Ei ole sattumaa, että latinan kielen sana tarkoittaa sekä hintaa, että arvoa. Mitä enemmän asiakas kokee arvoa tuotteesta/palvelusta, sitä enemmän hän haluaa siitä maksaa. Ne siis tarkoittavat samaa asiaa. Käsittelen tässä kirjassa mainittuja hinnoittelustrategioita. Kirjassa mainittiin lisäksi luksushintojen strategia, mutta sen jätin kokonaan pois.

Halpojen hintojen strategia

1. Hinnat alhaiset heti alusta asti
2. Äärimmäinen tehokkuus tuotannossa
3. Tuotteiden laatu luvatunlainen ja tasainen
4. Keskittyminen ydintuotteeseen
5. Keskittyminen vahvaan kasvuun ja suureen myyntimäärään
6. Pienet velat
7. Hintoihin keskittyminen viestinnässä
8. Yhtenäinen viestintä
9. Oman roolin ymmärtäminen

Premium-hintojen strategia

1. Ylivertainen arvo
2. Hinta-laatu-suhde
3. Innovaatio = tuo jotakin uutta asiakkaalle
4. Korkea ja tasainen laatu
5. Tuotemerkki on vahva
6. Panostus viestinnässä = osaa kertoa, miksi heidän tuotteensa on hinnan arvoinen
7. Erikoistarjousten karttaminen

Vanha Kunnon Kahvilalla olemme asettaneet hinnat melko korkeiksi ja voisin luokitella itsemme premium-kahvilaksi. Meillä on kuitenkin selkeät perustelut tälle. Arvon luonti kahvilassa perustuu useisiin tekijöihin. Meillä tuotteet tehdään itse kahvilalla ja tarjottavat ovat aina tuoreita. Panostamme myös raaka-aineisiin, teemme tulee esimerkiksi Teeleidiltä ja kahvi Papu panimolta. Nämä ovat molemmat arvostettuja brändejä Jyväskylässä ja kertoo korkeasta laadusta. Lisäksi kahvilan miljöö luo ainutlaatuista tunnelmaa asiakkaille. Puistossa on varsinkin lapsiperheasiakkaille paljon oheistoimintaa, kuten teemaviikkoja sekä teatteriesityksiä, joten asiakas voi saada käynnistään paljon enemmän kuin pelkän kahvilakokemuksen. Tämän vuoksi hinta-laatu-suhde onkin kohdillaan, sillä asiakas maksaa mielellään enemmän laadukkaammasta tuotteesta ja palvelusta. Markkinoinnissamme näytämme paljon, miten tuotteemme tehdään ja mistä raaka-aineista. Näin myös asiakas näkee, mistä hän maksaa. Innovoinnin näkökulmasta haluamme ensikesänä luoda uuden konseptin kahvilalle 10-vuotissynttäreiden kunniaksi. Aiomme kokeilla korvapuustikarnevaali-konseptia, jonka ideana on luoda meidän kuuluisammasta tuotteestamme, eli korvapuustista, erilaisia variaatioita, joista asiakkaat saavat äänestää lemppariaan. Tämä maku tulisi aina kuukauden kausimauksi tavallisen korvapuustin lisäksi. Tuotteen uniikkius näkyy tietenkin myös näiden hinnassa. Tavallinen korvapuusti meillä maksaa 3 euroa, joten erikoismaku tulisi maksamaan 3,5–4,5 €. Asiakas tietäisi, että kyseessä on jotakin omalaatuista, mitä ei ole ennen maistanut, joten varmasti maksaa mielellään tuotteesta hieman enemmän. Erikoisuudet houkuttelevat asiakkaita aina. Niin kuin äsken jo mainitsinkin, kahvila tosiaan viettää 10 v. synttäreitään kesällä, joten brändillä on vahvat ja syvät juuret, jotka asiakaskunta tunnistaa ja mitä he arvostavat. Ainut kohta, jota emme ehkä premium-hintojen strategiassa läpäise, on erikoistarjousten karttaminen. Usein kesäisin meillä on ollut jonkinlaisia arvontoja ja lisäksi olemme antaneet opiskelija-alennusta 10 %. Koen tämän kuitenkin sopivan brändiimme, joten emme aio siitä luopua.

Mielestäni tuotteille on helpompi laittaa hintaa. Niitä pystyy paremmin vertailemaan kilpailijoihin ja niiden hintahaarukasta on paljon enemmän näyttöä julkisesti. Mihin tahansa kahvilaan menetkään, näet siellä heti, paljonko mikäkin tuote maksaa ja pystyt tämän pohjalta miettimään omia hintojasi. Kun taas mietitään luovaa työtä, asia menee heti paljon mutkikkaammaksi. Joistain palveluista näkee helposti, minkälainen hintaskaala palvelulla on eri toimijoiden välillä, mutta joistain se tuntuu mahdottomalta löytää tätä tietoa. Olen esimerkiksi hakemassa kesäksi töitä, joissa työnkuvaani kuuluisi TikTok-videoiden kuvaaminen ja editointi. Olen yrittänyt etsiä netistä tietoa, mitä tästä työstä voisi pyytää, mutta se tuntuu lähes mahdottomalta. Olen päätynyt siihen, että helpointa on arvioida paljonko videoihin suunnilleen menee ja määrittää niiden perusteella sitten könttäsumma. Tuntuisi nimittään hölmöltä pyytää tuntihintaa, jos tuntihinta heittäisikin paljon siitä, mitä olisin arvioinut. Näin se tuntuisi reilummalta niin minulle kuin asiakkaallekin, molemmat nimittäin tietäisivät kuukauden alussa, kuinka paljon tulisin heiltä velottamaan. Voisi nimittäin olla, että olenkin paljon sutjakkaampi tekemään videoita, jolloin työtuntini olisi vähäiset ja jäisin liian pienelle palkalle tai videoissa kestäisikin paljon enemmän, mitä oletin ja hävettäisi pyytää sellaisia summia asiakkaalta. 

Hinnoittelu tuntuu olevan vaikea aihe niin alalla aloittaneille kuin konkareillekin. Siihen lisätäkseen vielä se, että raha on edelleen hieman tabu-aihe Suomessa. Ei ole siis helppoa lähteä miettimään, mitä on kohtuullista pyytää asiakkaalta.