Heti kirjan alussa Vahtola kirjoittaa kappaleessa ”Kenelle kirja on tarkoitettu” kuinka tämä kirja voisi olla jokaisen yrityksen johtajan pöydällä. Kirjan lukemisen jälkeen en voisi olla enempää samaa mieltä. Nykyään ei riitä, että olet jossain osa-alueessa nopein, tyylikkäin tai paras, jos et osaa brändätä tuotettasi/palveluasi. Brändin täytyy olla erottuva ja syventyä tiettyyn ominaisuuteen. McDonald’s ei valmista markkinoiden maukkaimpia hampurilaisia, vaikka se yön pikkutunneilla voi siltä tuntua. Heidän kilpailuetunsa perustuu edulliseen hintaan ja nopeuteen. Kuten Vahtola kirjassaan toteaa, vahvat brändit kasvattavat tutkitusti yritysten arvoa.  

Kirjassa oli monia mielenkiintoisia aiheita, joista olisi voinut kirjoittaa, mutta aion keskittyä muutamaan itseäni kiinnostavaan aiheeseen. Ensimmäinen aihe liittyy ainutlaatuiseen konseptiin ja vahvaan asiakaslupaukseen. ”Kilpailuedun varmistaminen on jokaisen menestyvän yrityksen kriittinen menestystekijä. Innovatiivisilla ja luovilla ratkaisuilla yritykset pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen ainutlaatuisen konseptin ja vahvan asiakaslupauksen – kilpailuedun.” Yrityksen täytyy luoda innovatiivisia palveluita ja tuotteita, jotta se voi erottua muista samalla alalla toimivista yrityksistä. Tiimiakatemian projekteista pidän erityisesti Seppälän renkaanvaihdon konseptista. Poiketen normaaleista renkaanvaihtopisteistä Seppälän renkaanvaihto sijaitsee arkisen askareen varrella, kauppareissun. Sijainti mahdollistaa asiakkaalle kahden kärpäsen lyömisen yhdellä iskulla. Kauppareissun kesto osuu myös hyvin yhteen renkaiden vaihtoon kuluvan ajan kanssa. Konsepteja luodessa on tärkeää pyrkiä selvittämään asiakkaan tarpeet ja halut, eikä luoda konseptia täysin sen pohjalta, minkälaisen siitä itse haluaa. Seppälän renkaanvaihdon työpiste ahtaassa ja kaikuvassa parkkihallissa ei takuulla ole sellainen, mitä renkaanvaihto alalle ryhtyvä haluaa. Oma tilava halli hieman syrjemmässä voisi olla enemmän mieleen, mutta sillä ei ole vastaavaa kilpailuetua, mitä kauppakeskuksen parkkihallissa. Tämä oli itselleni hyvä muistutus, ja pyrin ottamaan tämän huomioon omia projektejani aloittaessa.  

Liittyen ainutlaatuisiin konsepteihin tärkeä ominaisuus menestyvissä yrityksissä on jatkuva kehittyminen. Yrityksen liiketoimintastrategiaa täytyy kehittää ja muokata asiakkaiden tarpeiden ja odotuksien mukaisesti. Jatkuva kehittyminen ei koske pelkästään yrityksiä ja niiden asiakkaita vaan myös osuuskuntia/tiimejä ja niihin kuuluvia käytäntöjä ja rooleja. Tähän asiaan olemme mielestäni Bluumissa ottanut hyvän otteen. Pyrimme kehittämään tiimin toimintaa jatkuvasti sujuvammaksi ja tehokkaammaksi vaikka se tarkoittaisi tuttujen ja turvallisten toimintatapojen muuttamista tai poistamista. Viimeaikaisin kehityskohteemme on liittynyt vahvasti johtoryhmän rooleihin. Olemme käyneet hyvää keskustelua eri johtoryhmäroolien tarpeellisuudesta sekä siitä, mitä tulevilta päälliköiltä ja tiimiliideriltä halutaan tulevana vuonna. Jos toisen vuoden johtoryhmältä haluttaisiin samaa kuin ensimmäisen vuoden johtoryhmältä, tyssäisi kehitys siihen. Lisäksi uusi strategiamme synnytysten myynnissä täytyy olla jatkuvan tarkastelun ja kehittämisen alla. Osuuskuntien asettamien strategioiden epäonnistumiset tiimiakatemialla ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, ja osasyynä tähän voi olla jatkuvan kehittämisen laiminlyönti. Usein osuuskunta nähdään myös vain alustana, joka mahdollistaa varsinaisten yritysten luomisen. Tällaiselle pohjalle on hankala luoda strategiaa, johon kaikki sitoutuvat täysin. 

Jatkuva kehittyminen ja niiden myötä menestyminen vaatii tavoitteita, nimenomaan riittävän korkeita tavoitteita. Vahtola kirjoittaa kirjassaan kappaleessa ”Tavoitteet korkealle” seuraavasti: ”Keskinkertaisesti toimiva yrityskulttuuri pyrkii noudattamaan samoja toimintamalleja, Hyvä yrityskulttuuri kannustaa asettamaan tavoitteet riittävän korkealle. Erinomainen yrityskulttuuri kannustaa nostamaan vision ja mission uudelle korkeammalle tasolle säännöllisin väliajoin.” Tavoitteiden asettaminen tiimissä tuntuu olevan yksi kivi kengässä. Ensimmäisenä keväänä asetimme hyvin korkeat tavoitteet, lähestulkoon saavuttamattomat säilyttämällä vakaan mielenterveyden. Syksyllä taas tavoitteet olivat akatemian minimivaatimuksen tasolla. Näistä kahdesta vaihtoehdosta minimivaatimus on ollut tähän asti parempi. Näen sen johtuvan siitä, että ne ovat selkeästi saavutettavissa, eikä motivaatio lässähdä liian korkeisiin tavoitteisiin. En kuitenkaan koe, että minimitavoitteisiin pyrkiminen on optimaalisin tapa asettaa tavoitteet, vaan haluaisin tarttua Vahtolan esittelemään erinomaisen yrityskulttuurin toimintatapaan, jossa pohjana toimii yrityksen visio ja missio. Kuten Vahtola kirjoittaa: ”Tavoitteiden asettaminen edellyttää, että ensin täytyy tietää, mitä haluaa ja mitä tavoittelee.” Nyt, kun olemme brändisynnytyksissä saaneet osuuskunnan visio, missio ja strategia selkeäksi, voisi seuraavia tavoitteita miettiä vahvasti niiden pohjalta. Tavoitteiden lisäksi myös tiimimme brändikäsikirja täytyy nostaa pöydälle tasaisin väliajoin, ja tarkastella olisiko mahdollista nostaa visiota ja missiota korkeammalle tasolle.  

Vahtola kirjoittaa kappaleessa “Yliopistojen ja koulutuksen rooli” seuraavasti: “Yliopistojen ja koulutuksen tulisi tukea kuluttajaliiketoiminnan ja brändin merkityksen ymmärtämistä Suomessa. Yliopistojen tulisi edelleen vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, että kyseisten aineiden opiskelu olisi mahdollisimman houkuttelevaa.” Kappaleessa todetaan myös markkinoinnin suosion laskeneen pääaineena merkittävästi. Syyksi arveltiin aineen monikirjavuus, mistä johtuen selkeää ammattia sitä lukemalla ei saa, toisin kuin esimerkiksi laskentatoimesta. Tätä ongelmaa ei Tiimiakatemialla ole, melkeinpä päinvastoin. Monien vanhempien opiskelijoiden suusta on kuultu hieman naureskellen, että täällä ei muuta tehdäkään kuin markkinointia. Koen Tiimiakatemian eduksi sen, että täällä ei valita tiettyä pääainetta, jolle omistaudutaan. Akatemialla on mahdollista kokeilla lähestulkoon kaikkea, ja suuntautua sen mukaan, minkä kokemuksen kautta kokee puhuttelevimmaksi. Brändäystä ja markkinointia käsitellään paljon tiimien treeneissä, ja sitä on mahdollista toteuttaa käytännössä niin oman osuuskunnan ja talon markkinointitiimeissä kuin omissa projekteissakin. Toisin kuin yliopistoissa, Tiimiakatemialla markkinoinnin vaikutus ja tärkeys nähdään konkreettisesti jokapäiväisessä toiminnassa, oli se sitten tiimipaitojen käyttämistä tai Seiska-lehtisten kiinnittämistä vessan oviin. Loistavana esimerkkinä markkinoinnin ja brändäyksen mahdollisuuksista voidaan pitää Tiimiakatemialta valmistunutta Elias “Mäksä” Mäkistä, joka on onnistunut markkinoimaan ja brändäämään Höyrymedia yrityksensä menestyksekkääksi yritykseksi, joka toteuttaa yrityksille markkinointia ja brändäystä. Myös itselläni on syttynyt kipinä kyseiselle aiheelle, ja haluankin harjoitella sitä tulevissa projekteissani.