Aloittaessani Tiimiakatemialla olin kovin kiinnostunut verkkosivujen luomisesta, sillä yhdistyyhän siinä visuaalisuus, brändit ja markkinointi. Sen monipuolisuus kiehtoi ja näin jo silloin itsessäni potentiaalia työskennellä näiden parissa. Päädyin kuitenkin hautaamaan ajatuksen ja keskityin sisältömarkkinoinnin opetteluun. Vaikka uskonkin valinnan olleen silloin itselleni se oikea, tuntuu se näin jälkikäteen jopa hölmöltä, etten testannut vain molempia samaan aikaan.  

Koen vahvuudekseni vahvan visuaalisen ymmärryksen ja tarinan kerronnan, minkä myös uskon olleen syy, miksi olen päätynyt tekemään projekteja sisältömarkkinoinnin parissa. Nyt kuitenkin verkkosivuja suunnitellessani olen huomannut, miten hyvä oikeastaan olen niissä. Kyllä, voi kuulostaa itserakkaalta, mutta rehellisesti, suunnittelin toimivat sivut puolessa tunnissa, minkä kokonaisuus aidosti toimi. Tästä heräsikin ajatus, että lähden opettelemaan vielä enemmän wordpressin käyttöä ja luon tästä yhden lisäpalvelun valokuvauksen kylkeen.  

Brändinkirkastus on tulossa osaksi valokuvausta ja näin potentiaalia siinä, että yhdistäisin brändinkirkastuksen, valokuvauksen, sekä verkkosivujen tekemisen. Aika selkeä kokonaisuus tarjota, vai mitä mieltä olette? 

Strategiat ohjaavat tekemistä ja se on tarkoituksena myös digimarkkinoinnissa.

Digimarkkinointi kokonaisuudessaan ei ole mikään yksinkertainen paketti, vaan on täynnä kompleksisuutta. Siinä yhdistyy asiakaskokemus, ostopolku, myynti ja kustannustehokkuus. Muuttuvassa maailmassa digimarkkinoinnin strategia on enemmän kuin tervetullutta, oli mielipide tästä mikä tahansa! Strategiat ohjaavat tekemistä ja se on tarkoituksena myös digimarkkinoinnissa. Digimarkkinoinnin strategia muodostuu erottuvuustekijöistä eli kilpailueduista, selkeistä tavoitteista sekä arvolupauksesta. 

Miten löytää kilpailuedut? 

Tämä selviää yhdellä kysymyksellä. Missä olette alanne parhaita? Tämä ei ole mikään helppo kysymys, mutta, kun ymmärtää sen todellisen syyn yrityksen olemassa ololle ymmärtää myös yrityksen kilpailuedut. On osattava tunnistaa myös ostajapersoonat, joille koko toimintaa kohdennetaan – mihin tarpeeseen vastataan ja kenellä nämä tarpeet ovat?  

Toinen oleellinen kysymys on: mitkä ovat yrityksenne erottuvuustekijät? Erotutteko palveluilla, brändi-ilmeellä, asiakaskokemuksella, viestinnällä vai tuotteilla/palveluilla? Jokaiselta löytyy se oma vahvuus, vaikka kuinka seilaisi “punaisella merellä”, se täytyy vain tunnistaa ja kääntää kilpailueduksi.  

Aseta tavoitteet, mutta miten? 

Tavoitteet luovat pohjan koko strategialle. Miksi teemme sitä, mitä teemme? Tavoitteita asettaessa tulee olla realistinen, jotta ne eivät tunnu mahdottomilta saavuttaa ja motivoivat vielä kuukaudenkin päästä niiden asettamisesta. Yksi huomioon otettava asia tavoitteissa on välitavoitteet eli toiselta nimeltä mittarit. Välitavoitteiden kautta huomaat nopeasti, oletko edennyt haluamaasi suuntaan eli strategian mukaisesti. Kirjassa esitettiin 5S-tavoitetyypit, mitkä kaikki ovat oleellisia yrityksen kasvun kannalta.  

Sell – myy 

Sell eli myynnin edistäminen. Hyvin ymmärrettävä ja selkeä tavoite digimarkkinoinnissa. Ei ole järkeä tuhlata aikaa ja resursseja markkinointiin, mikä ei tuota konkreettista tulosta. Oli kyse sitten ostopolun tukemisesta, suoranaisesta myynnistä tai asiakkaan ohjaamisesta haluttuun pisteeseen. 

Serve – palvele  

Serve eli asiakkaiden palvelu. Tämän tarkoituksena on tuottaa aitoa arvoa asiakkaalle. Yleensä kyseessä on tarpeeseen vastaaminen ja parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen tarjoaminen. Konkreettisia asioita tähän on esim. Verkkosivujen helppokäyttöisyys, chat-ominaisuus, yhteystietojen helposti saatavuus – nämä asiat viestivät luottamuksesta, mikä automaattisesti luo paremman asiakaskokemuksen.  

Speak – puhu 

Speak eli asiakasdialogin rakentaminen. Tämän avulla luot paremman asiakasymmärryksen yrityksesi ja asiakkaan välillä. Pääset konkreettisesti luomaan asiakkaan kanssa dialogia, mikä luo parempaa asiakassuhdetta. Erilaisia tapoja käydä dialogia asiakkaan ja yrityksen välillä ovat esim. Webinaarit, uutiskirjeet, sosiaalisen median livet ja viestit sekä asiakaspalvelu.  

Save – säästä 

Save eli kustannustehokkuuden parantaminen. Tämä lienee yksi tärkeimpiä tavoitteita digimarkkinoinnissa. On kai turha edes kertoa, että digimarkkinointi on huomattavasti edullisempaa yritykselle kuin perinteinen media. Se on nopeaa, monistettavaa sekä saavuttaa suurempia massoja kerralla.  

Sizzle – rakenna brändiä 

Sizzle eli brändin rakentaminen. Kaikki edellä mainitut ovat osa yrityksen brändiä. Jokainen muistijälki, minkä yritys asiakkaalle jättää luo tietynlaista brändimielikuvaa. Ja jokainen brändi on erilainen jokaisella ihmisellä. Digimarkkinoinnin maailmassa tämän tavoitteen tarkoitus on kuitenkin lisätä bränditietoisuutta digitaalisin keinoin. 

Jokainen edellä mainittu digimarkkinoinnin tavoite tukee toistaan. Ilman asiakasdialogia ei synny tarvittavaa asiakaskokemusta, mikä taas heikentää brändimielikuvaa, joka vähentää myyntiä, jolloin kustannustehokkuus kärsii. Kaikki tavoitteet nivoutuvat yhteen ja on siksi todella oleellinen osa digimarkkinoinnin strategiaa.  

Miten voi tietää, tuottaako tavoitteet aidosti haluttua arvoa? Ja miten sitä voi mitata?

Miten voi tietää, tuottaako tavoitteet aidosti haluttua arvoa? Ja miten sitä voi mitata? Tähän kysymykseen vastaa MRACE-malli. Eli tavoita, vuorovaikuta, sitouta ja luo digitaalinen ostopolku.  

Tavoita – Tämän tarkoituksena on luoda tietoisuutta yrityksesi brändistä, olemassa olosta ja palveluista. Tavoitettavuuden kohdalla nousee esiin myös verkkosivut, minne on tarkoitus ohjata potentiaalinen asiakas mainonnan kautta. Mainonnan tehokkuutta tavoitettavuuden näkökulmasta on todella helppo seurata esimerkiksi klikkausten, googlessa nousemisen sekä sivustovierailujen kautta.  

Vuorovaikuta – Tässä ei ole kyse vain asiakkaan ja yrityksen välisestä vuorovaikutuksesta vaan kylmästi myynnistä. Eli paljonko potentiaalisia asiakkaita viettää ja kuluttaa aikaa palveluiden/sivustojen parissa. Ja päätyykö selailu ostopäätökseen vai katkeaako ostopolku tiettyyn pisteeseen. Tämän kautta pystyy huomaamaan hyvin nopeasti onko sivusto toimiva ja löytyykö ostokokemuksessa parannettavaa.  

Sitouta – Eli yksinkertaisesti luo pitkäaikaisia asiakassuhteita. Digimarkkinoinnin keinoja tähän on muunmuassa erilaiset uutiskirjeet, sekä asiakassuhteen hoivaaminen myös jälkikäteen. Mittareita tähän on esimerkiksi sosiaalisen median data (seuraajat, tykkäykset, tallennukset, sekä jaot), google arvostelut, palaavat asiakkaat sivustoille, sekä uutiskirjeiden avausprosentti.  

Digitaalinen ostaminen – Tässä esiin astuu markkinoinnin automatisointi ja tätä kautta lämpimien liidien saanti. Ostopolku on luotava niin hyvin, että asiakas saadaan lähettämään yhteydenottopyyntö/tarjouspyyntö. Hyviä keinoja tähän on muunmuassa Google arvostelut, referenssit sekä aktiivisuus eri kanavissa, mikä luo automaattista luottamusta asiakkaan ja yrityksen välille.  

Tätä kirjaa ei ole hypetetty liikaa, sen voin myöntää. Koen, että se tulee toimimaan jonkinlaisena ohjenuorana verkkosivuja ja brändin kirkastuksia luodessa, sillä vaikka asia itsessään ei ollut uutta, muistutteli se hyvin helposti unohtuvista asioista.