikuva listattiin kirjassa isona osana henkilöbrändiä. Olen mielestäni löytänyt erottavan tekijän oman henkilöbrändin luomiseen, mikä saattaa herättää kiinnostusta muissa. On löydettävä tapa, millä pystyy ylläpitämään kiinnostusta, sillä kirjan mukaan henkilöbrändin kasvattaminen vaatii pitkäaikaista työtä sen eteen. Koen tärkeäksi luoda sisältöä, mikä tuntuu itsestä hyvältä, mutta myös kiinnostavalta katsojan näkökulmasta. Olen tehnyt TikTokiin sisältöä erilaisista aiheista, ja videot ovat saaneet hyvän vastaanoton. Yksi suurimmista tavoitteista henkilöbrändin luomisen ohessa on myös oppia käyttämään ja analysoimaan sosiaalisen median palveluita, sekä tunnistamaan mikä toimii alustalla. Tätä tietoa pystyisin hyödyntämään laajasti myös projektien markkinoinnissa. Henkilöbrändin kehittämisen avulla voit kertoa kohdeyleisölle omista taidoista, esimerkiksi valokuvauksesta ja markkinoida myös omaa osaamista alustoilla.