Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Lyhyesti, kyllä ja ei. Tästä kerrotaan kirjassa draivi, josta keskustelimme tiimin kanssa kirjatreeneissä, ja niiden innoittamana lähdin tutustumaan kirjaan paremmin.

 

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio

Motivaatiota on kahdenlaista – sisäinen motivaatio ja ulkoinen motivaatio. Sisäinen motivaatio tekee ihmisestä iloisen ja energisen. Sisäisen motivaation takia ihminen tekee asioita, jotka ovat arvokkaita hänelle, ja tekeminen tulee luonnostaan.

Ulkoinen motivaatio taas on jokin asia, mikä ei syty sisimmässämme. Tämä tarkoittaa, että itse tekeminen ei ole miellyttävä asia, vaan sinua puskee eteenpäin jokin ulkoinen asia. Tämä voi olla esimerkiksi rangaistus siitä, että tavoitteisiin ei päästä tai vaikka palkka. Monesti olen kuullut ihmisten tekevän ehkä itselle epämieluisaa työtä, mutta jatkavat sen tekemistä rahan takia.

Itse koen todella vaikeaksi saada mitään aikaiseksi, jos motivaatio ei lähde sisältäni. Olen yksi niistä ihmisistä, jotka tarvitsevat välitöntä tyydytystä tekemisestään. Jos kyseessä oleva tehtävä ei siis sillä hetkellä, tai mahdollisimman pian tuo minulle iloa, tai onnistumisen tunnetta, on minun todella vaikeaa löytää motivaatiota ja mielenkiintoa jatkaa. En usko, että todellinen motivaatio voi edes tulla ulkoa, ei ainakaan minun kohdallani.

Olemme paljon tiimin kanssa käyneet keskustelua siitä, mikä saisi meidät sitoutumaan paremmin tavoitteisiin ja tekemiseen. Olemme ottaneet palkitsemisen käyttöön parhaiten suoriutuville, ja olemme myös koittaneet tiukkoja raameja – tulos tai ulos. Mikään ei kuitenkaan näytä toimivan. Johtuuko se siitä, että motivaattorit ovat ulkoisia, eikä motivaatio todellisuudessa kumpua sisältämme? Kirjassa oli iso liuta tutkimustuloksia, jotka todistivat sisäisen motivaation positiiviset vaikutukset. Mainittuna oli esimerkiksi työn tuloksellisuus, työntekijän hyvinvointi, työntekijän oma aktiivisuus ja kukoistus työssä. Meidänkin tiimissä olisi mahtava, jos kaikki löytäisivät draivin, jotta pääsisimme nauttimaan näistä positiivisista vaikutuksista.

 

 

Mikä on Draivi?

Draivi on sisäisen motivaation tila, ja se syntyy silloin, kun ihmisen psykologiset perustarpeet ovat kunnossa. Näitä keskeisiä tarpeita on kirjan mukaan neljä:

 

• Vapaaehtoisuuden tarve

Tämä toteutuu, kun ihmisille annetaan vapaus toimia. Päämäärät ovat omia, ja hänellä on vapaus valita. Jos tekemiselle asetetaan liian kovat raamit, luovuus kärsii.

 

• Kyvykkyyden tarve

Tunne, että saa asioita aikaan. Koemme itsemme taitavaksi siinä mitä teemme, ja pääsemme toteuttamaan itseämme.

 

• Yhteenkuuluvuuden tarve

Ympärillä on ihmisiä, jotka välittävät ja ymmärtävät. Haluamme tulla nähdyksi sellaisena, kuin olemme.

 

• Hyväntekemisen tarve

Merkityksellinen työ, joka vaikuttaa positiivisesti muihin ympärillä. Haluamme, että tekemisemme tuo arvoa muille.

 

Kun nämä neljä psykologista perustarvetta on kunnossa, voimme niiden avulla johtaa sisäistä motivaatiotamme. Tiimiakatemia itsessään antaa meille mahdollisuudet toteuttaa nämä tarpeet. Meillä on vapaus valita minkälaisia projekteja teemme, mahdollisuus oppia ja kehittää osaamistamme ja tiimistä muodostuu oma pikku perhe.

Tällä hetkellä tiimissämme tuntuu siltä, että sisäistä motivaatiota on hankala löytää. Asioita on tehtävä pakon edestä, koska muuten niitä ei tehtäisi ollenkaan. Olemme yrittäneet miettiä syitä tälle motivaation puutteelle, ja yhdeksi syyksi on noussut se, että emme enää tee yhdessä niin paljon asioita. Sitoutuminen tekemiseen on heikkoa, jos emme koe olevamme eheä tiimi. Ehkä meiltä uupuu hieman yhteenkuuluvuuden tarve. Kun kaikki yhteinen aikamme on etukäteen suunniteltua ja aikataulutettua, on hankala poiketa aiheesta, kysellä kuulumisia ja pallotella ideoita. Kun toiminta tapahtuu etänä, olemme myös etääntyneet toisistamme. Kirjassa kerrotaan, että yksi menestyksekkään tiimin saloista on se, että he ovat tekemisissä myös työajan ulkopuolella. Yhteinen aika treenien ja projektien ulkopuolella on meillä jäänyt lähiaikoina vähän vähäiseksi, ja toivon tähän asiaan muutosta. Vaikka korona rajoittaa tekemistä suurissakin määrin, jos edes yksi tiimiläisistä pistäytyisi talvilomalla luokseni kaljalle piristäisi se minua ainakin henkilökohtaisesti. Uskon, että tiimiläisillä on halua rakentaa tätä yhteenkuuluvuutta, me kuitenkin välitämme toisistamme ja halutaan saavuttaa hienoja juttuja!

 

 

Piristä toisen päivää hymyllä

Ihan pienilläkin asioilla voi tehdä hyvää toiselle, oli se sitten auttaminen tehtävässä tai hauska letkautus, joka piristää toisen päivää. Emme aina edes ole tietoisia siitä, miten paljon jotkut tekemämme asiat, tai sanomamme huomiot voi auttaa toista eteenpäin. Meidän pitäisikin tuoda toisillemme enemmän esille sitä, jos toinen on meitä auttanut. Meidän tiimissä usein esimerkiksi treenien päätteksi kaikki vuorollaan check outissa kiittää treenien vetäjää. En ole edes aikaisemmin ajatellut, että näinkin pieni asia on mukava osa kiittämisen kulttuuria – hyvä me! Kiittäminen ei ole iloinen asia vain sille toiselle henkilölle, vaan kiitollisuus saa myös meidät itsemme onnellisemmaksi. Tässähän voittaa jokainen!

Kirjassa oli hyvä vinkki siihen, kuinka kiittämisen kulttuuri saadaan näkyväksi kaikille – yhdessä firmassa oli jääkaappi täynnä kokispulloja, josta pystyi ottamaan ja viemään kaverille palkkioksi, jos hän oli auttanut jossakin asiassa. Meidänkin kaappiin akatemialla mahtuisi mainiosti kulho tikkareita tai muutama euron arpa, joita sitten voisi viikkopalaverissa tai perjantain treenien päätteeksi jakaa niille tiimiläisille, jotka ovat auttaneet viikolla.