Nuorena tiimiyrittäjän alkuna ajatukset pyörivät mahdollisuuksien ympärillä. Tulevaisuus pyörähtää mielessä monesti. Digitalisaatio on luonut paljon uusia mahdollisuuksia, mutta myös helpottanut ennen vaikeilta kuulostavien haaveiden saavuttamista. Digitalisaation tuomien mahdollisuuksien lisäksi, mukana on tullut myös paljon mahdollisia haasteita sekä ongelmia. 

Tekoäly 

Tekoäly (artificial intelligence) on tarjonnut uusia mahdollisuuksia sekä apua erinäisiin ongelmiin. Itsestään ajavista autoista toimivampien sovellusten kehittämiseen, tekoälyllä on parannettu monen toimialan toimintaa. Kiinnostukseni kuitenkin heräsi, kun opin että tekoälyllä voidaan esimerkiksi kehitellä yritykselle juuri sopiva hinnoittelustrategia. Tässä tilanteessa keinoäly tarkastelisi muita samankaltaisia, samassa tilanteessa olevia yrityksiä sekä niiden tuotteita, joiden pohjalta se löytäisi juuri markkinoille sopivan hinnan halutuille tuotteille. Tämä helpottaisi varmasti monen yrityksen toimintaa, mutta toisaalta tähän tehtävään ennen tarvittuja ihmisiä ei enää tarvittaisi vaan heidän tilalleen kelpaisi ihminen joka osaisi käsitellä tekoälyä ja sen antamaa dataa. Toisaalta siihenkään ei varmasti tarvita enää ihmistä, kun keinoäly hoitaisi automaattisesti hintojen muutokset nettisivuille. 

Data 

Tekoälyn toimimiseenkin liittyy datan kerääminen. Datan kerääminen onkin astunut suureen rooliin digitalisaation myötä. Tämä tiedon kerääminen ihmisten toiminnasta onkin aiheuttanut paljon mielipiteitä. Onhan se vähän pelottavaa, kun nykyään Googlekin osaa tarjota sinulle oikeaa mainontaa melkein ajatuksia lukemalla. Tämä onkin herättänyt tietoturva kysymyksen ympäri maailmaa. Onkin kehitetty sääntöjä tiedon keräämiseen. Esimerkiksi EU on luonut yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), mikä asettaa tarkat vaatimukset yrityksille ja organisaatioille henkilötietojen keräämisestä. 

Nyt jo tiedon tuomaa valtaa voidaan käyttää väärin. Psykograafinen markkinointi on mahdollistanut tiedon avulla ihmisten manipuloinnin. Psykograafisella markkinoinnilla voidaan saada monet ihmisistä haluamaan samaa asiaa (esimerkiksi saman puolueen äänestämistä vaaleissa), vaikka heidän mielipiteet asiasta olisivatkin eriävät. Tarkoituksena on kohdentaa kyseisen asian esittely (esimerkiksi puolueen esittämät arvot) jokaiselle ihmisille juuri oikeanlaiseksi, ihmisistä kerätyn tiedon perusteella. Tässä tilanteessa sama tuote, palvelu, puolue saadaan tuntumaan oikealta valinnalta kaikille markkinoinnin kohteille, vaikka pohjimmiltaan kyseinen asia ei olisikaan kohteelle oikea valinta. 

Mielestäni datan kerääminen on kuitenkin tärkeää ja hyödyllistä. Sen käyttämisestä on varmasti paljon hyötyä. Tiedon kerääminen ja käyttäminen vaatii vain tarkat säännöt ja määritelmät, jotta se ei aiheuttaisi ongelmia tai vallan keskittymistä dataa paljon omaaville tahoille. 

3D-tulostamisen kehitys 

Kaiken muun kehityksen ohella myös kolmiulotteinen tulostaminen on kehittynyt ja tulee varmasti vielä kehittymään. Nyt on jo pystytty tulostamaan joitakin elimiä, kuten esimerkiksi ihmisen sarveiskalvo. Kun tulostus nopeutuu ja kehittyy kustannustehokkaammaksi, voidaan miettiä tuleeko sarjatuotanto poistumaan kuvioista. Jos jokaiselle kuluttajalle saadaan 3D-tulostin kotiin ja sillä pystyttäisiin tulostamaan vaikka juuri itselle sopivia kenkiä, ei silloin tarvitsisi enää tuottaa massoittain eri koon kenkiä ihmisille ostettavaksi. Sarjatuotannon sijaan yritykset voisivat toimittaa kuluttajille maksullisia malleja, jotka voidaan tulostimella sitten tuottaa. Tämäkin kehitys tuo mukanaan kuitenkin riskejä ja ongelmia. Piraattituotteet ovat olleet läsnä aina kun jotakin tuotetta on voitu kopioida. 3D-tulostuksessakin piratismi voisi koitua ongelmaksi kun toisen tuotteen kopiointi tietokoneella vain helpottuu. Ehkä tähänkin keksittäisiin jonkinlainen patentista paranneltu versio estämään tuotteen varastamista. Vai onko keinona sittenkin hyväksyä mahdollinen piratismi ja myydä aina uusien mallien sijasta uusia päivityksiä tulostettuihin tuotteisiin. 

Yhteiskunnat muutoksessa 

Vallan siirtyessä isoille yrityksille tiedonkeräyksen ansiosta, verkkokauppojen jyrätessä ostoskeskuksia ja monien palveluiden ja tuotteiden siirtyminen nettiin, herättää kysymyksen: Mihin kaikkeen tämä vaikuttaa? Loogisesti ajateltuna nettiostamisen ja siihen liittyvän logistiikan helpottuessa entisestään, ei enää suuria kauppakeskuksia tarvittaisi. Samaa ajatusta tukee 3D-tulostamisen kehitys, missä ihmisen ei välttämättä tarvitsisi poistua edes kotoa saadakseen haluamansa tuotteen.  

Kaiken tämän kehityksen myötä digitalisaatio on myös mahdollistanut työnteon mistä vain: kirurgit voivat suorittaa leikkauksen toiselta puolelta maapalloa ja johtoryhmän kokoukset voidaan myös pitää netin välityksellä. Tämänhän pitäisi tarkoittaa sitä, että ihmisten ei tarvitsisi asua keskitetysti työpaikkojen lähellä vaan voisivat hyvin asua vaikka Lapissa. 

Ihminen on kuitenkin yhteisöllinen eläin ja täten haluaa olla osana jotain yhteisöä. Omalta osaltaan korona on myös todistanut asuinalueiden hajautumista vastaan. Vaikka moni onkin lähtenyt mökille tekemään etätöitä, on suurinta osaa kuitenkin turhauttanut tietokoneen näytölle puhuminen. 

Loppupäätelmä 

Maalima ja Suomi muuttuvat nopeaan tahtiin ja siinä pitäisi pysyä nuorena tiimiyrittäjänä matkassa. Siinä pitää hypätä vuoristorataan, kokeilla siis uutta ja katsoa mihin rata vie. Perinteisiin keinoihin ei välttämättä enää ole tarpeen tai edes hyvä turvautua.  

Kuitenkin me ihmiset pysymme ainakin toistaiseksi samanlaisina, kaikesta kehityksestä huolimatta. Joten tärkeää on myös keskittyä tämän kaiken uuden äärellä myös itseemme ja yhteisöihimme. Elämällä ja työnteolla pitää kuitenkin olla myös jonkinlainen merkitys, joten etsikäämme sitä samalla kun etsimme uusia elämää mullistavia keksintöjä.