Mikko Hyppösen kirja Internet kertoo kaiken tarvittavan netistä ja sen toiminnasta. Kirja käy läpi laajan paketin internetin lyhyestä historiasta. 

Internet on meille tuore tulokas. Jos mietimme ihmiskunnan historiaa, on tietovallankumouksen uusin askel koko maailmaa yhdistävä netti. Internetin ansiosta olemme saaneet mahdollisuuden jakaa tietoa reaaliajassa ympäri maailman. Emme kuitenkaan tiedä vielä kaikkia mahdollisuuksia ja uhkia, joita netti mukanaan tuo. Tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen esittelee kirjassaan Internet (WSOY, 2021) niin verkkoliikenteen historiaa, teknologiaa kuin uhkia. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka ovat vähänkään kiinnostuneita siitä, miten videopuhelut lentävät tai Google -haku toimii. Kirjassa syventää lukijan ymmärryksen netin toiminnasta pintaa syvemmälle, unohtamatta mielenkiintoisia muistoja historian varrelta. 

Elämäni aikana langaton verkkoyhteys paikoissa, joissa liikumme arkipäivisin ei ole ollut itsestäänselvyys. On vienyt aikaa rakentaa koko Suomen kattava verkko, maailmanlaajuisesta internetistä puhumattakaan. Kuinka useasti sitä miettii internet verkon oleva kiinteä kaapelilla yhteydessä oleva järjestelmä. Eurooppa on kiinni Yhdysvalloissa, Yhdysvallat kiinni Aasiassa ja niin edelleen. Valtamerten pohjalla kulkee tietoliikennettä yhdistävää valokuitukaapelia yli miljoona kilometriä. Tekniikka&Talous -lehden artikkeli osoittaa hyvin, miten mantereet ovat verkkoutuneet keskenään. Mantereet yhdistetään kaapeleilla, mutta kaapelia kulkee myös maan sisällä. Vasta kännykkämastot jakavat kaapelein kulkevan datan taskuumme ja muihin langattomasti toimiviin laitteisiin.  

Kirjassa kerrottiin merikaapeleiden merkityksestä niin hyvässä kuin pahassa. Merikaapelit ovat nousseet viime aikoina uutisotsikoihin (10/2023), kun Suomen ja Viron välisessä kaapelissa havaittiin vaurio. Hyppönen tuo esille hybridivaikuttamisen merkityksen nykyaikaisessa sodankäynnissä. Sota voi alkaa monella tavalla ja yksi verkossa tehtävien toimien muoto on sabotoida tietoliikenneyhteyksiä. Valtiollisten toimijoiden tarkoituksena voi olla sulkea tai eristää hyökkäyksen kohde tietoliikenteeltä. Tätä on nähty ja tullaan varmasti näkemään vieläkin enemmän. Jos tietoliikenne katkaistaan, se heikentää myös mahdollisuutta vaikuttaa verkon välityksellä, informaatiovaikuttaminen ei ole enää mahdollista. Puolustusvoimien opetuselokuvassa Taistelukenttä 2020 kuvitteellinen sota alkaa laajoilla tietoliikennekatkoksilla. Niihin varautuminen on osa yhteiskunnan toimivaa infrastruktuuria. 

Kaikki verkkoihin liittyvät rikokset eivät ole valtiotasoisia. Suurin osa rikoksista tapahtuu meille tavallisille verkon käyttäjille. Rikollismaailmasta tuli verkon myötä kansainvälinen. Pyörävaras ei vie pyörää Brasiliasta käsin, mutta voi huijata sinulta tilin tyhjäksi sekunneissa. Rikollisten keinot kasvavat ja käytettävissä on jatkuvasti entistä enemmän uusia tapoja. Yleensä motivaationa on raha, joko suoraan tai tiedon kautta. Tieto on aina ollut valtaa. Big data eli iso tietomassa tai yksittäiseen käyttäjään yhdistettävä tieto on arvokasta valuuttaa, jota myymällä rikolliset tienaavat rahaa. Rahaa voidaan viedä erilaisin huijauksin tai kiristyksin, tietoa voi myös varastaa tekemällä erilaisia hyökkäyksiä kuten kiristyshaittaohjelmia. Näissä käyttäjän tietokoneelle murtaudutaan ja tiedot lukitaan. Maksamalla vaaditun summan rahaa, saa tietonsa takaisin. Toinen mahdollisuus on viedä tiedot ja vuotaa ne julki. Tätä tehdään niin yritysten kuin yksityishenkilöiden tiedoille. Vastaamon tietomurtotapaus oli kirjassa paljon esillä. Yksittäisten ihmisten potilaskertomuksia uhattiin vuotaa julki, jos lunnaita ei maksettaisi. Osa uhista ei ole käyttäjän itsensä aiheuttamia. Tässäkään tapauksessa yksittäiset Vastaamon asiakkaat eivät mitenkään olisi voineet välttyä tietojensa varastamiselta. Tiimiyritystenkin olisi hyvä miettiä edes ajatuksen tasolla tietosuoja-asioita ja tunnistaa tietoturvaan liittyviä riskejä. Meidän projektimme saattavat pitää sisällään tietoa asiakkaistamme. Osa tästä tiedosta voi olla luottamuksellista ja sitä tulisi suojella ja käsitellä sen mukaisesti. 

Omien tietojen huolellinen tallentaminen on tärkeää. Hyvällä palomuurilla ja vahvoilla salasanoilla pääsee tavallinen käyttäjä jo pitkälle. Kuka tahansa voi olla kuitenkin hyökkäyksen uhri, joten kaikkeen on syytä varautua. Mitä jos esimerkiksi tietokoneesi tiedostot ja käyttö lukitaan lunnastroijalaisella. Onko sinulla varakopiota esimerkiksi pilvipalvelussa? Kaikki tieto on koneella, joko sinun tai jonkun toisen. Pilvipalvelut eivät ole pilvessä, vaan toisella koneella isoissa tietokonepalvelinsaleissa. Jos omat tietosi pyyhitään sieltä pois, et pääse niihin käsiksi. Myös kaapeliyhteys esimerkiksi Euroopan ja Amerikan välillä voi mahdollistaa sen, ettei tietoihin pääse käsiksi, jos data on Amerikassa ja kaapeliyhteydet ovat katkenneet. Tärkeimmistä tiedoista kannattaa ottaa paikallinen varmuuskopio, jota säilyttää turvallisessa ja lukitussa paikassa. 

Pääkohdat verkon vaaroista tulivat nyt esille. Syvemmän raapaisun erilaisiin hyökkäysmuotoihin tai vaaratekijöihin saa lukemalla kirjan. Haluan nostaa esille niitä hyviä puolia, joista mekin voimme yrittäjinä hyötyä. Verkko tarjoaa monia mahdollisuuksia, joista saa irti, kun lähtee vaan tutkimaan asiaa tarkemmin. 

Tiimiakatemialla tehdään paljon erilaisia verkkosivu ja -kauppa projekteja. Niissä yhdistyy samat piirteet. Suunnitellaan ja toteutetaan jokin kokonaisuus verkkoon. Mitä muuta voisimme maailmalaajuisessa internetissä toteuttaa? Asiakaskunta kasvaa, kun verkossa osaa kohdistaa mainonnan oikein ja kansainvälisesti. Verkko ei ole pelkkä kaupallinen alusta asioiden myymiselle. Voimme ottaa käyttöön erilaisia verkossa olevia työkaluja oman toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi asiakkaan kanssa tehtävää suunnittelutyötä voidaan jo käydä verkon yli. Meilläkin asiakastapaamisia tehdään etänä, kun yhteistä paikkaa tapaamiselle ei löydy. Monet laitteet käyttävät verkkoa toimiakseen. IOT eli Internet Of Things, esineiden internet. Nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän tavallisetkin laitteet saavat verkkoyhteyden. Kirjassa tuotiin esimerkki vedenkeittimestä. Kuulostaa ehkä hieman hassulta ajatukselta tuoda netti keittiölaitteeseen, mutta sen avulla voidaan kerätä ja välittää tietoa. Tätä tietoa voi myydä ja tuotetta voi kehittää. Olisiko meillä tiimiyrityksillä mahdollisuus hyödyntää nettiä projekteissaan tehokkaammin. Voisiko vielä keksiä jonkun etäpalvelun tai tuotteen, jossa internet tai IOT saa uudenlaisen näkökulman?  

”Internet” antoi valtavasti tietoa sekä netin historiasta, että käyttökohteista. Opin tämän lisäksi Hyppösen kirjasta joitain teknisiä asioita netin toimintaan liittyen. Domain eli verkkotunnus on nimestä tai kirjaimista koostuva, ikään kuin osoite netissä toimiville IP-osoitteille. Esimerkiksi kutsumme osoitetta 62°15’11.0″N 25°45’33.7″E tuttavallisemmin Kympinkatu 3B:ksi. Kartat löytävät molemmat, sekä annetun osoitteen että koordinaatit. Verkkotunnukset tarvitsevat toimiakseen nimipalvelimen eli DNS:n (Domain Name Servive), jonka tehtävä on yhdistää kysytty osoite oikeaan IP-osoitteeseen. Erilaiset tietueet ohjaavat DNS:n toimintaa. Kaiken verkkoliikenteen takana on numeerisia arvoja, joita muuttamalla voidaan vaikuttaa haluttuun lopputulokseen. Näitä ovat erilaiset tietueet, kuten sähköpostiliikennettä määrittelevä MX tai liikenteen ohjaava A. Kirjaa lukiessa erilaiset tekniset lyhenteet ja nimet tuntuivat erikoisilta, niitä oli ehkä jopa hieman hankala ymmärtää. Oppi näistä jäi päähän vasta käytännön projektissa, kun teimme nettisivuja Fleimille. Lue alta tositarina!