Johtajuus – Kirkas suunta ja ihmisten voima kirjassa Matti Alahuhta kertoo johtajuudesta/johtamisesta globaaleissa yrityksissä. Vaikka kirjassa pyöritäänkin enimmäkseen globaalien suurien yritysten maailmassa, johtajuuteen liittyvät samat perus periaatteet. Yrityskulttuurin luominen, laadun kehittäminen ja valvonta sekä jatkuva muutosjohtaminen ovat tämän kirjan keskeisimpiä teemoja.

Meidän tiimi on luonut ja luo jatkuvasti meidän omaa yrityskulttuuria päivittäin. Yrityskulttuuriin vaikuttaa moni asia. Jokainen sana ja teko muovaa yritystä sekä jokaista yrityksen osakasta/työntekijää joka päivä.

Muutoksen tuulet

Tiimiakatemiassa jokainen tiimi elää jatkuvien muutosten ympärillä. Kaaoksen hallinta, on juuri se taito mitä Tiimiakatemialla oppii. Kaikki ne muutokset mitä meillä on ollut Tiimiakatemian sisällä ovat vaatineet muutosjohtamista. Melkein jokaisessa projektissa, joita meidän tiimi on tehnyt on ollut muuttuvia tekijöitä. Olen itse joutunut tekemään monia nopeita ja vaikeita päätöksiä. Huomasin, että muutosjohtajuuteen liittyvä jatkuva ja selkeä viestintä on tärkein asia muutosjohtajuudessa.

Alahuhdan kirjassa mainitaan, jos projektissa, yhteisössä, firmassa pitää tehdä jokin muutos tai päätös, siitä pitää viestiä mahdollisimman selkeästi ja nopeasti niille ihmisille joita kyseinen muutos/päätös koskettaa. On myös eriteltävä hyvin tarkasti se, miten tämä muutos tulee vaikuttamaan juuri siihen henkilöön jolle viesti muutoksesta on lähetetty. Viestintä ei saa kuitenkaan päättyä siihen, vaan jos on kyse sellaisesta muutoskesta, joka tulee vaikuttamaan pidemmän aikaa jokaisen viestin vastaanottajan tekemiseen, niin viestinnnän tulee olla jatkuvaa. Muutoksen etenemisen aikaisen veistinnän tulee jatkua siihen mennessä, kun muutos on saatu lopulliseen päätökseen, tai se on jo syvälle juurtunut viestin vastaanottajien päivittäiseen tekemiseen.

Luottamus ja viestintä

Luottamus rakennetaan viestinnällä sekä toiminnan johdonmukaisuudella. Jos tiimiläiset eivät tiedä missä mennään, se tarkoittaa heille sitä, että ei mennä missään. Toisin sanoen, mitä vähemmän on viestintää, sitä vähemmän ihmiset tietävät tämän hetkisestä tilanteesta ja siitä mitä pitäisi/kannattaisi tehdä. Jos projektitiimi ei tiedä miksi jotakin tiettyä asiaa tehdään ja jotakin toista asiaa ei tehdä, aiheuttaa se luottamuksen sekä varmuuden puutetta. Jos projektitiimi ei ole varma omasta tekemisestään, itse tekeminen saattaa hyvinkin jäädä taka-alalle, sillä ryhmäläiset eivät tee sitä, mitä eivät koe/ymmärrä tarvetta tehdä.

Melkein jokainen ihminen kaipaa suuntaa elämälleen, tarkoitusta. Sama periaate pätee myös yritysten sisällä, tekemiselle pitää olla selkeä päämäärä ja tarkoitus. Kun ihmiset tietävät oman työn merkityksen ja se miten jokaisen yrityksen sisällä työskentelevän ihmisen työnpanos vaikuttaa päämäärään/lopputulokseen, herättää se luottamusta ja itsevarmuutta työntekoon.

Olemme luoneet meidän osuuskunnassa yhteiset arvot, mutta mielestäni näiden arvojen seuraaminen ja analysointi yksittäisissä projekteissa on jäänyt varjoon. Seuranta ja jatkuva oman tekemisen analysointi on tärkeää. Kun jokainen pystyy avoimesti viestimään omasta tekemisestään projektien sisällä ja osaa liittää sen yrityksen arvoihin, missioon sekä visioon, ollaan jo viestinnässä ja tiimin sisäisen luottamuksen rakentamisessa pitkällä. Yrityskulttuuri vaikuttaa todella vahvasti kaikkeen mitä yrityksen sisällä tapahtuu, juuri siksi sitä tulee tarkailla ja viestiä niistä muutoksista joita on tehty mahdollisimman selkeästi, jotta yrityksen sisäinen luottamus ei häviä viestinnän puutteeseen.

Yrityskulttuuri

Ajatus-, sekä käyttäytymismallit luovat yrityskulttuuria. Se miten yrityksen sisällä suhtaudutaan ongelmiin/haasteisiin vaikuttaa suoraan siihen miten ongelmiin/haasteisiin suhtaudutaan projekteissa. Jokaisen yrityksen sisällä olevan henkilön ajatus-, käyttäytymismallit rakentavat yrtiyksen sisäistä kulttuuria. Olen huomannut, että miedän yrityksen arvot ovat vahvasti sidoksissa meidän projekteihin.

Meidän arvomme ovat, vastuullisuus, elinikäinen oppiminen sekä rohkeus yrittää. Olemme olleet vastuullisa, niin projekteja valitessamme kuin niitä tehdessämme. Elinikäisen oppimisen periaatetta olemme hyödyntäneet muun muassa IFMA: lle tekemässämme projektissa, jossa meidän tiimi ammensi jo olemassa olevia tietoja ja taitoja nettisivujen luomisesta, mutta myös samalla oppi uutta tekemällä juuri asiakkaan vision mukaiset nettisivut. Olemme rohkeasti yrittäneet mitä erilaisimpia projekteja ja tulemme kokeilemaan vielä monia projekteja lisää, vain haastamalla itseämme pystymme kehittymään itse ja kehittämään meidän yritystä jatkuvasti eteenpäin.

Käytäntö

Kun luin Matti Alahuhdan kirjaa, mieleeni tuli varsin selkeä ajatus siitä mitä meidän yrityksen tulee tehdä. Matti Alahuhta tuo esille mielenkiintoisen faktan, yrityksen tulee jatkuvasti seurata markkinoita ja muuttua nopeammin kuin markkinat muuttuvat.

Meidän yritykseltä puuttuu suunnan ja tarkoituksen selkeys. Osuuskunnan toiminnan tarkoitukseksi määritellään jäsenten talouden ylläpitäminen/tukeminen. Vain tämä seikka ei valitettavasti pysty rakentamaan jokaiselle osuuskunnan jäsenelle sisäistä motivaatiota sekä joillekkin talouden ylläpito ei pysty luomaan edes ulkoista motivaatiota. Juuri tämän takia, mielestäni on elintärkeää tällä hetkellä määrittää selkeä suunta ja tarkoitus meidän osuuskunnan sisäiselle toiminnalle. Aion kysyä jokaiselta meidän osuuskunnan jäseneltä mitä he haluavat tehdä vielä puolentoista vuoden aikana meidän osuuskunnassa, mitä he haluavat oppia/saavuttaa. Tulen käyttämään saatuja tietoja tulevassa hallitusken kokouksessa, jossa tulemme rakentamaan meidän osuuskunnalle selkeän suunnan ja tarkoituksen.

Meidän osuuskunta on niin vahvasti liitoksissa Tiimiakatemian toimintaan, että voin varsin suoraan sanoa, että meidän osuuskuntaa ei olisi olemassa jos meidän osuuskunnan jäsenet eivät olisi tulleet Tiimiakatemiaan. Tästä johtuen meidän osuuskunnan tavoitteet/suunta tulevat poikkeamaan perinteisen osuuskunnan toiminnan tarkoituskesta, sillä Tiimiakatemiassa painotetaan, oppimista sekä oman polun löytämistä.

Yksittäisten osien luoma kokonaisuus

Kaiken toiminnan juuressa on yrityskulttuuri. Yrityskulttuuri määrittää yrityksen sisäiset toimintatavat. Jos yrityskulttuuriin kuuluu dialogi niin asiakkaiden kuin työntekijöiden kanssa, voi suoraan sanoa, että mikään ongelma/haaste ei ole liian suuri. Viestinnän toimivuus/toimimattomuus vaikuttaa suoraan siihen, onko yrityksellä resursseja vaikeiden tilanteiden käsittelyyn vaiko ei, sillä sujuvat viestintätaidot omaavat johtajat, ovat yrityksen yksi tärkeimmistä resursseista. Johtajuus onkin kulttuurin luomista selkeän ja johdonmukaisen viestinnän avulla.

Jotta yritys pystyy säilyttämään oman kilpailukykynsä muihin alan yrityksiin nähden, on yrityksen jatkuvasti oltava perillä oman alan/markkinan sisällä/ulkona tapahtuvista muutoksista. Korona on ollut yksi suurimmista muutoksista, joita on tapahtunut lähiaikona ja se on vaikuttanut jokaiseen alaan sekä markkinaan. On sellaisia muutoksia, joita pystyy ennustamaan ja näkemään ennalta ja on sellaisia, joita on vaikeampi ellei mahdotonta ennustaa. Digitalisaatio on ollut yksi globaalin maailman muutoksista, joka jatkuu ja voimistuu koko ajan. Korona on vauhdittanut digitalisaatiota entistä enemmän. Jotta yritys pystyy ennakoimaan ja reagoimaan ympärillä tapahtuviin muutoksiin mahdollisimman nopeasti ja optimaalisesti, yrityksen on tehtävä jatkuvaa markkinoiden/trendien analysointia.

Pohdintaa

Matti Alahuhta mainitsee, että globaali johtajuus vaati sitä, että yritys on niissä markkinoissa, joissa kilpailu on kovaa ja asiakkaat vaativia. Ymmärrän kyllä tämän näkökannan. Siellä missä asiakkaat ovat vaativia, löytyy myös suurimmat opit, sillä asiakkaat vaativat ja ehdottavat jatkuvasti parannusideoita yrityksen palvelua tai tuotetta koskien. Sama logiikka piilee myös kovan kilpailun markkinan metsästyksessä, sellaisessa ympäristössä yrityksen on pakko kehittyä ja kehittää jatkuvasti omaa toimintaa, halusi yritys sitä tai ei.

Nään kuitenkin, että jos globaalisti toimiva yritys pystyy löytämään markkinarakoja ja hyödyntämään näitä rakoja oman liiketoiminnan kasvattamisessa, uskon, että se tulee tuottamaan yritykselle vaikeina aikoina vaadittavaa pääomaa investointeihin. Vaativat asiakkaat ovat parhaimpia asiakkaita, sitä en lähde kiistämään, sillä vaativat asiakkaat, ovat niitä, jotka viestivät aktiivisesti yrityksen tarjoamien palvelujen/tuotteiden puutteita tai vikoja. Mielestäni tällainen vaatiminen ja jatkuva palautteenanto on yritykselle varsin tärkeä resurssi, jos yritys vain osaa käyttää tällaista resurssia hyödyksi.

Yhtenäistäminen

Käytäntö – luvussa kävi ilmi, että Tiimiakatemian toiminta on vahvasti kytköksissä meidän osuuskunnan toimintaan. Johtajuus teoksessa mainitaan, että globaali johtajuus vaatii yhtenäisiä toimintatapoja, koska ne varmistavat yrityksen/yhteisön etenemisen. Yhtenäiset tomintatavat ovat itsessään todella tärkeitä, sillä jos johtajat sanovat yhtä ja tekevät toista niin se luo epäluottamusta yhteisön/tiimin sisällä. Me olemme pystyneet yhtenäistämään Tiimiakatemian toimintatavat ja miedän tiimin/osuuskunnan toimintatavat, yrityksen/tiimin arvojen luontiprosessin aikana.

Meidän osuuskunnan arvo, elinikäinen oppiminen ja Tiimiakatemian, tekemällä oppimisen arvo ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja luovat perustan ihan mihin tahansa työhön tai opiskeluun liittyvään asiaan. On tehtävä, jotta voi oppia, on haettava tietoa, että voi tehdä, nämä molemmat asiat tukevat sekä täydentävät toinen toisiaan. Rohkeus yrittää (osuuskunnan arvo), rohkeat kokeilut (Tiimiakatemian arvo) ovat linjassa keskenään. Näimme, että ilman innovatiivisia kokeiluja ja rohkeutta mikään yritys ei voi uudistua.