Ville Haapasalo et muuten tätäkään usko. Tulipas vihdoin kuunneltua kirja jota oli oikeasti mukava kuunnella hyvää vastapainoa vakaville teoriakirjoille joita tässä on taas muutama tullut luettua. Vaikka kirja kertoo lähinnä sekalaisia tarinoita Ville Haapasalon muistoista on tällä kirjalla oikeasti paljon opetettavaa lähinnä siitä miten Ville on rakentanut henkilöbrändiään ja miten tarinallistaminen on oikeasti tehokasta.

Villen tarinat ovat uskomattoman mielenkiintoisia mutta kuten kirjan nimi sanoo et muuten tätäkään usko en todellakaan usko että kaikki mitä Ville kertoo olisi totta. Itseasiassa yhdessä tarinassaan Ville sanoo miten tietoa pitää kyseenalaistaa eikä hän ole tekemässä mitään oikeaa jouranalismia. Ja silti ihmiset uskovat mitä Ville sanoo vain koska hän on suomen suurin Venäjä asiantuntija. Peilaan tätä nyt muutamiin niin kutsuttuihin kultti kirjoihin joidenka lukemisesta olen vastaanottanut useita kehotuksia tiimiakatemialla. Esimerkkinä ihmiset ympärilläni joka on mielestäni ihan käsittämätön pyramidihuijaus mutta jostain syystä ihmiset uskovat sanomaan tämän kirjan sisällä vain koska se on kirja jonka on kirjoittanut joku niin kutsuttu ammattilainen. Tässä pohdinkin sitä miten paljon lukemisessa ja oppimisessa tulee miettiä tiedon oikeutta. Ja onko ylipäätään olemassa oikeaa tietoa koska aina on joku joka ajaa omaa asiaansa ja liioittelee miten mikäkin menee. Tästäkin esimerkki kirjasta siinä väitetään siperian jäätiköitten lisääntyneen toisin kuin yleisesti on väitetty niiden sulaneen. Mutta mistä me tiedetään onko oikeasti näin eihän kukaan ilmastoaktivisti sitä tunnusta ja toisaalta ihminen joka ei usko ilmastonmuutokseen painottaa sitä. Tämä tuottaa ristiriidan kaiken muun kuin kokemuksella saadun tiedon kohdalla.

Kirjan opit eivät kuitenkaan keskity oikeasti tietoon ja sen oikeellisuuteen vaan itselleni mielenkiintoisin opin kohta on Villen tapa henkilöbrändätä. Nykymaailmassa jossa puhutaan henkilöbrändistä ja sen rakentamisesta sosiaalisessa mediassa on Ville Haapasalo brändännyt itsensä uskomattoman hyvin jo 20 vuotta sitten ilman sosiaalista mediaa. Villen omin sanoin ei hän jaksanut kilpailla moskovan treenattujen pukumiesten kanssa vaan rakensi ympärilleen hieman rösöisen kuvan jonka yksi keski piste pipo. Pipo määrittää Villen persoonaa aika mielenkiintoisella tavalla sillä kun Villellä on pipo päässä on hän töissä ja kun päästään kotiin ja vapaa alkaa pipo lähtee veks. Oikeastaan koko se puoli Ville Haapasalosta mikä me tiedetään on hänen itsensä valitsema tapa markkinoida itseään tietyllä tavalla juntiksi. Tämä on oikeasti erittäin pitkälle vietyä markkinointia. Ja yksi ainuista syistä minkä takia Ville ylipäätään on tilanteessa missä kuljetaan limusiineilla ja lennetään yksityiskoneilla.

Villellä on myös erittäin akatemia tyylinen lähestymistapa yrittämiseen. Ajatusmallista en mää pelkää epäonnistua pitäisi pystyä ottamaan mallia mutta siitä on kirjoitettu enemmän aikaisemmassa reflektioissani pelon hinnasta. Yksi yksittäinen lause minkä ville sanoo on jotain mitä minä arvostan yli kaiken ”En mää oikeestaan ravintola-alasta mitään tiiä mut kai joku mua auttaa ja siinähän sitä oppii”- Ville Haapasalo perustamassa georgialaista ravintolaa.

Ylipäätään erittäin innostava kirja siitä miten hollolasta mennään moskovan ytimeen ja tapaamaan presidentti Putinia.

”Ville Haapasalo on epäpoliittinen Donald Trump”

– Verneri Anttila