Viimeisen rutistuksen aika. Sprintti alkaa lähestymään loppua ja vielä muutama kirjareflektio täytyisi kirjoittaa. Olen ehkä jättänyt nämä viimeiset kaksi reflektiota turhankin lähelle sprintin päättymistä. Minusta tuntuu vain siltä, että olen ollut todella kiireinen ja varsinkin nämä viimeiset viikot ovat olleet todella täyteisiä. Olen kuitenkin tyytyväinen, että jaksoin kuunnella pääsiäislomalla kirjan. Minulle sattui sopivasti kuuntelu aikaa, koska matkustin autolla Kuhmoon, johon kului 6 tuntia suuntaansa. Mietiskelin ennen reissuun lähtöä, mitä kuuntelisin ja mikä voisi olla sopiva kirja automatkalle. Sain poimittua Elisan kirjasuosituksista tämän idiootit ympärilläni kirjan. Muistan kuulleeni, että tämä kirja olisi melkoista syntiä lukea ja muutenkin aika typerä kirja. Ehkä nämä puheet johtuivat siitä, että niin moni Tiimiakatemialta oli lukenut kyseinen kirjan ja hyvin moni oli lukenut sen tänne Tiimiakatemialle tultua. En osannut kuitenkaan odottaa mitään kirjalta, kaikista puheista huolimatta.

Aloin ensimmäisenä miettimään kuunnellessani kirjaa, että mikä väri sopisi parhaiten omaan persoonaani. Kuunnellessani punaista persoonaa, mietin aluksi olevani punainen. Minusta löytyi vahvaa voittamisen tahtoa, päämäärätietoisuutta ja nopeaa toimintaa, joka ei sisällä odottamista. Osaan olla myös tarvittaessa tehokas ja vaativa. Kuitenkin pidemmälle mentäessä havahduin siihen, että en ehkä ollutkaan punaista tyyppiä. En mielestäni ole töykeä tai hyvä tekemään päätöksiä varsinkaan, jos kyseessä on johdettava joukko. Punaista persoonaa myös kuvaillaan useasti hallitsevaksi ja itsevarmaksi suorittajaksi. En allekirjoita kumpaakaan näistä. Useasti huomaan myös olevani myöntyjä, joka toivoo tyytyväisyyttä jokaiselta. En tarkoita, että olisin mielistelijä, mutta haluan tehdä asioita siten, että jokainen nauttii. Punaista persoonaa myös kuvaillaan johtajan värinä. Olen todellakin tässä 2 vuoden aikana oppinut itsestäni sen, että minusta ei johtajaksi ole. Tiivistin itselleni koko tämän punaisen persoonan siten, että minussa on vahvoja punaisen persoonan piirteitä, mutta en kuitenkaan värittäisi itsestäni, kuin osan tähän väriin.

Jos ostan itselleni uuden pyörän. Haluan ensimmäisenä lukaista ohjekirjan läpi. Jos siinä käsketään öljyämään ketjut ensimmäisenä niin tällöin ensimmäisenä teen sen. Haluan varmasti tehdä sen tarkasti ja ohjeiden mukaan. Olenko siis sininen persoona? Kuunnellessani sinistä persoonaa huomasin, että myös tätä väriä löytyy itsestäni. Olen todella suunnitelmallinen. Tätä minusta ei uskoisi, koska olen käyttänyt vasta puoli vuotta kalenteria. Muussa arjessani teen lähes päivittäin itselleni erilaisia do listejä, jotka saattavat sisältää pelkästään naurettavan päivänselviä tehtäviä: pese pyykit, siivoa, käy kaupassa 16.00 tai treenit klo 18.30.  Haluan myös suunnitella treeni viikkoni todella tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Huomaan välillä myös itsessäni todella tarkan ihmisen, joka voi joskus jopa antaa ymmärtää muille olevani perfektionisti. Huomasin tämän juuri pääsiäisenä Kuhmossa. Olin menossa perhokalastamaan Lentuankoskelle ja olin päättänyt sitoa kaikki koskikorento jäljitelmät vasta mökillä. Tämä jäljitelmä on todella helppo sitoa eikä vaadi kummoisempaa taitoa. Minulle tämä oli, kuitenkin tuskaa, koska heitin lähes jokaisen sidoksen roskikseen, koska näissä ei ollut symmetriset häkilät tai foamit. Kyse oli todella mitättömästä jutusta. Näin jälkeenpäin ajatellessani taimen ei todella tälläiseen kiinnitäisi huomiota. Halusin vain saada itselleni todella täydellisen pintaperhon ja tästä syystä ajoin itseni melkein hulluuteen. En kuitenkaan ole sinistäkään persoonaa täysin. Minä en mielestäni todellakaan ole looginen tai etääntynyt. En halua asettua pelkäksi kuuntelijaksi ja en ole tälläinen rekisteröijä vaan haluan saada itseni kuuluksi ja nähdyksi.  En myöskään ole kovinkaan analyyttinen. Olen aina toiminut ensin ja sitten vasta pysähtynyt miettimään menikö hyvin vai huonosti.

Mielestäni vihreä persoona väri on yksi neutraalimmista ja mukavimmista väreistä, joita kirjassa käytiin läpi. Uskallan väittää, että lähes jokaisesta meistä löytyy jotain vihreän persoonatyypin piirteitä. Poimin muutamia piirteitä vihreästä, jotka kuvailivat minua. Ystävällinen, suorittava, lojaali ja luotettava. Tykkään myös olla palvelualtis ja ehkä tämä johtuu juuri tästä myöntyjä piirteestä. Haluan että kaikilla on kivaa. Kirjaa kuunnelleessani pistin myös ylös sellaisen huomion, että ympärilläni olevat kaverini ovat lähes kaikki vihreän persoonatyypin ihmisiä. Voisin soittaa jokaiselle heistä keskellä yötä ja vollottaa monta tuntia, ja he varmasti kuuntelisivat ja auttaisivat parhaansa mukaan minua.

Vihreään persoonatyyppiin kuuluu myös kärsivällisyys, jota minulta ei löydy ollenkaan tai tätä löytyy ainoastaan perhokalastuksessa. Mistäköhän tämä johtuu, että en jaksa arjessa odottaa mitään enkä malta pysähtyä paikalleen. Jos minulla on mahdollisuus maksaa 20 euroa siitä, että saan postini heti seuraavana päivänä niin varmasti valitsen sen. Perhokalastuksessa taas pystyn olemaan viikkokausia joen penkalla toivomassa, että jos näkisin edes yhden lohen pintovan.

Minähän olen keltainen vai olenko?

Olen aina kuvaillut itseäni sosiaalisena, innostujana, huomion hakuisena ja hauskana. Tykkään olla avoin ja varsinkin nuoruudessani pyrin olemaan kaikkien suosikki. Minusta varmasti jokainen löytäisi paljon keltaisen persoonatyypin piirteitä. Uskon, että tiiminikin ajattelee omaavani paljon keltaista. Laittaessani kuitenkin paljon keltaisen persoonatyypin piirteitä allekkain, huomaan että en ole pelkästään keltainenkaan. Keltainen on yleensä huono kuuntelemaan. Olen ainakin itse saanut aina positiivista palautetta aidosta kuuntelustani. Keltainen persoonatyyppi on myös kirjan mukaan nopeasti kyllästyvä, joka tarvitsee jatkuvasti uutta. Itse koen yhtenä heikkoutenani sen, että tykkään jymähtää paikalleen ja en ehkä uskalla kokeilla uutta. Olen välillä jopa pessimistinen uusiin asioihin. Keltainen myös kokee vaikeuksia ottaa kriittistä palautetta vastaan. Minä taas koen, että elämäni aikana saatu kriittinen palaute on tehnyt minusta paremman ihmisen, mitä olin.  En oikeastaan edes osaa nauttia positiivisesta palautteesta ja tästä minua on tiimini useasti muistutellut. Keltaisesta löytyi paljon minun persoonaani kuvaavia piirteitä, mutta myös paljon täysin vastakohtaisia, joten voisin vastata otsikkoon siten, että olen enemmän keltainen persoonatyyppi, kuin esimerkiksi sininen tai vihreä, mutta en kuitenkaan täysin keltainen.

Hohke

 Kirja herätti paljon ajatuksia myös Hohkeeseen. Mielestäni on tärkeää, että tiimistämme löytyy erilaisia persoonatyyppejä. Jos kaikki olisivat esimerkiksi punaisia määrätietoisia johtajia, niin silloin homma ei toimisi, koska ei olisi ketä johtaa. Sama myös pätee esimerkiksi sinisessä persoonatyypissä, joka haluaa tarkastella tilannetta ja rekistöröidä kaikkea ympärillä tapahtuvaa. Tällöin mikään Hohkeessa ei etenisi. Mielestäni hyvä tiimi perustuu tasapainoiseen kokonaisuuteen. Hyvästä tiimistä täytyy löytyä määrätietoisia johtajia, mutta myös loogisia ajattelijoita sekä tunne läheisiä rauhoittelijoita.

Tapasin asiakaskäynnilläni kuntosali Liikun omistajan Johannan, joka kertoi, että hän on juuri tällainen punainen persoona, joka haluaa tehdä asiat juuri niin kuin itse parhaimmaksi näkee. Hän kuitenkin toimii miehensä kanssa yrityksessä ja kertoi minulle, että yksi merkittävimmistä syistä heidän menestykselleen on juuri se, että hänen miehensä on enemmän vihreä persoonatyyppi, joka sulautuu paremmin punaisen päätöksiin, mutta tuo merkittävän tärkeää ihmisläheistä johtamista ja rauhallista tasapainoa. He ovat täysin erilaisia persoonia, mutta juuri tästä syystä he saavat asiat toiminaan. Asiaa kun todella miettii niin voi kysyä, olisiko heillä mahdollista menestyä näin hyvin, jos molemmat heistä olisivat samanlaisia. En ainakaan itse usko.