Ilmiön kaava -kirjaessee

Arttu Karisto HTA19s1
Projektitoimisto Sawake osk.

 

Johdanto

 

Luin Lauri Hilliahon ja Johanna Puolitaipaleen kirjan Ilmiön kaava. Kuulin kirjasta ensi kerran sen ilmestyttyä vuonna 2015, kun siitä kerrottiin radiossa. Kiinnitin jo silloin huomiota hauskaan ajatukseen siitä, miten ilmiöiden synnystä kertovasta kirjasta ollaan selvästi tekemässä ilmiötä.
Kirja on luotu vastaamaan tarpeeseen ilmiöiden rakenteen ja säännöllisyyden laajemmasta ymmärtämisestä tilanteessa, jossa ilmiöitä on syntynyt kuin sieniä sateella, mutta niiden syntyminen on ollut enemmän tai vähemmän sattumanvaraista. Hallittujen ilmiöiden luominen on loistava tapa markkinoida tuotteita ja palveluita.
Luin kirjan oppiakseni uusia väyliä markkinoinnin luomiseen ja ymmärtääkseni miksi ja miten esimerkiksi Lidlin halpislenkkareista tuli parissa päivässä superhitti, joka myi Suomen varastot tyhjiksi reilussa tunnissa. Tarkastelen myös sitä miten voisimme tiiminä markkinoida palveluitamme ja luoda asiakkaidemme tuotteiden tai palveluiden ympärille myyviä ilmiöitä sekä miten voin heijastaa kirjasta saamiani oppeja oman firmani toiminnassa.
Kerron kokemukseni entisen työpaikkani rekrytointiprosessin ympärille syntyneestä ilmiöstä ja sen taustoista.

 

Ilmiö (kreik. Phainomenon, verbi phainein, “näkyä, loistaa, ilmestyä, olla käsin kosketeltava), mikä tahansa havaittava tapahtuma. (NEW OXFORD AMERICAN DICTIONARY, 2. PAINOS)

 

Ilmiön syntyminen

 

Ilmiön kolme keskeistä ominaisuutta, jotka yhdistävät kaikkia maailman ilmiöitä:

 

 

• Sosiaalinen toiminta, joka tekee ilmiöstä erottuvan

• Leviävä tarina

• Lupaukset, jotka innostavat ihmistä osallistumaan.

 

 

Nykyään ilmiöiksi nimetään lähinnä sosiaaliseen toimintaan liittyviä asioita. Alunperin ilmiö sanana on määritelty luonnontieteellisten ilmiöiden tutkimista varten. Nykyään ilmiön tunnistaa parhaiten siitä, että se tulee jatkuvasti vastaan journalismimediassa sekä sosiaalisessa mediassa. Ilmiö ei siis sinänsä ole osa jotain tuotetta tai sen ominaisuuksia, vaan se näkyy nimenomaan ihmisen toiminnassa tuotteen ympärillä. Ilmiö on ihmisten ajatuksissa, puheissa ja teoissa.

Ilmiön taustalla on aina tarina. Mikä tahansa tarina tuotteen ympärillä ei kuitenkaan synnytä ilmiötä, vaan tarinan pitää herättää tunteita. Tarinan jakaminen ja siitä puhuminen tuo ihmisen osaksi ilmiötä, jolloin ilmiöt lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olen huomannut useasti, että olen ollut täysin pimennossa jostakin viraalista ilmiöstä (esim. Aikoinaan Instagram ja hetki sitten TikTok) ja kokenut hämmennystä ja vahvaa ulkopuolisuuden tunnetta läheisiin ystäviini, kun olen huomannut olevani täysin pihalla ilmiöstä josta he ovat puhuneet. Kun olen itse päässyt osaksi ilmiötä on minussa herännyt vahva tunne kuulumisesta joukkoon. Tämä on hieman hämmentävää, sillä sekä Instagram että TikTok eivät kumpikaan ole tuoreeltaan tuntuneet kovinkaan kummoisilta tuotteilta. Kuitenkin olen itse toiminut ja kuullut kavereidenikin toimineen tavalla, jonka vain hyvä ilmiö saa aikaan; olen jatkanut palveluiden käyttämistä ja yrittänyt löytää niiden ytimen, sen mikä niissä niin kovasti viehättää. Tämä on johtanut tuotteiden siirtymiseen osaksi arkeani lähes huomaamatta. Instagramin ja TikTokin kaltaisissa globaaleissa some-ilmiöissä on mielenkiintoista se, että suurin osa ihmisistä – itseni mukaan lukien – ei usein edes tiedä varsinaista tarinaa tuotteen taustalla, vaan asettuu itse osaksi tarinaa ottamalla tuotteen käyttöön ja puhumalla siitä.
Sorcolor Oy:n slogan on “ole osa tarinaa”. Olin yhtiössä töissä sen neljä ensimmäistä toimintavuotta ja jo silloin oli huomattavissa selkeitä toteutumia ilmiön kaavan käytöstä, mikä valkeni minulle vasta kun olin lukenut Ilmiön kaava -kirjan. Maalausliike Sorcolor aloitti toimintansa kesällä 2014 Raumalla. Ensimmäisenä kesänä heillä oli töissä lähinnä tuttuja ja tutuntuttuja nuoria, jotka olivat tulleet Raumalle töihin joka puolelta Suomea. Sorcolor käytti huikealla tavalla hyväkseen kesäraumana tutuksi tullutta ilmiötä, jonka alkamisajankohtaa en tiedä. Sorcolorin perustajien kavereita ja heidän pikkusisaruksiaan oli ollut jo useampana kesänä töissä Raumalla, houkuttiminaan kaunis meriympäristö ja aktiivinen nuorten yhteisö. Ilmiö sai valtavan lisäboostin Sorcolorin aloitettua toimintansa. He tarjosivat kymmenille nuorille kesätöitä Raumalta ja kohdistivat rekrytointinsa nimenomaan kesänsä Raumalla viettäneiden nuorten kaveripiireihin. Nykyään Sorcolor työllistää 250 sesonkimaalaria useissa eri toimipisteissä ympäri Suomen ja suurinta osaa heistä yhdistää se, että he ovat kesätöissä muualla kuin kotikaupungissaan. Kaikille ihmisille, mutta varsinkin nuorille on hyvin tärkeää, että he saavat kokea joukkoon kuulumista. Sorcolorin kesätyöntekijöiden kokemusten jakaminen aktiivisesti somessa ja puskaradiossa on levittänyt tietoa loistavasta työyhteisöstä ja siitä, miten nuoret ovat löytäneet kesätöiden kautta paljon uusia ystäviä. Tarinaan on sisällytetty lupaus.

Miksi kaikki ilmiöt eivät kiinnosta kaikkia? Ilmiö innostaa niitä, joiden tarpeisiin tarinan sisältämät lupaukset osuvat. Miten voisin luoda projektin, brändin tai tapahtuman, josta saisin niin kiinnostavan, puhuttavan ja erikoisen, että se muodostuisi ilmiöksi? 

 

Ilmiön luomiseksi tarvitaan idea, jolla on mahdollista saada aikaan a) sosiaalista liikehdintää b) leviävä tarina ja joka c) sisältää lupauksia, jotka innostavat ihmisiä osallistumaan.

 

Ilmiön kaava: Tarinoi intohimo, sytytä innostujat, värvää vahvistajat, juurruta ja uudista

Olisiko Maalausliike Pinnalle Oy:stä mahdollista luoda saman tyyppistä ilmiötä työntekijämarkkinaan. Seuraavaksi hieman pohdintaa siitä.

 

Ensimmäinen tehtävä firman kasvojen kohottamiseksi on sanallistaa selkeä tarina. Tarinan tulisi sisältää kiinnostava ja tarttuva viesti sekä mahdollisten tulevien työntekijöiden, että potentiaalisten asiakkaiden näkökulmasta. Koronaa voisi mielestäni tällä hetkellä hyvin hyödyntää tarinan luomisessa, sillä se on vaikuttanut tämänhetkiseen sesonkiin (toinen sesonki yrityksen historiassa) niin voimakkaasti. Lisäksi referenssien ja työntekijäkokemusten pohjalta voisi luoda lupauksia herättävän mielikuvan firman palveluista ja työyhteisöstä. 

 

Seuraavat vaiheet “sytytä innostujat” ja “värvää vahvistajat” ovat itselleni henkilökohtaisesti vaikeimmat kohdat, sillä olen tottunut toimimaan itsenäisesti ja olen arka rekrytoimaan ja delegoimaan tehtäviä muille. Näiden vaiheiden toteuttaminen kuitenkin vaatisi minulta uskallusta ottaa listoille tekijöitä, joiden panoksen turvin saisin kasvatettua toimintaa näkyvämmäksi. Yksinyrittäjyyden varjo lankeaa myös yhdessä tekemisen päälle. Yrityksessä ei tällä hetkellä ole selkeästi sanallistettuja toimintatapoja ja työkulttuuria, koska kaikki tietotaito on vain omassa päässäni. Tämä täytyy ottaa vahvaksi teemaksi seuraavan sesongin suunnittelussa; täytyy uskaltaa luoda prosessi, johon uskallan myös luottaa. 

 

Viimeisenä teemana ilmiön kaavassa on “juurruta ja uudista”. Tässä tullaan jälleen yrityksen oman kulttuurin luomiseen. Täytyy luoda toimintatavat, joiden siirtäminen aina uudelle työntekijäporukalle on sujuvaa ja luotettavaa. Suomessa on todella paljon ulkomaalauksiin keskittyviä organisaatioita, joissa kaikissa on omat toimintatapansa. Kun työntekijät omaksuvat jonkun toimintatavan työhönsä, on siitä poikkeavat tavat uudessa organisaatiossa tuotava selkeästi esiin ja niiden täytyy myös olla perusteltuja.

Yksi maalausalan yrityksiä kurittava piirre nykyään on kokeneiden työntekijöiden siirtyminen kilpailijoiden listoille, jolloin joudutaan jatkuvasti kouluttamaan kokemattomia työntekijöitä, mikä ei ole kustannustehokasta; kouluttamaton työntekijä alkaa kokemukseni mukaan tuottamaan selkeää lisäarvoa organisaatioon työskenneltyään siinä noin pari kuukautta. Tämä ei sesonkityössä ole kovin kauaskantoinen malli, jos neljästä kesäkuukaudesta työntekijä on ensimmäiset kaksi kuukautta suurempi kuluerä, kuin tuottava yksikkö ja tämän jälkeen vaihtaa organisaatiota seuraavan sesongin ajaksi. Tästä syystä olisi tärkeää luoda työyhteisö, johon palataan kesä toisensa jälkeen ja jossa työntekijät viihtyvät. 

 

Lopuksi

 

Ilmiön kaava antoi paljon uutta tietoa ilmiöiden synnystä ja elinkaaresta. Lisäksi kirjasta sain hyviä vinkkejä markkinointiin, sekä organisaatiomallin luomiseen. Tästä syystä aion ottaa ilmiön kaavasta pointteja osaksi Pinnalle Oy:n ensi vuoden liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmaa.